Haastatellut taiteilijat kritisoivat kovin sanoin Kansallisoopperan johtoa – Lilli Paasikivi sanoo pyrkivänsä korkeatasoiseen lopputulokseen

Oopperan pääjohtaja Gita Kadambin mukaan työilmapiiri on hyvä ja sen kanssa työskennellään jatkuvasti.

Suomen Kansallisooppera
oopperatalo
Suomen Kansallisoopperan rakennus Töölönlahdella vihittiin käyttöön vuonna 1993. Oopperan hallinto- ja johtomalli on muuttunut vuosikymmenten varrella useaan kertaan.Jyrki Lyytikkä / Yle

Täydet katsomot, korkea taiteellinen taso, kunnioitusta herättävät nimet kapellimestareina. Vuodesta 2013 Kansallisoopperan taiteellisena johtajana toiminut Lilli Paasikivi on oopperan hallituksen mukaan hoitanut leiviskänsä menestyksekkäästi. Joulun 2018 alla hänen johtajakauttaan jatkettiin vuoteen 2023.

Kaikkia taiteellisen johtajan jatkosopimus ei kuitenkaan miellytä. Osa oopperan henkilöstöryhmistä vastusti Paasikiven uudelleenvalintaa.

Yle Uutiset haastatteli yhdeksää oopperassa taiteellista työtä tekevää henkilöä. Lisäksi perehdyimme kirjalliseen materiaaliin, esimerkiksi johdon lähettämiin sähköposteihin. Haastatellut henkilöt ovat keskenään erilaisessa asemassa ja toimivat erilaisissa tehtävissä. Joukossa on oopperalaulajia sekä muuta taiteellista työtä tekeviä.

Haastateltavamme kertovat jäykästä ja hierarkkisesta työkulttuurista. Heidän mielestään se mahdollistaa työyhteisössä toista ihmistä alentavan käytöksen, kiusaamisen, jopa koetun seksuaalisen häirinnän.

Suurin osa haastateltavista ei halua nimeänsä mainittavan tässä jutussa, sillä he kertovat pelkäävänsä työtilaisuuksiensa tai työpaikkojensa puolesta.

– Syyllisten jahtaaminen alkaa heti, kun tämä juttu julkaistaan, uskoo yksi heistä.

Päivi Nisula, oopperalaualaja ja Vallu-koira Turussa
Päivi Nisula jatkaa työtään oopperalaulajana, vaikka onkin jäänyt eläkkeelle Kansallisoopperasta. Nyt hänellä on enemmän aikaa myös lenkkeillä koirien kanssa. Kuvan koira on Vallu.Rosa Huuska / Yle

Sopraano Päivi Nisula kiinnitettiin Kansallisoopperaan vakituiseksi solistiksi vuonna 1993. Nisula jäi oopperasta eläkkeelle vuonna 2016, mutta on tehnyt taloon vierailuja senkin jälkeen. Hän päätti tulla esiin nimellään.

– Koen, ettei minulla ole enää mitään menetettävää. Nyt voin antaa ääneni myös niiden kollegoiden käyttöön, jotka eivät nykytilanteessa uskalla puhua, Nisula sanoo

– Olen saanut tehdä työtä, jota rakastan, mutta viimeiset vuodet Kansallisoopperassa ovat saaneet minut välillä jopa vihaamaan tätä kaikkea.

Paasikiven valinta nostatti odotuksia

Taidelaitoksen johtaminen on vaikeaa. Suomen Kansallisoopperassa on kamppailtu monenlaisten haasteiden kanssa vuosikymmenten varrella. Talossa on puitu rakennuspulmia, taloussotkuja, eläkeongelmia, johtajien välisiä ristiriitoja ja epäasiallista käytöstä. Talon johtomallia on vaihdettu useaan kertaan.

Tällä hetkellä kansallisoopperalla ja -baletilla on pääjohtaja, oopperalla ja baletilla omat taiteelliset johtajansa. Talolla on myös tuotanto- ja viestintäjohtaja. Kansallisooppera oli pitkään ilman ylikapellimestaria, mutta nyt tehtävään on valittu Hannu Lintu. Lintu aloittaa työnsä tammikuussa 2022.

