Jääprinsessoja ja setämiehiä – tasa-arvokeskustelu on suurimmassa muutoksessa sitten kikkelikorttiajan

Tutkijat korostavat median ja poliitikkojen valtaa termien vakiinnuttamisessa.

tasa-arvo
Pukumiesten kenkiä.
Tasa-arvokeskustelu on noussut taas pinnalle viime päivien jääprinsessa-kohun myötä.Henrietta Hassinen / Yle

Muistatko kikkelikortti-episodin? Entä kokovartaloministerin ja setämiehet?

Ainakin jääprinsessa-kohun moni suomalaisista tietää. Kysyimme tutkijoilta muun muassa setämiehen historiasta ja tasa-arvokeskustelun juurista, mutta ensin on hyvä taustoittaa lähihistoriassa kuohuttaneita termejä.

Toimittajien ja poliitikkojen käyttämät erinäiset nimitykset ovat tulleet arkipäiväiseksi jokapäiväisessä elämässä, mutta kaikista tuorein tapaus paikantuu viime viikon lopulla julkaistuun Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Seppo Varjuksen kommenttiin (siirryt toiseen palveluun).

Jutussa Suomen sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) kuvailtiin jääprinsessaksi.

Myös esimerkiksi keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää on kutsuttu aiemmin kauhuelokuvien alieniksi ja Suomen sfinksiksi.

Viikon alussa vihreiden tuore kansanedustaja Iiris Suomela ilmaisi ilonsa setämies-termin ilmestymisestä suomalaiseen sanakirjaan Ylen Aamu-tv:ssä.

Taas vuonna 2011 Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki kuvaili silloista pääministeriä Mari Kiviniemeä (kesk.) kokovartaloministeriksi. (siirryt toiseen palveluun)

Setämies-termiä kuvataan Kielitoimiston sanakirjassa kotona asuvaksi ja naimattomaksi veikkoseksi. Se käyttää sanasta seuraavaa esimerkkiä: "Setämies yritti iskeä nuoria naisia laivan baarissa. Nuorison hulinointia katsellessaan kolmikymppinenkin tuntee itsensä setämieheksi".

Taas prinsessan sanallista merkitystä sanakirja kuvailee muun muassa näin: "käyttäytyä kuin prinsessa ylhäisesti" ja "perheen pikku prinsessa".

Kokovartaloministeriä ei sanakirjasta löydy. Ainakaan vielä.

Käytetyt termit eivät vain sanoja

Helsingin yliopiston äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan professorin Liisa Tainion mukaan niin jääprinsessan kuin setämiehenkin yhteys henkilön ulkonäköön on olennainen.

– Tämä on mielestäni hyvin vastenmielinen piirre tällaisessa julkisessa keskustelussa. Huomio tulisi kiinnittää tekemisiin ja näkemyksiin, eikä henkilön ulkoiseen olemukseen.

Osa kansasta on ilmaissut ärtymyksensä nimittelykohujen suhteen. Eikö elämässä ole jotain tärkeämpiäkin asioita ajettavana?

Tampereen yliopiston sosiologian professorin Harri Melinin mukaan Juha Sipilän sfinksimäisyydellä ja Maria Ohisalon prinsessamaisuudella on ero siinä, että toinen termeistä on sukupuolittunut ja toinen ei. Myös setämies-sanaa hän vierastaa.

– Jos joku kutsuu prinsessaksi, tiedetään kyllä, mihin halutaan viitata. Setämiehen rinnalla myös äijä ja vaari ovat taas omalta osaltaan sukupuoleen kohdistuvia termejä. Aina kun "äijät" alkavat tekemään jotain, alan huolestua, Melin sanoo.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kristiina Brunila taas kertoo setämies-termin kehittyneen eräänlaisena vastaiskuna.

– Perinteinen tapa riisua nainen vallasta on ollut käydä ulkoisen olemuksen kimppuun. Ehkä yksi pyrkimys vastata tähän seksismiin on setämies-nimitys, jolla on haluttu sanallistaa joidenkin pääasiassa miesten tapaa käyttää valtaa puhumalla ja niin sanotusti paremmin tietämällä muiden puolesta.

