Ulkomaalaiset arvostavat suomalaista sahtia – "Se on hyvää, kun siitä tulee jano"

Sahtia tekevät suvun miehet ja naiset sukupolvesta toiseen. Juhannus on sahdin tekemisen sesonkiaikaa.

sahti
Sankoon valuvaa sahtia.
Juhannukseksi valmistettava sahti kuohuu hieman valuessaan sankoon. Sahti on yleensä punaruskeaa tai kellertävää, sameaa, vaahdotonta ja poreilematontaVille Välimäki /Yle

Sahtiperinne elää tällä hetkellä maassamme vireänä ja alan asiantuntijat kertovat, että suomalaisen sahdin arvostus on lisääntynyt myös ulkomailla. Meillä muinaisolutta valmistetaaan kodeissa ja sen valmistustaito on säilynyt poikkeuksellisen elävänä. Kalakukon ja karjalanpiirakan tavoin sahdilla on EU:n aidon, perinteisen tuotteen suojaus.

Olutkirjailija Mika Laitinen on huomannut, että ulkomaalaisten olutharrastajien uteliaisuus suomalaista muinaisolutta, sahtia kohtaan on selvästi lisääntynyt. Useiden olut- ja sahtiaiheisten kirjojen tekijältä, Laitiselta ilmestyi vastikään Yhdysvalloissa sahtiaiheinen kirja "Viking Age Brew: The Craft of Brewing Sahti Farmhouse Ale" .

Kotiolut kiinnostaa

Ulkomaisia olutkeskusteluita aktiivisesti seuraava Mika Laitinen ennustaa, että varsinkin Yhdysvalloissa nyt pinnalla oleva luonnonmukainen oluttrendi on tulossa myös Suomeen.

– Kotioluen valmistus luonnonläheisesti ja vähemmän teknisesti kasvattaa suosiotaan USA:ssa. Sahti sopii tähän tyyliin erittäin hyvin, sanoo Laitinen.

Laitinen kertoo viime aikoina rummuttaneensa sahtikulttuuristamme kansainvälisesti.

– Veikkaisin, että nyt sahti aletaan nähdä entistä paremmin osana oluen historiaa, eikä pelkästään sellaisena jännittävänä, hieman kummallisena paikallisena perinteenä.

Makea ja vahva maku

Sahtia siemaistessa suuhun leviää vahva, makea maku. Se on kotikaljaa syvempi ja tavallista pullo-olutta pehmeämpi. Poreilematon sahti on suomalainen suodattamaton muinaisolut, jonka tekotaitoa vaalitaan suvuissa. Sitä valmistetaan, kun on syytä juhlia.

Sahdin tekemistä harrastava janakkalalainen Asko Huilla maistelee juhannukseksi valmistuvaa juomaansa varovasti. Huilla itse pitää täyteläisestä, tummasta ja vahvasta.

– Ehkä vähän katajainen maku. Kyllä siinä hiukan prosentteja voi olla, ettei tarvitse vettä juoda, sanoo Huilla.

Hän kertoo, että tekijästä riippuen valmiissa sahdissa alkoholiprosentti vaihtelee neljän ja kahdentoista välillä.

– Sanotaan, että sahti on hyvää, kun siitä tulee jano, kertoo Huilla.

Viron koduolu samaa perinnettä

Mika Laitinen esitteli Suomen sahtimaita viime kesänä norjalaisille ja kanadalaisille olutasiantuntijoille. Vieraat olivat Laitisen mukaan huomanneet, että Suomessa sahtiperinne on arvostetumpaa kuin heidän kotimaissaan tai esimerkiksi Baltiassa.

– Mutta silti he sanoivat, että voisi Suomessa arvostaa sahtia vieläkin enemmän. Se on niin ainutlaatuinen perinne ja kertoo paljon oluen historiasta, sanoo Laitinen.

Yksi suomalaisen sahdin teon poikkeuksellinen piirre on se, että perinne nojaa erityisesti kotisahdin tekemiseen.