Oopperalaulaja Lilli Paasikiven nimitys Kansallisoopperan taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2013 sai henkilökunnan keskuudessa innostuneen vastaanoton, kertovat haastateltavat. Paasikivi oli tehnyt upean uran oopperalaulajana ennen johtajan pestiään. Haastateltavat uskoivat hänen ymmärtävän, mitä oopperan tekemisessä vaaditaan.

– Olimme kaikki iloisia ja toiveikkaita. Paasikivi oli laulajana ollessaan toiminut solistikunnan puheenjohtajana ja ajanut tarmokkaasti meidän asioitamme, Päivi Nisula kertoo.

Nyt viisi vuotta myöhemmin Ylen haastattelemat oopperan työntekijät kertovat pettyneensä raskaasti.

– Ajattelimme, että nyt saadaan nainen johtajaksi ja vielä noin kokenut, nyt kaikki muuttuu! Sitten kävi ilmi, ettei hänellä ole henkilöjohtamisen taitoja, sanoo yksi oopperan taiteilijoista.

– Oli aikamoinen pettymys huomata, että solistikunnan piiristä tulee johtaja, joka ajaa solistikunnan alas, sanoo oopperalaulaja Nisula.

Haastateltavat kertovat, että erityisesti laulajien keskuudessa alettiin pian Paasikiven valinnan jälkeen pohtia, onko ylipäätään järkevää, että Kansallisoopperassa taiteellinen johtaja on myös taiteellisen henkilöstön esimies.

Lilli Paasikivi, taiteellinen johtaja kansallisooppera
Lilli Paasikivi on ollut Kansallisoopperan taiteellinen johtaja vuodesta 2013. Hän on myös kansainvälisen uran tehnyt oopperalaulaja.Jaani Lampinen / Yle

Taiteelliseksi johtajaksi valitulla ei välttämättä ole koulutusta, kykyä tai kokemusta henkilöstön johtamisesta. Henkilöjohtajalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin esiintyvältä taiteilijalta. Pian ilmapiiri laulajien ja Paasikiven välillä alkoi kiristyä.

Asiasta käytiin keskusteluja ja hetkeksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kokenut harjoituspianisti ja lauluvalmentaja Kurt Kopecky otti vastuun solistien esimiehen tehtävistä. Kuorolla oli jo omat kuoromestarinsa. Nyt esimiesasia on ratkaistu siten, että kuoron ja solistien lähiesimies on uuden lauluosaston päällikkö.

Päivi Nisula ymmärtää, ettei Lilli Paasikiven ollut täysin mutkatonta asettua johtajan asemaan.

– Olihan se varmaan hänelle vaikeaa olla yhtäkkiä isona johtajana kollegoiden edessä. Hänen täytyi luovia sen kanssa, että ollaanko tässä nyt kavereita vai otetaanko etäisyyttä, pohtii Nisula.

Haastatellut toivovat että taiteellinen johtaja tervehtisi heitäkin

Laulaja tekee työtään paitsi äänellään, myös koko olemuksellaan. Englantilaisen kriitikon ja kirjailijan Rupert Christiansenin mukaan oopperalaulajan ääni kuitenkin ratkaisee (siirryt toiseen palveluun). Hänen mukaansa äänen suhde laulajan ulkoiseen olemukseen ja näyttelijäntyöhön on 75% ääntä ja 25% muuta.

Hyvässä oopperatalossa taitavat naamioitsijat ja puvustajat ovat suuri apu roolihahmon luomisessa. Vaikkei hoikasta ja lihaksikkaasta vartalosta ole laulajalle haittaakaan, ilman sitäkin voi vakuuttaa yleisön näyttämöllä.

Siksi osa haastateltavista kokee tulleensa loukatuiksi tilanteissa, joissa taiteellisen johtajan kerrotaan lohkaisseen jotain loukkaavaa työntekijän ulkonäöstä.

Myös Nisula on saanut osansa. Nisula kertoo Paasikiven seisahtuneen Oopperan henkilöstöravintolassa hänen pöytänsä viereen.

– Hän katsoi minua ja huomautti, että kahvikupin vieressä oleva suklaapatukka kannattaisi jättää syömättä.

– Eihän kukaan voi rakastua näyttämöllä tuon näköiseen ihmiseen, Nisula kertoo Paasikiven tokaisseen.

