Sotainvalidit kokivat kiusallisiksi yleiset uimarannat, joten he saivat oman mökkikylänsä – Virpi Hedman vie videokierrokselle Lauttasaaren satumaahan

Ensimmäiset Veljesmajan emännät valittiin vuonna 1946, jolloin sotainvalidit saivat Lauttasaaren mökkialueen käyttöönsä.

sotainvalidit
Kierros mökkikylässä keskellä Helsinkiä – Lauttasaaren Ulapanniemi
Kierros mökkikylässä keskellä Helsinkiä – Lauttasaaren Ulapanniemi

Kesämökkeily on monille suomalaisille tärkeä perinne, mutta harva haluaa viettää aikaa 14 neliön kokoisessa mökissä. Helsingin Lauttasaaren Ulapanniemen alueella pikkumökkejä osataan kuitenkin arvostaa, etenkin historiallisista syistä.

– Meillä on rakennustapaohjeet, joita pitää noudattaa. On esimerkiksi tietyt värisävyt, joita voi laittaa. Mutta on alueella aikoinaan ollut vähän isompiakin mökkejä, sanoo Virpi Hedman, Veljesmajan nykyinen emäntä.

Veljesmaja oli alun perin Veljeskoti, kun sen tupaantuliaisia vietettiin heinäkuussa 1946. Sopiva rakennus löytyi Hangosta, jossa purettiin saksalaisten sotilaiden sodanaikaista lomakylää.

Parakkirakennus tarvikkeineen kuljetettiin Hangosta Lauttasaareen junalla ja kuorma-autoilla. Ulapanniemen maisemissa parakki jaettiin asuntolaksi ja kerhotilaksi.

Tarkoitus oli rakentaa sotainvalideille oma rentoutumispaikka, jossa he saisivat viettää aikaa yhdessä.

Ensimmäisen kesän aikana Veljeskodin yhteyteen rakennettiin vaja, käymälä, kylmäkellari ja uimalaituri. Sauna valmistui vuonna 1947, jolloin Veljeskodilla juhlittiin juhannusta ensimmäistä kertaa.

"Pääsin tanssittamaan sotainvalidia"

Virpi Hedman oli järjestämässä Veljesmajan juhannusjuhlaa vuonna 2014. Samalla yksi ympyrä sulkeutui, kun rapistuneen Veljesmajan kunnostustöihin osallistunut Hedman toteutti erään sotaveteraanin hartaan toiveen.

– Kun aikanaan menin mökkialueelle, Veljesmaja oli huonossa kunnossa. Eräs sotainvalidi toivoi vielä pääsevänsä tanssimaan siellä ja siitä lähti meidän halu kunnostaa maja. Juhannuksena 2014 pääsin tanssittamaan sotainvalidia, Hedman kertoo liikuttuneena.

Talkootöinä tehty remontti kesti kaksi vuotta ja lopuksi juhlittiin myös tupaantuliaisia. Alueen mökkiläiset voivat vuokrata Veljesmajaa juhlatilaksi ja vuokraustoiminta on majan emännän vastuulla, kuten myös paikan ylläpito- ja siivoustyöt yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa.

Hedman ja muut aktiivit ovat saaneet hiljaiseloon hiipuneen, historiallisesti arvokkaan kohteen elvytettyä jälleen arvoiseensa käyttöön.

– Paikka on hyvin erityinen ja minusta museoviraston pitäisi suojella nämä (sauna ja Veljesmaja). Hieno, vanha historia tekee tästä erityisen, Hedman sanoo.

Juhannus kokoaa sotainvalidit lipunnostoon

Vuonna 1948 alueella vieraili yli 5 000 jäsentä ja samana vuonna rakennettiin ensimmäiset mökit. Seuraavana vuonna mökkejä oli jo yli 50.

1940-luvun alussa sotainvalidien virkistystoimintaa tähdittivät lukuisat sen ajan kuuluisuudet Rauha Rentolasta Tauno Paloon ja Siiri Angerkoskesta Georg Malmsteniin. Suomi-Filmin eturivin näyttelijät olivat muun muassa sotainvalidien perunanistutustalkoissa mukana.

Monipuolisesta toiminnasta huolimatta esimerkiksi sotainvalidit, joilta oli amputoitu raajoja, kokivat kesäisin yleiset uimarannat kiusallisiksi. Vuonna 1945 perustettu kesäkotitoimikunta anoi Helsingin kaupungilta rantapalstaa sotainvalidien omaan käyttöön.

Vuotta myöhemmin 1,5 hehtaarin suuruinen Lauttasaaren Länsiulapanniemen Tiirakari vuokrattiin sotainvalideille, joille paikasta tuli erityisen tärkeä.

Vielä tänäkin päivänä alueella juhlitaan juhannusta yhdessä ja jokavuotinen keskikesän vastaanotto alkaa perinteisesti kello 16. Pari tuntia myöhemmin ohjelmassa on lipunnosto sekä lippulaulu. Virpi Hedmanin mukaan juhannusperinne on kaunis.

– Sotainvalidien lehdessä on ilmoitus lipunnostosta ja jotkut ovat tulleet taksilla paikalle katsomaan nostoa. Se on hieno hetki.