Meksiko syyttää kuuluisaa muotitaloa kultuurisesta omimisesta – muotimaailman halutaan välttävän vääränlaista lainaamista

Viime vuosina syytökset suunnittelijoiden mallistoja kohtaan ovat lisääntyneet.

Kulttuurinen lainaaminen
Meksikolaisia villakankaita, joiden kuosit muotisuunnittelija Carolina Herreran väitetään kopioineen.
Meksikolaisia villakankaita Saltillossa Coahuilassa Meksikossa, joiden kuosit muotisuunnittelija Carolina Herreran väitetään kopioineen. Miguel Sierra / EPA

Yhdysvalloissa asuvan venezuelalaisen muotisuunnittelijan Carolina Herreran mallisto on saanut moitteet kulttuurisesta omimisesta, kertovat uutistoimistot.

Meksikon kulttuuriministeri Alejandra Frausto esitti syytökset Herreran lisäksi suoraan muotitalon luovalle johtajalle Wes Gordonille, kertoi BBC. (siirryt toiseen palveluun)

Meksikon mukaan muotitalo Herrera on syyllistynyt kulttuuriseen omimiseen käyttämällä viimeisessä mallistossaan alkuperäiskansan kangasmalleja ja tekstiilejä.

Kultuurisen omimisen voi kuvata yksinkertaisesti olevan vähemmistön kulttuurin elementtien väärinkäyttämistä.

Meksikon kulttuuriministeriö vaati maanantaina, että suunnittelijan on selvennettävä julkisesti, millä perusteilla hän päätti käyttää näitä kulttuurisia elementtejä, joiden alkuperä on todistettu ja miten alkuperäiskansat hyötyvät mallistosta.

Meksikon valtapuolue on suunnittelemassa lakiuudistusta, jolla suojattaisiin alkuperäiskansojen yhteisöjä kopioinnilta ja muut eivät voisi käyttää heidän töitään ilman korvausta.

Esimerkiksi sosiaalisen mediassa muodista kiinnostuneen päivityksessä on kuvailtu kyseistä Herreran mallistoa.

View this post on Instagram

@carolinaherrera resort 2020 por @wesgordon Wes Gordon, quien lleva un año frente a Carolina Herrera, destaca en la generación de diseñadores jóvenes inyectando energía y trayendo al presente el ADN de casas neoyorquinas. Para la colección resort de Herrera, Gordon cita Oaxaca como una de sus fuentes de inspiración, de la propuesta destaca un vestido en jersey con estampado de sarape. Los looks propuestos por #WesGordon presentan la versión #CarolinaHerrera de distintos elementos de varios trajes típicos mexicanos que se fusionan con la pregunta que el diseñador se ha estado haciendo desde que fue nombrado Director Creativo de la casa de moda: ¿Cómo se viste una dama en el tiempo contemporáneo y la era del hype? Gordon contesta incorporando Herrera-ismos como las mangas abullonadas, vestidos voluminosos pero prácticos y retransformando la camisa blanca (ícono de la casa Herrera) para crear piezas auténticas a la esencia de la casa y que se leen como frescas. A lo largo de la colección Gordon también jugó con la sastrería, creando piezas sólidas pero con una sensibilidad inherente, sastrería para mujeres, no sastrería que aspira a decirle a las mujeres ‘MAN UP!’ Gordon nos dice que la dama actual no solo es una socialité que atiende galas y con esto, trae a Herrera al presente.

A post shared by GUILLERMO FONSECA (@fashiontheorist) on

Muotitalo on kuvaillut Resort 2020 (siirryt toiseen palveluun) -malliston "olevan tuulahdus latinalaisen loman leikkisyydestä ja värikkyydestä".

Herreran tiedottaja sanoi keskiviikkona, että muotitalo tunnistaa "meksikolaisten käsityöläisten upean ja monisyisen työn" ja mallisto on saanut inspiraationsa "meksikolaisen kulttuurin rikkaista väreistä ja käsityöläisten tekniikoista".

Meksikon kulttuuriministerin mukaan mallistossa on lainattu kirjontaa ja kangasmalleja ainakin Hidalgon ja Oaxacan alueilta.

Meksikolainen käsityöläinen Mary Lopez tekemässä  traditionaalista serape-villakangasta.
Meksikolainen käsityöläinen Mary Lopez tekemässä traditionaalista serape-villakangasta. Miguel Sierra / EPA

Muita tapauksia

Muotialalla mallistoja kritisoidaan tasaisin väliajoin kulttuurisesta omimisesta.

Viime vuonna esimerkiksi Independent-lehti (siirryt toiseen palveluun) kirjoitti Zuhair Muradin kesämallistosta, jossa sanottiin olevan kulttuurista omimista Amerikan alkuperäisasukkaiden kulttuurista. Malleilla oli esimerkiksi hiuksissaan sulkia ja malliston nimen katsottiin viittaavan alkuperäisasukkaisiin epäkunnioittavalla tavalla.

Vuonna 2015 (siirryt toiseen palveluun) suunnittelija Isabel Marant sai puolestaan niskaansa syytöksiä meksikolaisen asun kopioinnista. Vuotta aiemmin Gucci oli kohun keskellä, kun sen valkoihoisilla näytösmalleilla oli sikhien turbaanien kaltaiset päähineet.

Suunnittelija Stella McCartneyta syytettiin puolestaan vuonna 2017 kultuurisesta omimisesta (siirryt toiseen palveluun), kun hän käytti afrikkalaisia kankaita muotinäytöksessään.

Tänä vuonna Diorin kuvat näyttelijä Jennifer Lawrencesta ovat nostaneet sosiaalisessa mediassa kriitiikkiä siitä, että valkoihoinen nainen laitetaan esittämään meksikolaiseen kulttuuriperintöön liitettyä escaramuzaa eli ratsastajanaista.

Huffington Post (siirryt toiseen palveluun) on kirjoittanut kulttuurisen omimisen olevan lisäksi myös aasialaisten naisten ja heidän asusteidensa esittämistä hyvin kapea-alaisesti ja stereotyyppisesti.

Uusi katsantokanta?

Muodin kulttuurista lainaamista tutkineen Serkan Delicen mukaan tapauksista päästäisiin eroon, jos suunnittelijat ottaisivat prosessiin paremmin mukaan ihmiset, joiden kulttuurista ja kuvastosta inspiraatiota haetaan.

New York Times (siirryt toiseen palveluun) haastatteleman muotikulttuurista pariisilaisessa instituutissa luennoivan Serge Carreiran mukaan suunnittelijat ovat aina leikkineet kulttuurisilla kliseillä ja stereotypioilla.

– Nyt niitä pidetään ummehtuneina, mutta brändien ja suunnittelijoiden viestit olivat vuosikausia olla omissa maailmoissaan eristyksissä ja ilman kritiikkiä.

Burak Cakmakin, newyorkilaisen korkeakoulun dekaanin mukaan yritysten toimintaan kietoutuvat arvot yhä vahvemmin mukaan, joten suunnittelijoiden tulisi tiedostaa mikä on sallittua ja mikä ei kulttuurillisesti.

– Haasteena ei ole vain tuoda esiin ihonväriltään erilaisia ihmisiä, vaan myös tuoda alalle kolonisaation jälkeinen ja ei-länsimaisen kulttuurin katsantotapa.

Lähteet: Reuters, AP