Paasikiven kerrotaan tuovan äänekkäästi esiin, jos hän ei ole tyytyväinen taiteilijoihinsa. Haastatellut kertovat saaneensa kuulla kunniansa niin kahdenkeskisissä kuin yhteisissäkin palavereissa. Osa haastateltavista kuvailee saamaansa palautetta “huutamisena”.

Ylen kuulemia taiteilijoita kiusasi myös se, että Paasikivi ja taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä eivät tervehdi kaikkia. Tämä asia vaivasi jokaista haastateltavaa.

Haastateltavien mukaan Kyykkä ja Paasikivi pysyvät tiukasti omissa huoneissaan. Kaikki haastateltavat olisivat kaivanneet edes lyhyttä keskustelutuokiota vaikkapa roolivalinnoista.

– Kun Paasikivi valittiin, hän sanoi, että ovet ovat auki. Mitä pidemmälle aikaa kului, sitä tiukemmin johtajan ovi painautui kiinni. Nisula sanoo.

– Siirryin lopulta itsekin kommunikoimaan sähköpostilla sekä Paasikiven että Rilla Kyykän kanssa. Halusin vastauksista mustaa valkoisella. Meileihin vastaamiseen tosin saattoi mennä todella pitkiä aikoja.

Yle pyysi tätä juttua varten kommentteja Lilli Paasikiveltä, Rilla Kyykältä, oopperan pääjohtajalta Gita Kadambilta sekä oopperan hallituksen puheenjohtajalta Leena Niemistöltä. He kaikki saivat luettavakseen tämän jutun luonnoksen. Saimme oopperan viestinnän kautta vastaukset Paasikiveltä ja Kadambilta.

Gita Kadambi
Gita Kadambi valittiin Suomen Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajaksi vuonna 2018. Pääjohtaja vastaa koko organisaation johtamisesta. Oopperan ja baletin taiteelliset johtajat toimivat hänen alaisuudessaan. Antti Haanpää / Yle

Kansallisoopperan pääjohtaja Gita Kadambi kertoo, että oopperassa on tehty paljon työntekijöiden hyvinvoinnin takaamiseksi. Ooppera työllistää kaiken kaikkiaan noin 550 kuukausipalkkaista ja 100 tuntipalkkaista työntekijää, joiden työhyvinvointia seurataan säännöllisillä kyselytutkimuksilla. Kyselyihin vastataan nimettömästi.

– Niissä on ilmennyt muutamia epäasiallisen käytöksen kokemuksia, mutta olemme voineet käsitellä vain työnantajan tietoon tuodut tapaukset. Nimeämättömiä tilanteita emme pysty tapauskohtaisesti käsittelemään.

Kadambin mukaan Kansallisoopperassa työskennellään työilmapiirin kanssa joka päivä.

– Uskallan sanoa, että työilmapiiri on hyvä. Silti työyhteisössämme on työntekijöitä, joiden mielestä meidän pitäisi pystyä parempaan. Siksi työtä on jatkettava.

Solistikunta jää historiaan, nyt tulee lauluosasto

Oopperan solistikunnassa oli 1990-luvulla lähemmäs 30 taiteilijaa. Vielä 2000-luvun alussa määrä oli 25 solistia. Nyt vakisopimuksella on enää seitsemän laulajaa, joista suurempia rooleja tekee enää vain muutama.

Vertailu eri maiden oopperoiden sopimusten välillä on vaikeaa. Rahoitusmallit ja oopperatalojen organisaatiot vaihtelevat maittain. Pohjoismaista Tanskan kuninkaallisessa oopperassa työskentelee 19:n vakituisen solistin ensemble. Ruotsissa vastaava luku on 14. Molemmissa maissa ensembleen kuuluu myös määräaikaisilla sopimuksilla työskenteleviä. Osa esiintyjistä on vierailijoita kuten kaikkialla.

Suomen Kansallisoopperan ja muiden pohjoismaisten oopperatalojen tilanteen tekee erityiseksi se, että maahan mahtuu vain yksi kansallinen oopperatalo, yksi työnantaja. Monissa Euroopan metropoleissa on useita oopperataloja ja saman maan pienemmissä kaupungeissa ehkä lisää.

