Jaana Nordlundin piti odottaa 17 vuotta ennen kuin hän pääsi asumaan miehensä kanssa – kehitysvammaisten ihmisten rakkaus kielletään yhä

Jopa avioparien on vaikea päästä asumaan samaan huoneeseen ryhmäkodeissa.

parisuhde
Jaana Nordlund näyttää puhelimelta kuvaa miehestään Aimosta Tampereen rautatieasemalla
Jaana Nordlund on matkalla ryhmäkotiin miehensä Aimo Nordlundin (kännykän kuvassa) luokse. Matias Väänänen / Yle

Onneksi Porin juna on jo laiturilla. Jaana Nordlundilla, 49, on ikävä miestään Aimo Nordlundia.

Jaana Nordlund on ollut Tampereella kesäteatterissa kesälomansa kunniaksi, mutta on aina kiva mennä kotiin Ulvilaan.

– Ihastuin Aimon kiltteyteen. Hän ottaa kaikki huomioon. Hän on myös rehellinen. Sellaista miestä löytää harvemmin, Jaana Nordlund sanoo.

On Aimossa yksi huonokin puoli.

– Hän katsoo aika paljon jalkapalloa. Minä taas inhoan sitä.

Jaana ja Aimo Nordlund ovat asuneet yhdessä vasta kolme vuotta, vaikka he ovat olleet kymmenen vuotta naimisissa ja seurustelleet pitkään sitä ennen. Miten se on mahdollista?

Kehitysvammaisilla ihmisillä se on.

Pari on muiden armoilla

Kehitysvammaisten ihmisten seurusteluun liittyy paljon käytännön hankaluuksia. Orastava suhde kaatuu usein siihen, että pari on muiden armoilla. Asian vahvistaa Kehitysvammaisten Tukiliiton suunnittelija Pia Henttonen.

–On vaikea solmia kumppanuutta, koska jo välimatkat voivat olla ongelma.

Suuri osa varsinkin vaikeasti kehitysvammaisista elää ryhmäkodeissa. Matkoihin kumppanin luokse ei ole välttämättä varaa.

Kehitysvammaisella ihmisellä on usein oikeus käyttää henkilökohtaista avustajaa 30 tuntia kuukaudessa. Tämä on aika vähän tunteja, jos haluaa mennä eri kaupunkiin kumppaninsa luokse. Suuri kysymys on, löytyykö avustaja tai suostuuko hän lähtemään muualle.

Aimo kosi kirkonrappusille, mennäänkö kihloihin. Sanoin, että totta kai.

Jaana Nordlund

Asumisyksiköt voivat Henttosen mukaan myös kieltäytyä siitä, että seurustelevan parin toinen osapuoli tulee asuntolaan käymään.

– Kyse on rutiineista ja vastuukysymyksistä. Voi olla, ettei suostuta ottamaan esimerkiksi toisen lääkkeitä vastuulle. Mietitään, kuka huolehtii, jos saa vaikka kohtauksen, Henttonen sanoo.

Jaana Nordlund esittelee miehensä Aimon kuvaa puhelimeltaan Tampereen rautatieasemalla
Jaana Nordlund näyttää kännykästä miehensä Aimon kuvia. Matias Väänänen / Yle

Kehitysvammaisilla ihmisillä on usein vaikeaa löytää sopivaa asumismuotoa, johon saa oman tarpeen mukaista tukea. Vielä vaikeampaa tämä on pariskunnalle. Tähän kaatuvat Henttosen mukaan usein myös yhteenmuutot.

Myös työntekijöiden asenteissa voi olla toivomisen varaa. Heidän tehtävänsä ei ole määrittää toisten puolesta, mikä on riittävän hyvää seksuaalisuutta.

– Omat asenteet ja oletukset eivät saisi vaikuttaa.

Tapaamisia piti vaatia

Jaana Nordlund tapasi Aimon asuntolassa Porissa parikymppisenä. Hän meni istumaan ujona pidetyn Aimon viereen.