Kuitenkin esimerkiksi äijää ja vaaria viljellään suomalaisessa arkikielessä alituiseen. Kysymys sukupuoleen kohdistuvien termien käytöstä liittyy siihen, missä kontekstissa niitä käytetään.

Myös Tampereen yliopiston mediatutkija Johanna Kantola viittaa siihen, että edellä mainitut sanat eivät ole vain kirjaimia vailla historiaa.

–Kysymys on siitä, että näitä termejä käyttämällä on mahdollista asettaa ihmisiä tiettyihin asemiin. Sanat ovat myös vallan ilmentymiä.

Kikkelikortti-episodi tärkeä vedenjakaja

Onko suomalainen tasa-arvokeskustelu sitten jonkinlaisessa mylleryksessä?

Professori Harri Melin taustoittaa nykytilannetta palaamalla naisten äänioikeuden noin satavuotiseen historiaan. Hän mainitsee kaksi tärkeää vedenjakajaa: Tiedotusvälineiden nimeämä Kikkelikortti-episodi ja yhdysvaltalainen Me too -liike.

Vuonna 1990 tasa-arvoasialain neuvottelukunnan tutkija Marianne Laxén sai valtakunnansovittelijaksi valitulta Jorma Reiniltä ja hänen ystäviltään pornograafisen kortin Lapin erämailta.

Myöhemmin Reini pyysi korttia julkisesti anteeksi. Kikkelikortti-episodi oli yksi 1990-luvun suurimmista kohu-uutisista, jossa punnittiin niin naisten kuin vallankäyttäjien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Laxénilla oli rohkeutta tuoda asia julkisuuteen, jonka jälkeen naisten seksuaaliseen häirintään ja muuhun asiaa koskettavaan puheeseen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, sosiologi Melin sanoo.

Vuonna 2017 alkanut Me too -liike korosti voimakkaasti sukupuolten käsittelyä julkisessa keskustelussa.

– Nyt sosiaalisia valtasuhteita tehdään näkyväksi ja ilmaistaan, että asioiden on muututtava, Melin jatkaa.

Sanat ovat valtaa

Samalla kun mediatalot sitoutuvat faktoja ja tosiseikkoja sisältävään journalismiin, kaikki juttuun haastatellut tutkijat korostavat sanoihin sitoutunutta valtaa.

– Kieli ei pelkästään heijasta todellisuutta vaan myös tuottaa sitä. Näin ymmärretään, ettei ole suinkaan yhdentekevää, miten jostakin ilmiöstä tai vaikkapa henkilöstä tai ryhmästä puhutaan, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Brunila sanoo.

Professori Melin muistuttaa, että asenteiden kahtiajaossa on kysymys myös sukupolvien välisestä kuilusta.

– Ihmisten ikä, kasvuympäristö ja siihen liittyvä kulttuuri vaikuttaa yksilön toimintaan todella paljon. Näin ollen myös nainen voi olla "setämies", vaikken itse osaa antaa kyseiselle termille sen suurempaa sisältöä. Erojen tekemisellä on kuitenkin väliä, koska peilaamme itseämme koko ajan muihin.

Juttuun on haastateltu taustaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tasa-arvotiedon keskuksen kehittämispäällikkö Reetta Siukolaa ja Tampereen yliopiston tiedotusopin dosentti Iiris Ruohoa.

Melinin titteli täsmennetty 17.6. klo 11.50

Lue lisää:

Roope Lipastin kolumni: Myös meitä setämiehiä pitää ymmärtää

Naispuoliset asiantuntijat tasa-arvoisesti esiin! – Näin Yle on onnistunut kohentamaan ohjelmiensa sukupuolijakaumaa

Kansanedustaja Iiris Suomelan mukaan nuoria naisia vähätellään ja heidän päälleen puhutaan – miespoliitiikot eivät tunnista ilmiötä