Kansallisoopperaan on rakennettu muutaman viime vuoden aikana uusi lauluosasto. Siihen kuuluvat kaikki laulajat riippumatta siitä, mitä tehtäviä he tekevät, laulavatko kuorossa, solisteina tai tekevätkö molempia. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin uudenlainen järjestely, jota kokeillaan seuraavat kolme vuotta. Maaliskuussa 2019 kuorolle eli käytännössä lauluosastolle, solmittiin uusi työehtosopimus. Solistikunnan rippeisiin sovelletaan edelleen solistien voimassa olevaa sopimusta.

Pian uuden TES:in voimaantulon jälkeen oopperaan haettiin kolmea sopraanolaulajaa. Työnhakuilmoituksesta voi päätellä, että sopraanolaulajan työnkuvaan voi sisältyä monenmoista sen mukaan, millainen tarve oopperalla kulloinkin on.

Sopraanon tehtäviin kuuluvat ilmoituksen mukaan sekä kuoro- että solistitehtävät tai pelkästään kuoro- tai solistitehtävät sekä avustajan tehtävät näytäntökaudesta riippuen.

Kysyimme solistikunnan puheenjohtajalta ja luottamusmieheltä Mika Pohjoselta, miltä lauluosaston sopimus näyttää solistien näkökulmasta.

– Tämä uusi sopimus sinetöi sen, että solistikunta ajetaan alas. Sen 70-vuotinen historia päättyy, eikä suomalaisen oopperalaulun perinne enää jatku sellaisena, kuin olemme sen tunteneet.

– Taiteellinen johtaja on eri yhteyksissä todennut, että oopperassa tulee olemaan laulajia solistisella sopimuksella jatkossakin, mutta he laulavat vain pieniä rooleja ja tekevät kuorotyötä. Suurempien roolien laulajat palkataan talon ulkopuolelta, pääosin ulkomailta, Pohjonen sanoo.

oopperalaulaja Mika Pohjonen
Oopperalaulaja Mika Pohjonen on Kansallisoopperan solistien puheenjohtaja ja luottamusmies. Hän on työskennellyt Kansallisoopperan kuorossa vuodesta 1998 ja solistina vuodesta 2003. Heikki Kiseleff / Yle

Parannuksena entiseen freelance-laulajat pääsevät sopimuksen piiriin ja saavat aiemmasta poiketen palkkaa myös harjoitusajalta.

Lilli Paasikiven mukaan uuden työehtosopimuksen myötä yhä useampi laulaja pääsee kehittämään ammattitaitoaan Kansallisoopperan lavalla ja sitä kautta arvokas suomalaisen oopperalaulun perinne vahvistuu.

– Oopperalaulajien työehtosopimus on nyt samankaltainen Kansallisbaletin tanssijoiden työehtosopimuksen kanssa. Vanha solistien työehtosopimus poistuu siinä vaiheessa, kun sen piirissä olevia laulajia ei enää eläköitymisten jälkeen talossa työskentele.

– Tähän tilanteeseen Kansallisooppera on johdon päätöksellä tähdännyt yli kymmenen vuoden ajan, Paasikivi toteaa.

Ennen kaikki Kansallisoopperan kuoroon hakevat laulajat valittiin koelaulun perusteella. Uudessa sopimuksessa määritellään, että taiteellisella johtajalla on mahdollisuus palkata laulajia ohi koelaulun.

– Minut valittiin kuoron ykköstenoriksi vuonna 1998. Kävin läpi koelaulun, jossa minua kuuntelivat kaikkien stemmojen edustajat sekä kuoromestari ja silloinen oopperanjohtaja.

– Saatoin tämän jälkeen laulaa kuorossa rinta rottingilla tietäen, että olin paikkani ansainnut. Kukaan ei päässyt sanomaan, että mitäs tuollainen ex-tangokuningas siellä tekee. Se, että taiteellinen johtaja voi palkata laulajia ikään kuin tiskin alta, ilman koelaulua, voi aiheuttaa ristiriitoja laulajien kesken, Mika Pohjonen arvelee.

"Kukaan ei ole turvassa ennen ensi-iltaa."