– Meni useampi kuukausi ja sanoin, että mää tykkäisin, että aletaan seurustelemaan. Aimo sanoi, että aletaan vaan.

Meille sanottiin, että ette te tule pärjäämään, eroatte kuitenkin. Tässä me ollaan kuitenkin vieläkin.

Jaana Nordlund

Siitä alkoivat vaikeudet. Jaana ja Aimo asuivat saman asuntolan eri huoneissa, eivätkä he päässeet samaan huoneeseen edes kihlauduttuaan.

– Aimo kosi kirkonrappusille, mennäänkö kihloihin. Sanoin, että totta kai.

Vuosi oli 2006. Jaana Nordlund halusi seurustella useita vuosia, että tutustuu kunnolla tulevaan puolisoonsa.

Koska asuntolan työntekijät eivät suostuneet yhteenmuuttoon, Jaana Nordlund muutti myöhemmin omilleen asumaan. Hän pärjäsi, kun sai apua.

– Aimo pääsi käymään luonani kesälomalla ja viikonloppuisin. Piti vaatia, että Aimo tulee, koska olemme kihloissa. Minulla oli häntä ikävä ja soittelimme päivittäin.

"Meille sanottiin, että ette te tule pärjäämään"

Jaana Nordlund ei tiedä, miksi heidän rakkautensa haluttiin kieltää. Pariskunta on kertonut tarinansa myös Livin Kielletty rakkaus -ohjelmassa.

– En osaa selittää, mikä siinä oli. Meille sanottiin, että ette te tule pärjäämään, eroatte kuitenkin. Tässä me ollaan kuitenkin vieläkin.

Aimossa on ihanaa kaikki. En kai olisi rakastunut, jos ei olisi ihanaa.

Jaana Nordlund

Jaana Nordlundin kaveripiirissä on muitakin kehitysvammaisia aviopareja, jotka pärjäävät hänen mukaansa ihan hyvin. Hänen mielestään työntekijöiden pitäisi luottaa siihen, että kehitysvammaiset ihmiset pärjäävät, tuli sitten pettymyksiä tai ei.

– On sitten kehitysvammainen tai normaali, jokaisella pitäisi olla oikeus rakkauteen.

Ihanat häät

Aimo ja Jaana Nordlund hääkuvassaan.
Jaana Nordlund lähetti kännykkäkuvan hääkuvastaan.Nordlundien perhealbumi

Häissä pariskunnalla oli 60 vierasta. Siellä syötiin ruokaa ja tanssittiin häävalssi. Alkoholia ei juotu, koska pariskunta ei sitä käytä.

Jaana Nordlundilla oli lila hääpuku ja lila sormus, koska väri on hänen lempivärinsä.

– Kaverit sanoivat, että hyvä, jos on löytänyt rinnalle jonkun.

Työntekijät eivät edelleenkään sallineet yhdessä asumista. Sitten Jaana Nordlund pääsi uuteen asuntolaan.

– Asuntolassa on helpompi asua, koska siellä on turvallista yölläkin. Omaan kotiin ei saa aina apua.

Olga-koti on pieni ikääntyneiden kehitysvammaisten asukkaiden koti Ulvilassa. Kolme vuotta sitten Olga-kodin vastaava kysyi Jaanalta, haluavatko Nordlundit samaan huoneeseen.

17 vuoden odotus päättyi.

– Aimossa on ihanaa kaikki. En kai olisi rakastunut, jos ei olisi ihanaa.

"Teemme ihan tavallisia asioita"

Nyt pariskunnan arki rullaa tavallisesti.

Aimo Nordlund, 65, on jäänyt eläkkeelle. Hän tekee päivisin kotitöitä, imuroi ja pesee pyykkiä – ja katsoo jalkapalloa. Lempiseura on se, missä Ronaldo pelaa.

Kun Jaana Nordlund tulee töistä, hän saa halauksen ja pusuttelua.

Jaana Nordlund on saanut vakipaikan Kaarisillan yhtenäiskoulusta Porista. Hän on koulun "erityisjoukoissa" kolme kertaa viikossa neljä tuntia kerrallaan.

