Ex-työmarkkinapomo Lasse Laatunen: Ay-jyrä Rinne johtanee hallitustaan omalla kovaksi keitetyllä tyylillään

Ostiko Antti Rinne keskustan mukaan hallitukseensa vuosisadan lehmänkaupalla: avokätisellä maatalouspolitiikalla, yrittäjäystävällisillä veroratkaisuilla ja 18 maakunnalla? Kyllä osti, sanovat Yle A-studion asiantuntijat politiikkateatterin katsomosta.

hallitusohjelmat
Antti Rinne
Hallitusneuvotteluiden vetäjä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi hallitusneuvotteluja Säätytalolla Helsingissä 28. toukokuuta 2019.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Painomuste Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta alkaa hiljakseen kuivua.

Yle A-studio kysyi neljältä suomalaista yhteiskuntaa valppaasti tarkkailevalta julkisuuden henkilöltä, kuinka rumaa tahi somaa hallitusohjelmapeli heidän silmissään oli.

Halusimme kuulla raskaan sarjan ajattelijoita politiikan kabinettien ulkopuolelta.

Haastateltavat:

  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) entinen johtaja Lasse Laatunen
  • Teatteriohjaaja, toimittaja Susanna Kuparinen
  • Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen, Helsingin yliopisto
  • Sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Satu Ojala, Tampereen yliopisto

Haastateltavista Jukka Kekkonen oli huhtikuun eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraattien ehdokas Helsingissä. Hänen äänimääränsä oli 2208, eikä hän päässyt sillä läpi. Hallitusohjelmaneuvotteluihin Kekkonen ei ole osallistunut minkäänlaisessa roolissa.

Myös äskettäin eläkkeelle jäänyt Lasse Laatunen on pitänyt näppinsä visusti irti tämän kierroksen hallitusohjelmasuhmuroinnista.

1. Mikä puolue voitti eniten? Oliko joku puolue selvästi tasa-arvoisempi kuin toiset? Miksi?

Lasse Laatunen: Kokoonsa nähden suurin voittaja oli vasemmistoliitto: kaksi huippusalkkua. Toinen voittaja oli vihreät: kolme huippusalkkua.

Rökäletappiopuolueiden maailmanennätyksen teki kepu: neljä tärkeää salkkua ja yksi täytesalkku – salkuissa maakuntahallinto, siis se eduskunnassa jo kerran hylätty. Rinne halusi hallituksen, ja SDP maksoi siitä paljon ilmaa.

Lasse Laatunen
"Rinne halusi hallituksen, ja SDP maksoi siitä paljon ilmaa." (EK:n entinen johtaja Lasse Laatunen)Mauri Ratilainen / AOP

Susanna Kuparinen: Keskusta tiedosti hyvin vaa’ankieliasemansa ja sai paljon agendaansa läpi pääomien suojelemisessa sekä ilmastohankkeiden ja eläinsuojelun tavoitteiden torppaamisessa.

En usko, että Rinteelle oikeistokonservatiivinen kokoomus, jonka kanssa yhteistyö sixpack-hallituksessa oli kaamean hankalaa, oli missään vaiheessa realistinen vaihtoehto. (Perussuomalaisista puhumattakaan.) Keskusta oli oikeistopuolueista pienin paha, jolla on kokoomusta enemmän muutospaineita vaalitappion jälkeen – ja puolueen omassa arvohaarukassa tilaa vasemmalla.

Susanna Kuparinen
"Keskusta oli oikeistopuolueista demareille pienin paha – ja keskustan omassa arvohaarukassa on nyt tilaa vasemmalla." (Teatteriohjaaja, toimittaja Susanna Kuparinen)Mauri Ratilainen / AOP

Jukka Kekkonen: Kaikilla puolueilla, jotka pääsivät mukaan, oli riittävästi intressejä saada aikaan hallitus. Intressien lisäksi vasemmistoliitolla ja vihreillä oli vielä ylimääräistä intoa päästä hallitukseen.