Suurempiin rooleihin valitaan toki jatkossa myös suomalaisia laulajia. He työskentelevät oopperassa freelancereina, teoskohtaisilla sopimuksilla tai määräaikaisissa työsuhteissa. Freelancerin asema on kaikilla aloilla epävarma, mutta taiteessa työn tulosta on erityisen vaikea määritellä.

– Freelancer on helppo hyllyttää toteamalla, ettei taiteellinen taso riitä, kertoo yksi Ylen haastattelemista laulajista.

Ylen haastattelemat taiteilijat kokivat, että oopperassa freelancereiden oletetaan olevan koko ajan kiitollisia työstään. He pelkäävät, ettei työtilaisuuksia enää tule, jos ei sittenkään satu miellyttämään, jos valittaa jostain tai nostaa epäkohtia esiin.

– Varsinkin laulajat pidetään ruodussa seuraavan keikan toivolla. Jos ei miellytä taiteellista johtoa tai käy hankalaksi, keikkoja ei enää saa, sanoo haasteteltava.

Taiteellisen tason Kansallisoopperassa määrittelevät taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi yhdessä vuoden 2019 lopulla eläköityvän taiteellisen suunnittelupäällikkön Rilla Kyykän kanssa. Taiteellista linjaa täydentää partneri Esa-Pekka Salonen.

Taiteellista tasoa ja kapasiteettia on vaikea määritellä. Se on aina osittain mielipiteiden ja mieltymyksen värittämä. Laulajan valitseminen rooliin tapahtuu myös muilla perusteilla. Rooliin valitaan paitsi äänityypiltään oikea ja taiteellisesti tasokas myös sopivan kokoinen, näköinen ja ikäinen laulaja. Roolia voi tietysti välillä muokata laulajan mukaan.

– Oopperan johdolta saa työstä melkein pelkästään negatiivista palautetta ja keskusteluyhteyttä on vaikea luontevasti luoda. Sellainen panee miettimään sitä, mitä asioita uskaltaa tai kannattaa ottaa esille, sanoo nimettömänä pysyvä haastateltava.

Yle uutisten haastattelemien taiteilijoiden mukaan taiteellinen johto voi päättää, että henkilö onkin sopimaton rooliinsa hyvinkin viime tingassa, esimerkiksi ensi-iltaviikolla. Näin siitä huolimatta, että hän on koelaulanut, tullut valituksi ja harjoitellut roolinsa. Näin siitä huolimatta, että ohjaajalla ja kapellimestarilla ei ole mitään huomautettavaa solistin työskentelystä.

– Täällä saattaa käydä niin, että joku hyllytetään juuri ennen ensi-iltaa. Sehän kertoo johdon epävarmuudesta. Ensin itse valitaan joku rooliin ja sitten sanotaankin: eiku!, kertoo kokemuksistaan yksi haastatelluista.

– Kaikki ovat jännityksestä jäykkänä, kun taiteellinen johtaja ja taiteellinen suunnittelupäällikkö tulevat kenraaliharjoitukseen. Kuka lähtee?

Kysyttäessä viime hetken miehitysvaihdoksista luottamusmies Mika Pohjonen vahvistaa, että niitä on ollut.

– Lilli Paasikivi on suoraan sanonut, että hänellä on taiteellinen vapaus muuttaa miehitystä milloin vain. Se voi tapahtua vaikka juuri ennen ensi-iltaa esimerkiksi kenraaliharjoituksen jälkeen. Ja näin on tapahtunutkin.

– Hän on sanonut, että kukaan ei ole taiteelliselta arvionnilta turvassa ennen ensi-iltaa, Pohjonen sanoo.

CircOperan tirehtööri on tenori Mika Pohjonen.
CircOpera oli poikkitaiteellinen esitys, joka yhdisti oopperaa ja sirkusta vuonna 2016. Tirehtöörin roolissa oli tenori Mika Pohjonen.Nella Nuora / Yle

Kansallisoopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven mukaan oopperateoksen roolittaminen on aina monen tekijän summa.

Harjoitusprosessin aikana taiteellisten esimiesten, kuten kapellimestarin, ohjaajan ja taiteellisen johtajan vastuulla on arvioida laulajien suoritusta.