Jaana Nordlund rakastaa työtään lasten kanssa. Hän on ylpeä siitä, että työ on vakituinen ja siitä saa palkkaa.

Välillä pariskunta käy lenkillä yhdessä tai seurakunnan tai asuntolan reissuilla.

– Olimme risteilyllä juuri yhdessä. Maksoin Aimon matkan hänen syntymäpäivälahjanaan. Teemme ihan tavallisia asioita.

Lisää seksivalistusta

Jaana Nordlundin ja Pia Henttosen mukaan kehitysvammaisten ihmisten seksuaalisuudesta tulisi puhua enemmän.

– Siitä voisi puhua enemmän, kaikki ei ymmärrä. Tehdään esimerkiksi vauva, vaikka tietää ettei pärjää, ja sitten vauva viedään pois, Jaana Nordlund sanoo.

Jaana Nordlund Tampereen rautatieaseman laiturilla
Jaana Nordlund käy miehensä Aimon kanssa kävelyllä ja pienillä reissuilla. Matias Väänänen / Yle

Jaana Nordlund neuvoo puhumaan asioista enemmän. Hän kokee saaneensa tietoa, mutta sitä piti välillä vaatia.

Pia Henttosen mukaan jokaisella on oikeus omaan itsemääräämisoikeuteen. Osa vanhemmista voi suojella kehitysvammaisia aikuisia lapsiaan liikaa.

– Saako kehitysvammainen nuori tehdä myös samoja virheitä kuin muut nuoret? Hänen pitää saada määrittää omista lähtökohdistaan, millaista elämää hän haluaa elää, Henttonen sanoo.

Uskokaa meihin!

Suuri osa kehitysvammaisista ihmisistä on lievästi vammaisia, ja he voivat elää hyvin samankaltaista elämää kuin muut. Toisaalta näissä tilanteissa ei aina ymmärretä kysyä esimerkiksi ehkäisystä.

– Ehkäisy on vaikea kysymys. Osalle 16-vuotiaista kehitysvammaisista naisista laitetaan ehkäisy, mutta ei seksin vaan muiden hyötyjen takia. Ehkäisy voi tasata vuotoja ja mielialoja, Pia Henttonen sanoo.

Kehitysvammaisen naisen raskaus on vaikea asia, koska vanhemmat voivat pelätä sekä oman lapsensa että lapsenlapsensa selviämistä. Vammat voivat periytyä ja keskenmenot ovat Henttosen mukaan tavallista yleisempiä, mikä on raskasta.

– Vauvahaaveet ovat hyvin ristiriitainen asia. Asiasta ei välttämättä heti onnitella, Pia Henttonen sanoo.

– Vaikeneminen ei kuitenkaan auta. Lapsihaaveiden kanssa painiskeleva kehitysvammainen ihminen tarvitsisi kipeästi tietoa ja mahdollisuuden käsitellä asiaa jonkun kanssa, hän jatkaa.

Kehitysvammaisten ihmisten rakkauteen pitäisi Jaana Nordlundin mukaan uskoa enemmän.

– Meitä on erilaisia. Pitää jutella ihmisten kanssa.

Mutta nyt Jaana Nordlundilla on kiire junaan.

Aimo odottaa kotona.

Lue lisää:

Kaisa Ojalalle ei ikinä puhuttu seksuaalisuudesta: nyt Instagramin boss lady muistuttaa, että vammaisillakin voi olla yhden illan juttuja

Isoisä auttoi, kun Kerttu Haapasalmi, 23, tuli ulos kaapista – tällaisia ennakkoluuloja lesbot joutuvat kohtaamaan

Erityistukea tarvitsevien seksi on yhä tabu – Jere ja Julia Fonsen tutustuivat toisiinsa harrastuksessa ja menivät naimisiin kuukausi sitten

Kehitysvammaisten seksuaalisuus ei enää ole tabu – nettiopas antaa sanat vaietuille asioille