Analyysi: Voiko rahat vappusatasiin niistää isommista eläkkeistä? Hallitusohjelman kirjaus saa kolmikannalta täystyrmäyksen

Rahan siirtäminen rikkailta köyhille työeläkejärjestelmän sisällä olisi iso periaattellinen muutos, joka tuskin voi toteutua hallitusohjelman mukaisesti, kirjoittaa Talous ja arki -toimituksen päällikkö Teijo Valtanen.

työeläkkeet
Satasen euron seteleitä.
Kuvituskuva. Hallitusohjelmassa oleva kirjaus ns. vappusatasen rahoittamisesta työeläkejärjestelmän sisällä maksuja nostamatta on kirvoittanut työeläkeasiantuntijoiden joukossa periaattellisen keskustelun. Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on ETK:n tänään julkaiseman kyselyn mukaan kasvanut hyvän talouskehityksen vanavedessä, vaikka enemmistön mielestä nuoret joutuvat maksamaan eläkkeistään liikaa.

Vauvoja syntyy Suomessa nykyisin liian vähän tulevia eläkemaksuja maksamaan, joten eläkejärjestelmän tulevaisuutta varjostaa hyvästä luottamuksesta huolimatta maksunkorotuspaine. Uudessa hallitusohjelmassa halutaan kuitenkin selvittää “keinoja, joilla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta”.

Tämä on työmarkkinaosapuolten ja alan järjestöjä edustavien asiantuntijoiden piirissä ymmärretty niin, että rahaa pitäisi siirtää työeläkejärjestelmän sisällä pienempien eläkkeiden saajille niistämällä isompia eläkkeitä.

eläkeläisen kädet laskevat euroja
Eläkejärjestelmän tulevaisuutta varjostaa hyvästä luottamuksesta huolimatta maksunkorotuspaine.AOP

Periaatteellisesti mullistava muutos

Ajattelutavan muutos olisi periaattellisesti mullistava ja monet asiantuntijat katsovat sen rikkovan eläkejärjestelmän ansiosidonnaista lähtökohtaa, jonka mukaan eläke on palkan jatke eikä tulojen tasaus kuulu systeemiin.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) vaalilupaukseen liittyvä ns. “vappusatasen” järjestäminen pienten eläkkeiden saajille tältä pohjalta on hallitusohjelman mukaan tarkoitus viedä kolmikantaiseen valmisteluun työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Sekä työnantajien että työntekijöiden järjestöt ovat kuitenkin jo etukäteen suhtautuneet asiaan niin kielteisesti, että kolmikannan valmistelusta ei ole ratkaisuja odotettavissa ja kokouksetkin saattavat olla tunnelmaltaan ankeita.

Ihan ilman helpotusta pienten eläkkeiden saajat eivät silti välttämättä jäisi, koska hallitusohjelmassa on myös toinen kirjaus samaan asiaan liittyen.

Siinä hallitus lupaa käyttää 183 miljoonaa euroa pienempien eläkkeiden korottamiseen 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Tämä on tarkoitus toteuttaa kansaneläke- ja takuujärjestelmän kautta. Se on paljon helpompaa, koska niissä voidaan käyttää verorahaa rynkyttämättä työeläkejärjestelmän pyhiä periaatteita.

Myös palkansaajapuolella pidetään tärkeänä, ettei tulonsiirto eläkeläisryhmien välillä tule osaksi järjestelmää, koska se uhkaisi järjestelmän legitimiteettiä. Legitimiteetti tarkoittaa tässä sitä, että myös hyvätuloisemmat saavat ansiotasoaan ja eläkemaksujaan vastaavat eläkkeet ja haluavat siksi tukea järjestelmän jatkuvuutta.

Kevan järjestely jatkuu kesällä

Kuntien eläkevakuutuksen pääkonttori.
Kevan uudelleen järjestelyyn liittyy vielä paljon miljardiluokan avoimia kysymyksiä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Hallitusohjelmassa on mukana myös muita eläkkeisiin liittyviä kirjauksia, joista taloudellisesti merkittävintä mittaluokkaa edustaa kunnallisen eläkejärjestelmän yhdistäminen yksityisen sektorin eläkejärjestelmään. Työmarkkinajärjestöt lobbasivat tätä asiaa hallitusohjelmaan yksissä tuumin ja asiat näyttävät nyt edistyvän sujuvasti.

Jatkotyöryhmät aloittavat uurastuksensa jättiläismäisen järjestelmäuudistuksen eteen jo lähiviikkoina. Silti myös Kevan tulevaisuuden järjestelyyn liittyy vielä paljon miljardiluokan avoimia kysymyksiä, joiden ratkaisuista ei tule helppoa.

Kevan järjestelyyn liittyvät intressit ovat myös julkisen talouden kannalta niin suuria, että valtion ja työmarkkinajärjestöjen kolmikanta tuskin antaa kaiken puuroutua vappusatasen aiheuttamaan periaatteelliseen ongelmaan.

Lue myös:

"Itse maksettu eläke" on sitkeästi elävä harhaluulo – näin toimii suomalainen eläkejärjestelmä