– Päämääränä on luoda yleisöllemme aina mahdollisimman korkeatasoinen esitys, jossa yksittäinen laulaja on osa isoa taiteellista kokonaisuutta. Joissakin tilanteissa joudun tekemään roolituksiin liittyen nopeita ratkaisuja, niin ikäviä kuin ne ovatkin. Perusteluja en ole osannut aina riittävän selvästi kommunikoida, mistä olen pahoillani.

Ylen haastattelemat taiteilijat ihmettelivät kuitenkin, miksi mahdollisiin puutteisiin esityksessä ei voida tarttua jo aiemmin, harjoitusvaiheessa. Melkein kaikilla Ylen tätä juttua varten haastattelemilla henkilöillä oli kokemuksia oopperataloista muualla Euroopassa ja he pitivät Paasikiven tapaa toimia poikkeuksellisena.

Haastateltavien mukaan pudotuspeli jäykistää laulajat kilpailuasemiin. Jännitys siitä, joutuuko syrjään, näivettää ilmaisua ja estää taiteellisessa työssä hedelmällisen vapaan ilmapiirin.

Tapaus Nisula

Oopperalaulaja Päivi Nisulalla on omakohtaista kokemusta hyllyttämisestä. Hän oli harjoitellut Madame Giryn osan Kansallisoopperan Oopperan kummituksessa keväällä 2015. Ensi-ilta oli tulevana perjantaina, kun tiistaina puhelin soi.

– Lilli Paasikivi soitti minulle ja sanoi, etten voi laulaa ensi-illassa, sillä en ole näyttämöllä vakuuttava. Hänen mielestään hahmoni piteli balettikeppiäkin aivan väärin.

– Paasikiven mielestä voin esiintyä Kummituksessa, mutta en ensi-illassa enkä toisessakaan ensi-illassa, Nisula kertoo.

Oopperan kummitus -musikaalin ensi-ilta oikeiden oopperalaulajien esittämänä oli tapaus Kansallisoopperassa. Kaikki teoksen laulajat oli valittu koelaulun perusteella. Tilanne oli sikälikin erityinen, että musikaalin säveltäjän Andrew Lloyd Webberin teoksia valvova tuotantoyhtiö sinetöi valinnat.

Paasikivi oli itse koelaulun raadissa ja Nisula tuli valituksi. Ensi-iltaviikolla johtajan mieli muuttui.

Nisula menetti paitsi odottamansa ensinäytökset myös huomattavan summan näytöskorvauksia. Kun Nisula lopulta pääsi esittämään oman tulkintansa Madame Giryn roolissa, henkilökunta hukutti hänet ruusuihin kiitoksissa myötätunnonosoituksena Nisulan kohtelua vastaan.

– Se tuntui ihanalta, oikein kukkaisvallankumoukselta, Nisula muistelee.

Igor Stravinskyn Hulttion tie -oopperan Baba on Päivi Nisulan viimeinen rooli Kansallisoopperassa ennen eläkepäiviä.
Igor Stravinskyn Hulttion tie -oopperan Baba oli Päivi Nisulan viimeinen rooli vakituisena solistina Kansallisoopperassa ennen eläkepäiviä.Heikki Tuuli / Suomen Kansallisooppera

Syyskaudella 2015 Nisula kelpasi jälleen Oopperan kummitukseen. Suosittu esitys sai jatkoa keväällä 2016. Kun näytösajat julkistettiin, Nisula huomasi yhden esityksen olevan hänen poikansa kuolinpäivänä.

– Olin heti yhteydessä taiteelliseen johtoon ja pyysin, ettei minun tarvitsisi laulaa sinä iltana.

Nisulalle ilmoitettiin, että jos hän ei pysty laulamaan tuona yhtenä iltana, oopperan kannalta on parasta, ettei hän tee roolia enää ollenkaan. Johdon mukaan ooppera ei voinut tietää, jos vaikka kakkoslaulaja sattuisi sairastumaan juuri tuona päivänä. Silloin esitys vaarantuisi.

– Kukaan ei kysynyt minulta, olisinko valmis kuitenkin olemaan varalla. Koko rooli ja kaikki kevään näytökset Kummituksesta otettiin minulta pois pyyntöni vuoksi.

– Koin tämän ja edellisvuoden väliaikaisen hyllytyksen työpaikkakiusaamisena. Johto käsitteli pyynnöstäni tapauksen, mutta tuli siihen tulokseen, että mitään kiusaamista ei ole tapahtunut, Päivi Nisula kertoo.

