Vääntö eurobudjetista siirtyy Suomen puheenjohtajakaudelle – EU-budjetin sisään rakennetaan euromaille oma rahoitusväline

Suomikin vastusti Ranskan ajatusta euromaiden omasta "lisäbudjetista", mutta erityisen tiukkana eurokokouksessa oli Viro.

euroalue
Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire antoi lausuntoja saapuessaan kokoukseen torstaina.
Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire antoi lausuntoja saapuessaan kokoukseen torstaina. Vaikka euromaille ei tällä erää perusteta EU-budjetista erillistä rahoituskanavaa, Ranska aikoo yhä ajaa sitä.Julien Warnard / EPA

LuxemburgPäätökset euromaiden omasta budjetista siirtyvät Suomen heinäkuussa alkavalle EU-puheenjohtajakaudelle.

Euroryhmän valtiovarainministerit kokoustivat Luxemburgissa läpi yön. He päättivät kokouksensa noin kello 5.30 Suomen aikaa.

Ministerit sopivat, että nykyisen EU-budjetin sisälle rakennetaan euromaille oma budjetti.

Sen sijaan etenkin Ranskan ajama, nykyisen budjetin ulkopuolinen rahoitusväline kumottiin tällä erää. Se olisi jäsenmaiden keskenään hallitsema rahapotti, ilman parlamentin ja komission osallistumista.

Päätös "lisäeurobudjetista" kaatui kokouslähteiden mukaan erityisesti Viron tiukkaan vastutukseen.

Myös niin sanotut Hansa-ryhmän maat Hollanti etunenässä olivat vastahankaan. Suomikin kuuluu Hansa-ryhmään. Myös Hollanti oli jossain vaiheessa yötä jopa valmis poistumaan kokouksesta ilman sopimusta uutistoimistojen mukaan.

Ryhmän sisällä on sävyeroja: esimerkiksi Suomi on valmis hyväksymään budjetin, kunhan siihen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Myös euroon kuulumattomat EU-maat ja jotkut Keski- ja Itä-Euroopan vastustavat eurobudjettia.

Ranskan tukena oli kokouksessa isoja jäsenmaita, mutta enemmistö 27 ministereistä vastusti sitä. Asiaan palataan vielä Suomen puheenjohtajuuskaudella loppuvuodesta.

– Ranskan mielestä euroalueen talousarviota pitää kasvattaa ajan myötä ja euromaille saada oma rahoituslähde, ranskalainen virkamieslähde sanoi kokouksen jälkeen.

Hänen mukaansa asiassa tarvitaan "valtionjohtajien ohjeita". On siis mahdollista, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron nostaa asian pöydälle ensi viikon EU-huippukokouksessa.

Myös euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno sanoi perjantaiaamuna, että "asioita ei päätetä vain valtiovarainministerien tasolla" ja että hän kaipaa asian jatkokäsittelyyn valtionjohtajien ohjeita.

Lopullisia päätöksiä eurobudjetista tarvitaan vasta, kun EU:n tuleva seitsenvuotinen rahoituskehys saadaan valmiiksi Suomen johtokauden lopussa.

Myös EU-budjetin sisään rakennettavasta eurobudjetista on yhä isoja erimielisyyksiä.

Euroon kuulumattomat maat eivät halua osallistua sen rahoitukseen. Se, mistä varat kerätään, on täysin auki. Vääntö jatkuu myös siitä, miten eurobudjetin varoja jaetaan jäsenmaiden kesken.

Eurobudjetin koosta ei myöskään saatu päätöstä. Viime aikoina on keskusteltu noin 17 miljardista eurosta seitsenvuotiskaudelle, mutta tarkka summa on yhä auki.

Sen sijaan käyttötarkoituksesta saatiin sopu: budjetista tuetaan jäsenmaiden kilpailukykyä edistäviä rakenneuudistuksia ja julkisia investointeja. Ylen näkemässä päätösluonnoksessa mainitaan myös jäsenmaiden talouserojen tasaaminen yhtenä perusteena tukien myöntämiselle.

– Suomi voi olla tyytyväinen, koska se on koko ajan vastustanut nykyisten instituutioiden ulkopuolista hallintoa, kokousta seurannut Ylen EU-kirjeenvaihtaja Anna Karismo arvioi.

Talouskomissaari Pierre Moscovici ja EVM:n toimitusjohtaja Klaus Regling puolestaan kertoivat tiedotustilaisuudessa perjantaiaamuna olevansa pettyneitä siihen, että yhteistyön syventämisessä ei edistytty kokouksessa enempää.

Kahdenvälisiä neuvotteluja käytiin läpi yön, koska rahakysymykset ovat EU-maille niin vaikeita ja ne ovat jyrkästi erimielisiä.

Kokouksessa päätettiin vahvistaa talousvaikeuksissa olevien maiden auttamiseen tarkoitettu EVM-kriisirahastoa (Euroopan vakausmekanismi). Siitä tehdään ketterämpi ja nopeampi toimija.

Tarkoitus on, että rahaston päätöksiä voitaisiin tehdä pahoissa pankkien kriisitapauksissa määräenemmistöllä, kun ne nyt vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Jäsenmaat voisivat kriisitilanteissa myös delegoida päätöksentekoa kriisirahaston toimitusjohtajalle.

Suomi jätti näistä kohdista varauman. Ne vaativat eduskunnan hyväksynnän ennen ensi viikon EU-huippukokousta. Neuvotteluja EVM-kriisirahaston vahvistamisesta jatketaan myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Suomea edusti kokouksessa valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.). Hän kommentoi kokoustapahtumia aamupäivällä Luxemburgissa.

Korjattu tekstiä klo 11:46: Muokattu EVM-kriisirahastoa koskevaa kohtaa niin, että määräenemmistöpäätökset koskisivat vain pankkien pahoja kriisitapauksia ja että Suomi jätti mainituista kohdista varauman.