Mitä intresseihin tulee, ainakin ulospäin keskusta näyttää voittajalta. Maatalouden tuki, maakunnat (yliopistotkin mukaan lukien), yritysverotuksen kiristämishankkeet romukoppaan.

Satu Ojala: Veikkaan keskustaa ja maakuntamallia yllätysvoittajaksi – hurjan vaalitappion jälkeen. Edellinen hallitus sitoi sotessa kätensä vaikeasti toteutettavissa olevaan malliin, josta ei keskusteltu avoimesti sitä lukkoon lyödessä. Myös nyt hallitusohjelma linjaa jo yllättävän voimakkaasti tulevaa sotea.

Edellisen hallituksen täysin markkinaehtoiseksi linjaama kasvupalvelumalli, joka olisi muuttanut TE-palveluiden järjestämistä huomattavasti, puuttuu hallitusohjelmasta. Työpolitiikkaa ja työllisyyspalveluita koskeva ajattelutavan muutos on vasemmiston ja arvioisin että myös työttömän voitto.

2. Mikä puolue nieli karvaimman kalkin – ehkä vain hallituspaikan saadakseen?

Lasse Laatunen: SDP on pääministeripuolue. Se on sen saanto. Muut puolueet voittivat ministerisalkuissa ja ohjelmakohdissa. Ei SDP tyhmyyttään myönnytyksiä tehnyt. Rinne halusi tyytyväisen joukkueen. Vaalikauden aikana Rinne kerää marjat muiden koreista.

Susanna Kuparinen: Sosialidemokraateilla oli kunnianhimoisia ideoita veropohjan uudistamiseksi. Uudistukset olisivat tuoneet myös rahoitusta demareiden poliittisten tavoitteiden turvaamiseksi, kuten vanhuspalveluihin, hoivaan, sosiaaliturvaan. Siihen nähden hallitusohjelmassa on hyvin vähän mitään konkreettista.

Pääomatulojen verotuksessa ja yritysverotuksessa prosentteja ei kovenneta. Myöskään osinkoverotus ei kiristy. Perintö- ja lahjaverotuskaan ei tiukkene. Nuo kaikki ovat olleet asioita, joita SDP on ajanut. Jotenkin homma lässähti. Kova hinta keskustan laariin.

Jukka Kekkonen
"Kaikki saivat riittävästi ollakseen tyytyväisiä - ainakin retoriikan tasolla." (Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen)Yle

Jukka Kekkonen: Kaikki saivat riittävästi ollakseen tyytyväisiä. Ja varsinkin retoriikan tasolla linjan muutos on selvä. Karvas kalkki voi tulla eteen puolueiden kannattajille myöhemmin, jos odotettuja uudistuksia ei saada aikaan. Ja jos talouden näkymät heikkenevät, näin voi käydä piankin.

Satu Ojala
"Hallitusohjelma lupaa paljon selvitystyötä ja suhteellisen niukasti toimenpiteitä." (Sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Satu Ojala) Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Satu Ojala: Karvasta kalkkia kaikille tarjoaa se, että ohjelma lupaa paljon selvitystyötä ja samalla suhteellisen niukasti toimenpiteitä. Paljon vääntöä isoista kysymyksistä on edessä. Varovaisesta kompromissista on kuitenkin hyvä rakentaa yhteistyötä.

3. Tehtiinkö tässä hallitusohjelmapelissä tavallista enemmän lehmänkauppoja? Jos tehtiin, millaisia?

Lasse Laatunen: Kepun 18 maakuntaa oli lehmänkauppa. Se voi koitua Rinteenkin hallitukselle kohtalokkaaksi. Suomi ei tarvitse maakuntahallintoa eikä maakuntaveroa. Muuten ohjelma on normaali sulle-mulle -periaatteella tehty rosolliannos.

Lasse Laatunen
"Kepun saamat 18 maakuntaa oli iso lehmänkauppa. Muutoin hallitusohjelma on normaali sulle-mulle -periaatteella tehty rosolliannos." (EK:n entinen johtaja Lasse Laatunen)Markku Ojala / AOP

Susanna Kuparinen: En usko, että mikään hallitus kykenee voittamaan edellisen hallituksen sote-lehmänkaupan eli valinnanvapauden ja maakuntien yhteenkoplaamisen mittaluokkaa.

