Lähes kaikki Pullervon lajitoverit on jo kuvattu ja tunnistettu – tuore tutkimus selvitti myös saimaannorpan käytöstä talviaikaan

Norpat pystytään yksilöimään valokuvista. Tutkijoita kiinnostavat myös kansalaisten norppakuvat ja -havainnot.

saimaannorppa
Norppa.
Saimaannorppakanta on hitaassa kasvussa. Kun yksilöt ja elinalueet tunnistetaan, voidaan esimerkiksi pesäalueita suojella tehokkaammin.Mervi Kunnasranta, UEF

Suomen saimaannorppakanta on kuvattu ja yksilöity lähes kokonaan. Filosofian maisteri Meeri Koivuniemi kehitti väitöstutkimuksessaan saimaannorpan turkkikuvioiden valokuvaamiseen perustuvan yksilöntunnistusmenetelmän.

Osana tutkimusta avattiin myös Norppagalleria (siirryt toiseen palveluun)-nettisivusto, jossa lähes kaikki kuvatut saimaannorpat ovat julkisesti nähtävissä. Sivuston kautta kansalaiset voivat osallistua tutkimukseen lataamalla sinne omat norppakuvansa.

Tutkimuksessa selvisi, että jokaisella yksilöllä on omanlainen turkkikuvio, joka pysyy samana aina kuutista aikuisuuteen. Turkkikuvio on verrattavissa esimerkiksi ihmisen sormenjälkeen. Uusi oivallus mahdollistaa nyt yksilöiden koko elinkaaren seuraamisen.

Norpat valokuvattiin tunnistusta varten järjestelmä- ja riistakameroilla niiden karvanvaihtoaikaisilta makuukiviltä.

Meeri Koivuniemi.
Meeri Koivuniemen väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina.Toni Pitkänen / Yle

Talviaikaista käyttäytymistä selvitettiin lähettimien avulla

Tutkimuksessa selvitettiin myös saimaannorpan käyttäytymistä talviaikaan. Joidenkin norppien selkäkarvoihin kiinnitettiin lähettimet, joiden avulla niitä pystyttiin seuraamaan pisimmillään vuoden ajan.

Meeri Koivuniemen mukaan talviaikaista käyttäytymistä ei ole ennen tätä tutkimusta tutkittu yhtä tarkasti.

– Talvella saimaannorpat liikkuivat kolmetoista kertaa pienemmällä alueella kuin kesällä. Lisäksi ilmeni, että pesiä ja muita levähdyspaikkoja on aiempia oletuksia suurempi määrä, kertoo Itä-Suomen yliopistossa perjantaina aiheesta väittelevä Koivuniemi.

Päätutkimusalueina olivat Haukiveden sekä Pihlajaveden vesistöalueet, jotka ovat saimaannorpan tiheimmät lisääntymisalueet.

Norppa viihtyy synnyinseuduillaan

Tutkimus syvensi käsitystä saimaannorppien paikkauskollisuudesta: norpat käyttävät samoja karvanvaihtopaikkoja vuodesta toiseen. Tutkimuksessa seuratuista kymmenestä yksilöstä jokainen pysyi Koivuniemen mukaan myös omilla synnyinseuduillaan.

Tutkimuksessa saatiin myös viitteitä norppanaaraiden mahdollisesta territoriaalisesta eli reviiriä puolustavasta käyttäytymisestä toisia naaraita kohtaan talvipesien läheisyydessä.

Urokset taas saattavat tarjota pesiään naaraille. Naaraat olivat ottaneet joissain tapauksissa uroksen saman talven aikana käyttämän pesän käyttöönsä.

Ilmastonmuutos ja ihminen lajin suurimpina uhkina

Saimaannorpan kanta on ollut viime vuosina kasvussa. Metsähallituksen tilastojen (siirryt toiseen palveluun)mukaan saimaannorppia on tällä hetkellä noin 400 yksilöä. Laji on kuitenkin yhä uhanalainen.

– Saimaannorpan tila on menossa parempaan suuntaan. Kanta on hitaasti kasvussa, mutta ilmastonmuutos tuo tulevaisuudessa lisää haasteita lajille, Koivuniemi sanoo.

Norppa.
Norppien valokuvaamiseen käytettiin järjestelmä- ja riistakameroita. Kuvia otettiin niiden karvanvaihtoaikaisilta makuukiviltä.Mervi Kunnasranta, UEF

Ilmastonmuutos ja leudot talvet vaikeuttavat etenkin norppien jäähän ja lumeen sidoksissa olevaa pesintää. Samalla myös kannanseuranta hankaloituu, sillä nykyisin käytettävä menetelmä perustuu vuotuisiin pesälaskentoihin. Pesälaskennoissa määritetään talviaikaisten pesien määrää ja niiden sijainteja.

Koivuniemi pitää lisäksi ihmistä yhtenä saimaannorpan uhkista niin ilmastonmuutoksen aiheuttajana kuin esimerkiksi kalaverkoillaan. Kalastusrajoituksista huolimatta Koivuniemen mukaan kuuttien verkkokuolemia tapahtuu edelleen.

Lue lisää:

Saimaannorpan kuutteja löytyi alkukevään laskennassa 63 – määrä voi vielä kasvaa

Saimaannorppa levittäytyy uusvanhoille elinalueille – Kevään olosuhteet olivat ihanteelliset, uusia rauhoitusalueita syntyy rivakasti