Liisa Jaakonsaari Kultarannassa: Globaali demokratia on kriisissä, uuden vastakkainasettelun aika alkanut

Presidentti Niinistö totesi tämän vuotisten keskustelujen olleen realistisen optimistisia. Se on hänen mukaansa erinomainen lähtökohta.

Kultaranta
Kultaranta-keskustelujen päätösistunnossa pohditaan politiikan murrosta ja kysytään kestääkö demokratia
Kultaranta-keskustelujen päätösistunnossa pohditaan politiikan murrosta ja kysytään kestääkö demokratia

Tasavallan presidentin Kultaranta-keskustelut huipentuivat tänään maanantaina poliitikan murroksesta käytävään keskusteluun. Päätöskeskustelun aiheena oli politiikan murros ja kestääkö demokratia sen.

Aiheesta olivat keskustelemassa ministeri Seppo Kääriäinen, professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta, Suomi Atlantti-Seuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari ja Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski.

Pitkään politiikassa toimineet ministeri Seppo Kääriäinen ja Liisa Jaakonsaari nostivat keskustelun aluksi esiin sen, että demokratia on osoittanut kestävyytensä kuluneena keväänä monessakin asiassa.

– Puoluekentän jakautumisesta on puhuttu pitkään ja eduskuntavaalien tulos oli tasainen. Silti Suomeen syntyi enemmistöhallitus noin kuukausi tuloksesta. Demokratia toimi tässäkin tilanteessa, totesi Kääriäinen.

Liisa Jaakonsaari totesi keskustelun aluksi vastakkainasettelun ajan olevan ohitse, mutta uudenlaisen vastakkainasettelun alkaneen. Hänen mukaansa entinen oikeiston ja vasemmiston välille muodostettu jako on muuttunut pikemminkin jakoon esimerkiksi konservatiiveihin ja liberaaleihin.

– Ei ole mitenkään paha asia, että tulee uusia haastajia ja vanhat puolueet ovat ikäänkuin röntgenvalaisussa. Hyvä, että protesti tulee esiin uusina haastajina, Jaakonsaari mietti.

Tästä huolimatta Jaakonsaari näki globaalin demokratian olevan vaikeuksissa. Hänen mukaansa YK on viime aikoina heikentynyt, mutta sentään kauppapolitiikassa suunta on parempaan. Hänen mukaansa pitäisi miettiä, jatkuuko poliittisen järjestelmän pirstoutuminen tulevaisuudessa.

– Aika synkkää aikaa elämme. En hirveästi repisi iloa siitä, että eurovaaleissa äänestysprosentti nousi. Demokratia on kriisissä.

Keskustelussa pohdittiin myös populismin roolia politiikan murroksessa. Liisa Jaakonsaari nosti asiasta keskustaessa esiin sen, että esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä tehtiin havainto, että ihmiset kostivat huonontuneet olonsa äänestämällä Trumpia.

– Tähän pitää pystyä vaikuttamaan. Jos Euroopassa ei kyetä vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta, niin tämä kehitys tulee jatkumaan.

Kääriäisen mukaan populismille on syntynyt vuosien saatossa tietty leima. Timo Soinin johtamille perussuomalaisille populismilla oli positiivinen luonne, hän mietti.

– Jos populismia puolustaa niin turpiin tulee nykyisessä ilmapiirissä. Pitäisi nähdä, että kaikissa liikkeissä on populistista puheenpartta, jolla pyritään saamaan omalle puolueelle kannatusta, Kääriäinen sanoi.

Lue myös: EU:n Suomelle antamia turvatakuista haastettiin Kultarannassa – Halla-aho: Ei järkevää ripustautua epämääräisiin turvatakuisiin

Miten Suomessa pystytään uudistuksiin?

Lopuksi keskustelu käännettiin kotimaiseen päätöksentekoon ja kykyyn tuottaa uudistuksia. Kääriäinen nosti positiivisena asiana esiin sen, että mikä tahansa vaaleissa menestynyt puolue voi nousta nykypäivänä hallitukseen.

– Toinen asia on, että parlamentaarista valmistelua pitää harrastaa suurissa yhteiskunnallista uudistuksissa. Näin esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaaliturvan uudistuksissa.

Suomessa on pitkä traditio siihen, että turvallisuuspolitiikassa pystytään tekemään parlamentaarista yhteistyötä, painotti Jaakonsaari. Kääriäinen korosti, että politiikassa pitäisi jaksaa käydä kärsivällistä keskustelua.

– Turvallisuuspolitiikka on yli-ideologista, muissa asioissa sitten ei, Jaakonsaari luonnehti.

Nuorten kiinnostus politiikkaan ja äänestämiseen nostettiin keskustelussa esiin monelta kantilta. Jaakonsaari korosti ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien nuorten nousevan esikuviksi ikäryhmälleen nyt ja tulevaisuudessa.

Yleisöstä nostettiin esiin myös se, että koulujärjestelmä ei ota kiinni nykypäivän poliittisiin ilmiöihin, vaikka juuri niistä nuoret kiinnostuvat.

– Edustajien kuuleminen ja kutsuminen koulutunneille on virkistävää. Toivoisin, että koululaitos avautuisi ja lopettaisi politiikan pelkäämisen, Kääriäinen sanoi.

Samassa yhteydessä keskustelijoilta kysyttiin myös, mitä mieltä he ovat listavaalista tai äänestyspakosta. Kukaan ei innostunut kummastakaan.

– Listavaalia kannatin ennen europarlamenttia, kunnes huomasin kuinka paljon painostusta voi tulla ryhmän johdosta, pohti Jaakonsaari.

"Näkemykset realistisen optimistisia"

Presidentti Sauli Niinistö nousi lavalle päättämään tapahtuman. Niinistön mukaan tapahtuman aikana käydyissä keskusteluissa nousi ilahduttavasti esiin toisten kuunteleminen.

– Näkemykset täällä ovat olleet realistisen optimistisia ja se on erinomainen lähtökohta. Pahat on kyllä piirretty seinille, mutta samanaikaisesti onnistuttu pyyhkimään niistä suurin osa pois, sanoi Niinistö.

Kultaranta-keskustelut järjestettiin nyt seitsemättä kertaa.

Lue lisää:

Yle seurasi: Presidentti Niinistö kommentoi Kultarannassa hallitusohjelmaa ja hallituksen erityisavustajien määrää - "Käytin vain yhtä erityisavustajaa, joten koen olevani jäävi"

Yle seurasi: Presidentti Niinistö ja Saksan liittopresidentti painottavat Kultarannassa EU:n yhtenäisyyttä - "Poliittiset järjestelmät ovat kovan paineen alla"