Luottamusmies Mika Pohjosen mukaan kiusaamistapauksia on tullut käsittelyyn muitakin.

Oopperan johto ei kommentoi Ylelle Päivi Nisulan tapausta.

"Takuumiehet" estävät koettua seksuaalista häirintää

Usea haastateltava kertoo kokeneensa oopperan työtehtävissä seksuaalista häirintää. Haastateltavien kokemat häirintätapaukset ovat olleet asiatonta koskettelua, vilauttelua ja genitaalikuvien lähettämistä. Epäiltyä häirintää oli tullut haastateltavien mukaan niin ohjaajien, kapellimestareiden, koreografien kuin kollegoidenkin taholta ja sitä kertovat kokeneensa sekä naiset että miehet. Ylen tietoonsa saamat tapaukset ovat viime vuosilta, mutta lähdesuojan vuoksi emme yksilöi tapauksia.

Taidelaitoksissa on viime vuosina parannettu henkilöstön mahdollisuuksia kertoa mahdollisista häirintätapauksista niin Suomessa kuin muuallakin. Melkein kaikissa laitoksissa on jonkinlainen julkilausuttu ohjelma tai strategia, jolla kiusaamista ja seksuaalista häirintää pyritään estämään. Tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljännellä oli tästä huolimatta kokemusta seksuaalisesta häirinnästä teatteri- ja sirkusalalla.

Oopperan haastateltavat kokivat, etteivät halua tai uskalla kertoa kokemuksistaan leimautumisen pelosta tai siksi, etteivät usko kertomisella olevan vaikutusta. Siksi tilanteet häirintänä tai kiusaamisena kokeneet ovat päättäneet vaieta ja kestää hammasta purren. Myös kollegat ovat kehottaneet kärsimään hiljaa ja sinnittelemään. Tästä syystä kaikki tapaukset eivät välttämättä päädy esimiesten tietoon, jolloin niitä on myös vaikeaa selvittää.

Ylelle kokemuksistaan kertoneet naispuoliset laulajat ja oopperaproduktioissa esiintyvät tanssijat ovat huomanneet, että yksi keino häätää häiritsijä on lyöttäytyä luotetun kollegan seuraan - sellaisen, joka ei hyväksy huonoa käytöstä. Kollega suojelee ja pitää mahdollisen lähestyjän loitolla. Tämän “takuumiehen” kanssa mennään tilanteisiin, joissa on vaarana jäädä kahdestaan häiritsijän kanssa tai joissa tarjotaan alkoholia, kuten vaikkapa ensi-iltajuhliin.

Ongelmaa ei voida ratkaista, jos sitä ei ole

Osa niistä haastateltavista, jotka sanoivat kokeneensa häirintää tai kiusaamista, kertoi myös lähestyneensä asiassa esimiestään tai talon johtoa. Ylen haastattelemien henkilöiden mukaan yhteydenotot eivät ole heidän kokemuksensa mukaan joko johtaneet mihinkään tai asian käsittelyssä on päädytty siihen, ettei kyse ole mistään vakavasta.

Talon entinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen sanoi Yle Uutisten haastattelussa joulukuussa 2017 seuraavasti:

– En usko, että pelko työtilaisuuksien tyrehtymisestä estää ihmisiä kertomasta omalla nimellään häirinnästä. Tämä ei mielestäni ole erityisesti taidealojen ongelma.

Kadambi ja Paasikivi toteavat, että heidän tietoonsa ei ole tullut seksuaalista häirintää, eivätkä he voi ottaa kantaa tapauksiin, joista he eivät tiedä mitään.

oopperatalo
Kansallisoopperan henkilöstöstä suuri osa on teknistä ja tuotannollista työtä tekeviä. Oopperan kuorossa laulaa noin 50 henkeä ja vakituisia laulusolisteja on alle 10. Orkesterissa on 111 soittajan virkaa. Orkesteri soittaa sekä ooppera- että balettiesityksissä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Turhautuneisuuden tunnetta Ylen haastattelemissa työntekijöissä lisäsi muun muassa tapa, jolla baletinjohtaja Kenneth Greven käytöstä käsiteltiin saman talon sisällä.