Luulen, että demarijohdossa nukutaan sormet ja varpaat ristissä keskustan puoluekokoukseen asti. Demarien toiveuni lienee se, että keskustan puheenjohtajaksi nousee joku puolueen ”kapitalistisiiven” ulkopuolelta, jolla olisi myös nykyjohtoa progressiivisempia näkemyksiä ilmastopolitiikan ja luonnon suhteen (esimerkiksi että sana ”puu” ei automaattisesti tarkoita sellua).

Susanna Kuparinen
"Demarien toiveuni lienee nyt se, että keskustan uudeksi puheenjohtajaksi nousee joku puolueen ”kapitalistisiiven” ulkopuolelta." (Teatteriohjaaja, toimittaja Susanna Kuparinen) Milla Vahtila

Ahon, Kiviniemen, Vanhasen ja Sipilän kausina keskusta on siirtynyt reippaasti oikealle. Nyt esimerkiksi yritysverotuksen porsaanreikien tukkiminen on tosi vaikeata.

Jukka Kekkonen: Politiikka on kompromissien tekemistä. Poliittinen eliitti on yllättävän itseriittoista ja omahyväistä väkeä.

Hallitusohjelman rakentaminen perustui varmoihin, turvallisiin ja ennustettaviin toimijoihin ja asiantuntijoihin. Poliittinen eliitti kaihtaa riskejä siitä, että pöydälle tulisi uusia ja ennakoimattomia ehdotuksia. Turvallisuushakuista politiikkaa.

Jo valtiosihteerien määrää voi ihmetellä. Ja jos valtiosihteereistä tehdään pelkkiä pelastusrenkaita uskollisille puoluejyrille, olemme poliittisessa kulttuurissa, jota leimaavat hyväveli-vallan verkostot.

Satu Ojala: Kyllä lehmänkauppoja tehtiin. Maakuntamallin ja -vaalien lyöminen lukkoon. Sote-palvelut on perusteltua siirtää järjestettäväksi alueittain, mutta uuden maakuntahallinnon luominen vaaleineen on siihen – edelleen – raskas ratkaisu.

4. Kuinka kuvailet prosessia, jolla pääministeri Rinteen hallitusohjelma syntyi? Oliko siitä jotakin erikoislaatuista, silmiinpistävää?

Lasse Laatunen: Antti Rinne hoiti hallitusohjelma- ja hallituksen muodostamisneuvottelut vanhan työmarkkinapomon taidolla. Malli oli kuin tupo-neuvotteluista: monta työryhmää kilpailemassa keskenään tuloksekkaasta työstä. Pääneuvottelijan ei tarvitse kuin vedellä lankoja.

Susanna Kuparinen: Isoin muutos oli viesti, joka annettiin ulos: hallitusneuvotteluissa mietitään ensin mitä halutaan, sitten rahoitus siihen. En muista aikuisiältäni vastaavaa. Myös Rinteen ilmoitus siitä, että tämä hallitus ei leikkaa menoja, oli uudenlainen avaus.

Hallituksen arvot ovat poikkeuksellisen liberaaleja – siinä tapahtui iso sukupolvenvaihdos. Valtiovarainministeriön virkamiesten rooli oli näissä neuvotteluissa avustava, ei määrittävä.

Jukka Kekkonen: Hallitusohjelmien sitovuus on lisääntynyt selvästi 2000-luvulla. Tähän liittyen niihin on tullut mukaan ideologista ainesta, joka on johtanut suuriin ongelmiin monien uudistusten valmistelussa.

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
"Hallitusohjelma on pitkä konsulttikielinen dokumentti, jossa iso osa asioista jää myöhempien ratkaisujen varaan." (Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen)Yle

Rinne johti taitavasti neuvotteluja osin uudenlaisella otteella ja uutta avoimuuspolitikkaa noudattaen. Tuloksena oli pitkä konsulttikielinen dokumentti, jossa huomattavan suuri osa asioista jää myöhempien ratkaisujen ja selvitysten varaan.