Olutkirjailija uskoo, että suomalaisen sahdin yhteys naapurimaiden perinneoluisiin ymmärretään jatkossa entistä selkeämmin.

– Viron koduõlu ja Norjan maltøl sekä Gotlannin gotlandsdricke ovat aivan samaa perinettä.

Olutkirjailija Mika Laitinen.
Jyväskyläläiseltä olutkirjailija Mika Laitiselta on kesäkuun alussa ilmestynyt Yhdysvalloissa kirja "Viking Age Brew: The Craft of Brewing Sahti Farmhouse Ale".Sami Piskonen

Anoppi opetti taidon

Sahdin valmistamisen taito kulkee edelleen usein perheen sisällä. Appi opettaa miniälle ja isoisä pojanpojalle. Asko Huillakin on saanut sahtioppinsa sukulaisiltaan.

– Anoppi opetti. Tädit ja sedät tekevät, mummu teki ja oma poika on valmistanut muutaman kerran. Lammilaista sukua, kun olen, sahti on vähän niin kuin veressä. Ihan juomattakin, naurahtaa Huilla ja viittaa yhteen hämäläisistä sahdin mahtipitäjistä.

Huillan suvun tavoin, usein naiset ovat olleet perheen sahtimestareita. Eikä sahdin tekeminen edelleenkään ole sukupuolesta kiinni.

– Sahtia tekevät sekä herrat että rouvat, sanoo Suomen sahtiseuran puheenjohtaja Pekka Kääriäinen.

Olutkirjailija Mika Laitinen pitääkin sukujen sahtiperinnettä erittäin arvokkaana.

– Alkukantainen vanha perinne säilyy siinä usein vähän puhtaampana, sanoo Laitinen.

Asko Huilla, sahtimäski ja sahtukuurna
Asko Huilla kastelee mäskiä teräksisessä sahtikuurnassa.Ville Välimäki / Yle

Myös nuoret panevat sahtia

Suurin osa sahdin valmistajista on yli viisikymppisiä, mutta Laitinen on optimistinen perinteen säilymisen suhteen.

– Kyllä nuorempaakin porukkaa on tekijöissä ihan hyvin, ei tämä tekemisen taito ole katoamassa minnekään, sanoo Laitinen.

Suomen sahtiseuran puheenjohtaja Pekka Kääriäinen on samoila linjoilla.

– Nuorin sahdin SM-kisoihin osallistunut on ollut 15-vuotias, vanhin 95 vuotta.

Sahtialue laajenee

Suomen sahtialuetta on Kanta- ja Päijät-Häme, Pohjois-Satakunta sekä Etelä-Pohjanmaa. Sahdin tekeminen on kuitenkin laajenemassa muillekin alueille, kuten Pirkanmaalle, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon. Suomen sahtiseura käytti luokitellessaan sahtialueita yhtenä tekijänä sitä, saako seudun kaupoista ostaa sahtimallasta.

– Vähän on tietysti kiinni myös kauppiaan kiinnostuksesta, sanoo Kääriäinen.

Sahtiharrastajat hankkivat maltaansa yleensä tavallisten ruokakauppojen lisäksi verkossa olevista oluttarvikeliikkeistä.

Juoma valmista juhannukseksi

Asko Huillan juhannussahti on kolmen asteen lämpötilassa viiden litran kanisterissa odottamassa nauttimista. Sahdista veistellään usein, ettei se säily pitkään.

– Sahti on tuoretuote. Se säilyy noin kuukauden, jos se pysyy oikein hyvin kylmässä ja jos purkkeja ei aukaista.

Sahti on ennen kaikkea juhlajuoma ja juhannus on sahdin suurin sesonkiaika. Olutkirjailija Mika Laitisen mukaan kaikki, jotka sahdin tekemistä harrastavat, tekevät sitä ainakin juhannukseksi.

– Juhlapyhiksi, saunajuomaksi, ruokajuomaksi ja seurustelujuomaksi, luettelee Asko Huilla oman sahtinsa käyttöä ja kaataa kanisterista tummanruskeaa nestettä kolpakkoon.