Baletin taiteellisen johtajan tapaus ei liity oopperapuolen ongelmiin, mutta haastateltavat kokivat että se välitti henkilöstölle viestin: vaikka ongelmista tiedettiin, niitä ei käsitelty riittävästi.

Greven kerrottiin kohdelleen osaa tanssijoista huonosti, puhuneen ja kosketelleen asiattomasti ja seksuaalisviritteisesti. Yksi tanssijoista kertoo tuoneensa asian esiin jo vuonna 2011.

Vuonna 2008 Kansallisoopperan balettiin kiinnitetyn Greven toimiin puututtiin toden teolla vasta vuonna 2018, kun tämä oli jo muutenkin jättämässä talon.

– Se tuntui uskomattomalta ja järkytti väkeä myös oopperan puolella. Se, ettei asiaan puututtu aiemmin, oli selvä signaali siitä, että kertomisella ei ole väliä, sanoo yksi haastateltavista.

– Pelolla johtaminen on taidealalla ja klassisessa musiikissa aivan liian tavallista. Siihen on pitäisi tulla muutos. Uskon, että hyvä työilmapiiri ja kannustava, mutta jämäkkä johtaminen tuottavat tulosta. Ei se, että joutuu koko ajan pelkäämään omasta tai toisen puolesta, sanoo Nisula.

Greve sai lähteä, kun Kansallisoopperan uusi pääjohtaja Gita Kadambi aloitti. Kadambin mukaan tilanteesta keskusteltiin avoimesti organisaation sisällä. Tanssijoiden luottamusmies Jouka Valkama on samaa mieltä.

– Tilannetta käsiteltiin asianmukaisesti ja käsittely hoidettiin loppuun organisaation sisällä.

Haastateltavat kertovat, että Kadambiin ladattiin varovaisempia odotuksia, kuin Paasikiveen aikanaan. Nyt he sanovat, etteivät usko muutokseen, sillä Kadambi kannatti Paasikiven sopimuksen jatkamista vuoteen 2023, vaikka kuoro ja solistikunta olivat jatkoa vastaan.

– Tällaisissa päätöksissä hallituksen tulee kuulla henkilöstä ja meiltä pyydettiinkin lausuntoa, sanoo solistikunnan puheenjohtajana toimiva Mika Pohjonen.

– Solistikunnan lausunto ei ollut Paasikivelle myönteinen. Pyrimme siinä tuomaan hallituksen tietoon Lilli Paasikiven kaudella esiin nousseita epäkohtia.

Pääjohtaja Kadambi kertoo Yle Uutisille, että hän teki kokonaisarvion Paasikiven jatkosta tiedostaen tämän vahvuudet ja kehityskohteet. Kadambi myös keskusteli jatkokautta vastustaneiden solistien edustajan ja kuoron kanssa.

– Keskustelujen seurauksena Lilli Paasikivi ja minä olemme yhteisesti sitoutuneet kehittämään vuorovaikutusta hänen ja taiteellisen henkilöstön välillä. Ratkaisuun jatkokaudesta vaikuttivat monet tekijät. Yksi näistä tekijöistä on tietenkin se, että Lilli Paasikivi nauttii talossa suurta arvostusta, Kadambi sanoo.

Hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö ei kommentoinut Paasikiven uudelleenvalintaa.

oopperatalo
Suomen Kansallisoopperan johto sanoo olevansa sitoutunyt kehittämään vuorovaikutusta johdon ja taiteellisen henkilöstön välillä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Pääjohtaja Kadambi vakuuttaa, että epäasiallista käytöstä ei hyväksytä oopperassa, vaan sitä torjumaan on tehty toimintaohje.

– Sopimuksemme edellyttää saman Code of Conduct -menettelyn [eettinen ohjeisto] noudattamista myös vierailevilta taiteilijoilta. Avointa keskustelua käydään paljon.

– Olen myös rohkaissut – ja haluan rohkaista yhä edelleen – olemaan kaikissa tilanteissa yhteydessä luottamushenkilöihin, työyhteisösovittelijoihin, työsuojeluvaltuutettuun, henkilöstöpäällikköön tai esimiehiin. Myös oma oveni on auki, Kadambi toteaa.