Niko Haapalainen iloitsi oman alan kesätöistä, mutta sitten iski ahdistus: "Harjoittelun alku tuntui tuomiopäivältä"

Moni kokee epävarmuutta ja riittämättömyyden tunteita työelämän kynnyksellä. Omaa ammatillista itsevarmuutta voi myös tietoisesti parantaa.

työelämä
Niko Haapalainen nojaa kaiteeseen.
Niko Haapalainen sai toisen opiskeluvuoden jälkeen oman alan harjoittelupaikan. Ensimmäistä kertaa oman alan töihin siirtyminen tuntui aluksi hyppäykseltä tuntemattomaan.Karoliina Simoinen / Yle

"Harjoittelun alku tuntui tuomiopäivältä. En koe olevani tarpeeksi tuottava työntekijä yrityksessä eikä minulta harjoittelijana tarvitse vaatia mitään. Olen palkaton harjoittelija, mutta se on minulle ok, koska en koe ansaitsevani työstä palkkaa."

Tällaiset ajatukset pyörivät 23-vuotiaan Niko Haapalaisen päässä, kun hän toukokuussa sai ensimmäisen oman alansa työharjoittelupaikan ohjelmistoyrityksestä.

Haapalainen päätti keväällä toisen vuotensa tieto- ja viestintätekniikan opinnoissa Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Kevään aikana hän oli lähettänyt kymmeniä työhakemuksia, ja kun niistä yksikään ei tuonut työpaikkaa, Haapalainen alkoi soitella yrityksiin ja pääsi lopulta palkattomaan työharjoitteluun ohjelmistoyritys Finnish Net Solutionsille.

Alun hyvän fiiliksen jälkeen iskivät ahdistus ja epävarmuus omasta osaamisesta.

– Tuntui, että koulussa on päässyt vasta raapaisemaan pintaa, ja nyt pitää lähteä oikeisiin projekteihin, joissa on iso vastuu. Kahden vuoden opiskelujen jälkeen ei tunnu olevan tarpeeksi työkaluja työelämää varten eikä mitään kiinteää ammattitaitoa. Se oli sellainen selittämätön epävarmuuden tunne, Haapalainen kertoo.

Olenko tarpeeksi hyvä?

Nuorten aikuisten uupumisesta työelämässä (siirryt toiseen palveluun) on puhuttu viime aikoina paljon. Haapalaisen kokeman kaltaiset epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteet ovat kuitenkin eri asia kuin lamaannuttava työuupumus.

Riittämättömyyden tunteita voi kokea, vaikka työtehtävistään suoriutuu eikä epävarmuus näy ulospäin. Itsestä kuitenkin tuntuu, että ei osaa tai että on huono työssään.

Psykiatrian erikoislääkäri Pasi Sankala ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ltä tunnistaa ilmiön hyvin. Hänen mukaansa moni lataa ensimmäiseen oman alan työpaikkaansa epärealistisia odotuksia.

– Työelämään astumiseen kohdistuu valtavan suuret paineet ja odotukset. On iso hyppy siirtyä opiskelijaidentiteetistä kohti työelämää, ja siihen liittyy isoja kysymyksiä: olenko tehnyt oikean ammatinvalinnan, onko työ sitä mitä halusin tai odotin, olenko tarpeeksi hyvä, Sankala muotoilee.

Tulos tai ulos

Myös Niko Haapalainen kuvailee epävarmuutensa liittyvän nimenomaan uuteen elämäntilanteeseen – siihen, ettei tiedä mitä tulee tapahtumaan.

Haapalaisen ahdistus helpotti, kun hän pääsi kiinni konkreettiseen työhön ja näki, ettei ensimmäistä kertaa taloon tulevaa harjoittelijaa heti heitetä syvään päähän. Myös mutkattomat välit työyhteisöön helpottivat sopeutumista uuteen.

– Ehkä ensikuvitelmani työelämästä oli sellainen, että tulos tai ulos. Työyhteisössä olen kuitenkin huomannut, että apua saa tarvittaessa ja olen tuntenut itseni tervetulleeksi työpaikalla. Aina tulee jotain uutta opeteltavaksi, kuten myös kaikille muille yrityksen työntekijöille, Haapalainen sanoo.

Ensimmäisten viikkojen aikana myös Haapalaisen ajatukset omasta arvostaan työntekijänä muuttuivat.

– Olen nähnyt, että harjoittelijana ollaan aidosti oppimassa. Tuli ymmärrettyä, ettei minulle harjoittelijana edes voida antaa mitään järjettömiä vastuita heti alkuun. Nyt voisin jopa sanoa, että olisin lopulta ihan palkan arvoinen, Haapalainen sanoo.

Niko Haapalainen hymyilee.
Niko Haapalainen huomasi pian työt aloitettuaan, että hänen ei odotetakaan osaavan kaikkea. Vaikka työharjoittelun alku pelotti, nyt töihin on mukava mennä.Karoliina Simoinen / Yle

Kaikilla omaan osaamiseen liittyvä ahdistus ei mene ohi hetkessä. Vaikka työtehtävät sujuisivat ja niissä pärjäisi ulkopuolisen näkökulmasta hyvin, voi oma kokemus pärjäämisestä olla synkempi. Epäonnistumisen tuntemuksista puhuminen ei ole helppoa, mutta se kannattaa.

– Kun juttelee muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, huomaa usein, että muutkin käyvät läpi niitä aivan samoja ajatuksia. Etenkin muiden kesätyöntekijöiden kanssa voi käydä läpi töissä esiin tulleita tilanteita ja vaikka pomon vaikeasti ymmärrettäviä lausuntoja, sanoo YTHS:n Pasi Sankala.

"Ei työtä osaa, kun sen aloittaa"

Omaa ammatillista itsevarmuutta voi myös kehittää.

Marja-Liisa Manka on työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Tampereen yliopistossa. Hän muistuttaa, että oman ammattiminän luominen ja ammattitaidon kehittyminen vievät aikaa.

– Ei työtä osaa, kun sen aloittaa. Vaikka opinnoista olisi saanut tiedollisen taustan, tehtäväkohtainen osaaminen tulee tekemisen kautta. Fiksu työnantaja antaa myös aikaa perehtymiseen ja kysymyksiin, Manka sanoo ja antaa viisi vinkkiä ammatillisen itsevarmuuden kehittämiseen:

Lue myös:

Ensimmäisen työvuoden tappotahti pakotti 27-vuotiaan Tiinan vaihtamaan alaa – nuorten naisten sairauspoissaolot lisääntyneet

"Moni ei tiedä, kuinka raskasta on ajatella kahdeksan tuntia päivässä" – nämä 7 vinkkiä auttavat kartoittamaan henkistä työturvallisuutta

Tuija Siltamäki: Parjattujen millenniaalien työmarkkinoilla kytee turhautuminen, josta työnantajien kannattaisi pikkuhiljaa kiinnostua