Jatkossa on aivan ratkaisevaa se, kuinka asioiden valmistelussa edetään. Jos tutkimuslaitosten ja yliopistojen asiantuntijoita käytetään valmistelussa yhtä vähän kuin ennen, muutoksia ei saada aikaan.

Satu Ojala
"Tämä kierros luonee uraa uudelle ja avoimelle neuvottelukäytännölle." (Sosiaalipolitiikan tutkijatohtori Satu Ojala) Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Satu Ojala: Ilmiöperusteinen toimintatapa oli uusi ja kiinnostava. Taustamateriaalien julkisuus samoin kuin neuvottelupöydissä istuvien nimien avaaminen luonevat uraa tulevaisuuden neuvottelukäytännöille.

5. Bonusplus: Mitä toimittaja ei tajunnut kysyä? Kysymättä jäänyt kysymys, ja vastaus siihen.

Lasse Laatunen: Miten Rinne pitää hallituksensa pystyssä? Hallitusprosessi, -ohjelma ja salkkujako ovat Rinteen työmarkkinaosaamisen tuotteita. Hyvin mietitty.

Pitkä ja sekava ohjelma ohjaa langat pääministerin käsiin. Rinne oli ay-johtajana kova: liitossa oli vain mies ja yksi ääni. Samalla strategialla Rinne johtanee hallitustaan ja saa sen istumaan koko vaalikauden. Vassarit ja vihreät eivät hevin luovu salkuistaan, kepu ei luovu maakunnistaan, ja RKP ei luovu ruotsinkielestään.

Susanna Kuparinen: Miksi mediassa vallitsi konsensus sinipunasta heti vaalituloksen selvittyä?

Suomessa hallitustyöstä on viime vuosikymmenet keskusteltu julkisesti "joukkona hoidettavia asioita", jossa valtiovarainministeriön budjettiraamin perusteella päätetään yhdessä mistä leikataan ja mihin ei ole varaa.

Medialla on kaksi sokeaa silmää. Se ei nähnyt Antti Rinteen vasemmistolaista periaatteellisuutta eikä demareiden poliittisten päämäärien täydellistä yhteensopimattomuutta kokoomuspolitiikan kanssa.

Jukka Kekkonen: Kysymättä jää aina vallankäytön muutoskonteksti. Kaikkia hallitusohjelman laatimiseen, tuloksiin ja seurauksiin liittyviä kysymyksiä pitää tarkastella vallankäytön kontekstissa.

Suomi on eriarvoistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Vallankäytössä on uusia piirteitä kuten hallitusohjelmien korostunut sitovuus. Tämä on johtanut ideologisesti värittyneeseen lainvalmisteluun. Samalla – paradoksaalisesti – ideologisuus yritetään häivyttää puhumatta "isänmaan asialla olemisesta" tai "yhteisen edun" toteuttamisesta.

Satu Ojala: Sosiaaliturvauudistuksen linjaukset ovat toistaiseksi hyvin niukkoja. Sen periaatteita ei kannatakaan lukita, mutta jää nähtäväksi, miten toimeentulo- ja työttömyysturvan velvoittavia ja nykyisellään ihmisen itsemääräämisoikeuteen puuttuvia säännöstöjä linjataan tulevaisuudessa.

Sote-uudistuksen kannalta pidän tärkeänä, että järjestöjen sekä pienten ja keskisuurten yritysten asemaa vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Järjestöjen toiminnan autonomisuus on turvattava. Hyvinvointivaltion tehtävänä ei ole tuottaa markkinoita. Hyvinvointivaltion tehtävänä on suojata heikkovoimaisia markkinavoimien mielivaltaa vastaan.

Antti Rinne kommentoi tiedotusvälineille hallitusneuvottelujen kulkua.
Antti Rinne kommentoi tiedotusvälineille hallitusneuvottelujen kulkua.Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia