"Onko tätä pakko käyttää" – Sonja Heikkilä kehittää uusia ja ihmeellisiä liikenteen palveluita, mutta ei pakota autoilijoita niihin

Suomessa sähköautoilun yleistymistä ei ole liikenteen asiantuntijan mielestä edistetty kovin innokkaasti.

liikenne
Sonja Heikkilä
Sonja Heikkilä etsii yrityksille keinoja hyötyä alaa ravistelevista muutoksista, kuten sähköistymisestä ja alati yleistyvistä uusista digitaalisista palveluista. Markku Pitkänen / Yle

Musta BMW:n avoauto herättää Temppeliaukion kirkolta vaeltavien turistien mielenkiintoa Helsingin keskustassa. Sonja Heikkilä istuu tottunein ottein kuljettajan paikalle.

Liikennetekniikan diplomi-insinööri Heikkilä ei ole ehkä tullut tutuksi suurelle yleisölle, mutta liikennealalla hänet tunnetaan uudistajana. Viisi vuotta sitten Heikkilä esitteli diplomityönsä, joka käsitteli liikenteen muuttumista palveluksi.

Diplomityö keräsi myös kansainvälistä huomiota ja toi Heikkilälle kutsuja puhumaan liikennealan (siirryt toiseen palveluun) seminaareihin maailmalle. Heikkilä on ollut muun muassa käynnistämässä OP:n uusia liikkumisen palveluita, joihin myös DriveNow on kuulunut.

Sähköistyminen ja liikenteen uudet palvelut sähköpotkulaudoista kaupunkipyöriin ovat saaneet paljon palstatilaa.

Kaupunkipyörillä tehtiin viime vuonna Helsingissä ja Espoossa yli kolme miljoonaa matkaa. Heikkiläkin mainitsee kaupunkipyörät suosikkikulkuneuvokseen. Niillä on helppo liikkua, ja ne ovat helpottaneet hänen työtään.

– Kaupunkipyörät ovat olleet valtava muutos, jakamistalouden innoittama ilmiö. Pyörä on helppo ottaa käyttöön, ja samalla palvelumalli tulee tutuksi: otan pyörän tuolta ja jätän tuonne. Sen jälkeen ei ole niin vierasta tehdä vaikka auton kanssa samoin, Heikkilä toteaa.

Sonja Heikkilä
Yhteiskäyttöiset DriveNow -autot tulivat Sonja Heikkilälle tutuiksi aiemmassa työssä OP:n liikkumisen palveluiden kehittämisen johtajana. Markku Pitkänen / Yle

Kaupunkipyörien avulla ihmiset ovat ymmärtäneet, miten uudet liikenteen palvelut voivat toimia ja miten niitä käytetään. Liikenteen kehittymisestä palveluksi puhutaan alalla englanninkielisellä termillä Mobility as a Service, lyhyemmin MaaS.

Jos viisi vuotta sitten liikenne palveluna oli vielä paljon ajatuksen tasolla, nyt se näyttäytyy monella tapaa käytännössä.

Liikennealalla haetaan uusia bisnesmahdollisuuksia

Kun asioita voi tehdä uudella tavalla, moni näkee muutoksessa mahdollisuuksia tehdä rahaa.

Suomalainen Maas Global on kerännyt huomiota Whim-sovelluksellaan ja laajentunut maailmalle. Drive Now on toiminut Suomessa reilut kaksi vuotta, ja alalla on monia muitakin autoa lyhytaikaiseen käyttöön tarjoavia yrityksiä.

Alan yrityksissä mietitään, voisiko liikkumisen muuttuminen tarjota uusia bisnesmahdollisuuksia ja mihin suuntaan omaa liiketoimintaa kannattaisi viedä.

Heikkilä miettii näitä asioita muotoilu- ja konsulttitoimisto Nordkappilla, jonne hän keväällä siirtyi liiketoimintajohtajaksi OP:n liikkumisen palveluiden hankejohtajan pestistä.

Sonja Heikkilä
Heikkilä kiittelee kaupunkipyörien tehneen muitakin uusia liikkumisen palveluita helpommin ymmärrettäväksi. Helsingin ja Espoon kaupunkipyörillä tehtiin viime vuonna yli 3 miljoonaa matkaa. Markku Pitkänen / Yle

Heikkilä auttaa yrityksiä ennakoimaan alan muutoksia ja löytämään niistä uutta liiketoimintaa.

Autoteollisuus työntää rahaa uutuuspalveluiden kehitykseen

Autoteollisuus näkee sekin mahdollisuuksia liikkumisen muutoksissa.

Alkuvuodesta BMW ja Daimler kertoivat laittavansa yli miljardi euroa uusien palveluidensa kehittämiseen.

Niiden joukossa (siirryt toiseen palveluun) on niin eri kulkutapoja yhdisteleviä sovelluksia, latauspalvelua, pysäköintisovelluksia kuin autojen yhteiskäyttöpalvelua.

Maas Globalin Whimille puolestaan on löytynyt rahoitusta muun muassa Toyotalta.

– Auton omistamisen muuttuminen on selviö alan toimijoille. Aikanaan on kiinnostavaa nähdä, miten se muuttaa kuluttamista ja mihin aiemmin autoon sitoutunutta rahaa aletaan käyttää. Liikkuminen on kuitenkin kotitalouksien toiseksi suurin menoerä, Heikkilä toteaa.

Pystyvätkö uudet palvelut kilpailemaan auton omistamisen kanssa?

Kyllä, jos ne pystyvät tarjoamaan samanlaisen lupauksen helppoudesta ja liikkumisen vapaudesta, mitä oma auto tarjoaa, Heikkilä arvioi.

– Helppouden ja luotettavuuden on oltava palvelupaketissa.

Hän katsoo, että palvelua tuottavan yrityksen pitäisi tarjota lupaus perille pääsemisestä. Jos juna myöhästyy, voisi matkan paketoinut yritys tarjota avuksi taksimatkaa, jotta perille pääsee edes hieman paremmin aikataulussa.

– Yritykselle tällaisen liiketoiminnan järjestäminen vaatii tietysti melkoisesti suunnittelua, ja kannattavuuden löytymisessä on siinäkin paljon tekemistä.

Maailmalla liikenteen kehittämistä palveluksi kokeilevat paikoin myös julkiset toimijat, kuten kaupungit. Ne näkevät mahdollisuuksia asukkaiden liikkumismahdollisuuksien paranemisessa ja ruuhkien vähenemisessä.

Autovalmistajia kiinnostanee mahdollisuus saada yhä useampia ajamaan uudella autolla, jos sen saa käyttöön kuukausimaksulla ilman suurta investointia. Tulevaisuudessa uuden auton käyttöön saadakseen ei siis ehkä tarvitse lähteä autokaupoille.

Miten sähköautojen yleistymistä voisi nopeuttaa?

Liikennettä muuttaa myös sen sähköistyminen, meillä tosin hitaasti.

– Suomessa odotellaan liikenteen sähköistymisen tapahtuvan itsestään, eikä tähän muutokseen ole haluttu suuresti panostaa, Heikkilä ihmettelee.

Hän katsoo, että liikenteen sähköistymistä edistäisi nykyistä 2 000 euroa korkeampi sähköautojen hankintatuki, ja se pitäisi kohdistaa myös yritysautoihin ja yhteiskäyttöautoihin.

Sonja Heikkilä
DriveNow toimii Helsingin ohella monissa muissa Euroopan kaupungeissa. Auton saa käyttöönsä sovelluksesta, jonka kautta myös maksaminen tapahtuu.Markku Pitkänen / Yle

– Monet uudet asiat tulevat ensin työnantajan kautta, kuten matkapuhelimet aikoinaan.

Autojen yhteiskäyttöä tarjoaville yrityksille sähköautot ovat kallis hankinta, kuten muillekin. Heikkilän mukaan yhteiskäyttöautot voivat toimia matalan kynnyksen tapana tutustua sähköautoiluun.

Nykyisin latauspaikkoja on turhan vähäisesti, kun autojen pitäisi olla myös mahdollisimman paljon ajossa.

Sähköautoihin kohdistuu paljon mielenkiintoa. Kun OP toi vuokrattavia sähköautoja ja niiden latausasemia useille paikkakunnille, niistä tuli usein paikallinen nähtävyys ja ihmettelyn kohde.

Uusien mahdollisuuksien ihmetys: "Onko tätä nyt pakko käyttää"

Uusien palveluiden kehittäjää on usein ihmetyttänyt yksi asia liikenteestä käytävässä keskustelussa: usein keskustelua kehystää pelko menettämisestä tai siitä, että joku käskee tekemään näin ja näin.

– Uusia palveluita tehdessä tämä on vaivannut minua paljon. Teimme palveluita, jotka ainakin minusta tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Ihmisiä on kuitenkin todella vaikea saada ymmärtämään tätä, Heikkilä sanoo.

Monesti kommentit ovat olleet sellaisia, että onko tätä nyt pakko käyttää, kun tällainen on tullut.

– Mutta nämä palvelut ovat vain lisää olemassa olevien rinnalle – niille, jotka eivät nykyisestä valikoimasta löydä itselleen tai perheelleen sopivaa ratkaisua. On hyvä, että tulee pyöriä, sähköskoottereita ja erilaisia mahdollisuuksia saada auto käyttöön. Eivät ne pakota nyt iloisesti autoilevia ihmisiä muuttamaan tapojaan, Heikkilä sanoo.

Uudet palvelut välillä hankalia hahmotettavia

Osaltaan ihmetteleviä ja kriittisiä kommentteja tuottanee se, ettei uusia palveluiden toimintaperiaatteita ole aina helppo hahmottaa.

– Onhan yhteiskäyttöautoista puhuttaessa huima ero, jos puhutaan oman auton jakamisesta muiden käyttöön verrattuna siihen, että vuokraan vaikka DriveNow'sta auton itselleni, kun autoa tarvitsen. Nämä ovat henkisesti kaksi ihan eri asiaa: toisesta saan auton käyttööni, toisessa luovun siitä.

Heikkilä pitää keskustelun tyyliä välillä turhauttavana. Hän haluaakin hyödyntää tilaisuuden muistuttaa, että autoilu ja auton omistaminen ovat kaksi eri asiaa.

– Jos autolla ajettaisiin enemmän kuin vajaa tunti päivässä, autoja tarvittaisiin lukumääräisesti vähemmän. Jos auton on ostanut ja se aina pihalla seisoo, sitä tulee käytettyä välillä myös matkoihin, jotka olisi helppo tehdä jollakin toisella tavalla.

Hän ennakoi auton olevan edelleen liikkumisessa merkittävässä roolissa, vaikka omistaminen voikin muuttua.

MaaS ei ole missään nimessä autovastainen liike, vaan enemmän omistuksen vastainen tai sitä kyseenalaistava, Heikkilä sanoo.

Miten tapahtuu seuraavan viiden vuoden aikana?

Kun viimeiset viisi vuotta ovat olleet uusien palveluiden innovointia, Heikkilä ennakoi seuraavien viiden vuoden olevan uusien palveluiden vakiintumista ja kasvamista.

Sonja Heikkilä
Heikkilä uskoo, että liikenteen uudet palvelut tulevat parantamaan ympäristön tilaa ja tyytyväisyyttämme kaupunkiympäristöön.Markku Pitkänen / Yle

– On vielä pitkä matka siihen, että ne ovat valtavirran käytössä ja ajattelu isosti muuttuu. Yhä useammat kuitenkin löytävät uusia liikkumisen tapoja ja yhteiskäyttöpalveluita. Esimerkiksi yhteiskäyttöautoissa ovat nyt vasta edelläkävijäkäyttäjät, Heikkilä sanoo.

Heikkilä ennakoi myös autonomisten autojen ja bussien kehityksen jatkuvan, vaikka ei usko niiden ihan lähivuosina laajasti yleistyvän. Autonomiseen liikenteeseen valmistaudutaan yhä enemmän ja mietitään, kuinka se voisi toimia.

Lue myös:

Mullistava teknologia saattaa tehdä pian läpimurron: Sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille

Tie auki kilometriverolle? Lähes puolet suomalaisista hyväksyisi autonsa seurannan verotusta varten

LVM esittää fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksia sekä 8 muuta keinoa autokannan uudistamiseksi – Mitä mieltä autoala on keinoista? Lue tästä

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin