Maria Ohisalo vihreiden puheenjohtajaksi: En pelkää trolleja, en pelkää natseja – Yle seurasi puoluekokousta Porissa

Veli Liikanen äänestettiin puoluesihteeriksi, Riikka Karppinen, Fatim Diarra ja Jaakko Mustakallio varapuheenjohtajiksi.

Vihreä liitto
Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Pekka Haavisto onnittelee uudeksi puheenjohtajaksi valittua Maria Ohisaloa
Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Pekka Haavisto ja uudeksi puheenjohtajaksi valittu Maria Ohisalo vihreiden puoluekokouksessa Porissa. Katso Ohisalon valinta ja linjapuhe klikkaamalla kuvan nuolikuvaketta.

Sisäministeri Maria Ohisalo on valittu vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi. Valinta sinetöitiin Porin puoluekokouksessa lauantaina puolilta päivin.

Helsinkiläinen Ohisalo valittiin vihreiden johtoon yksimielisesti. Keväällä muita ehdokkaita ei ilmoittautunut ehdolle puheenjohtajaksi jäsenäänestykseen. Neuvoa-antavaa jäsenäänestystä ei järjestetty.

  • Katso Maria Ohisalon valinta puheenjohtajaksi ja linjapuhe vihreiden puoluekokouksessa Yle Areenasta.
  • Yle seurasi tässä jutussa lauantain tapahtumia vihreiden puoluekokouksessa Porissa. Seuranta on päättynyt.

Linjapuheessaan vastavalittu Maria Ohisalo korosti tehtäväänsä uuden hallituksen sisäministerinä. Ohisalo muistutti, että sisäministeriö on perus- ja ihmisoikeuksien ytimessä.

– En pelkää trolleja, en pelkää natseja, Ohisalo sanoi linjapuheessaan.

Ohisalo tarkoitti sanomallaan työtä ihmisoikeuksien puolesta. Vihreiden puheenjohtaja sanoo, ettei hän tullut politiikkaan pelkäämään. Kaikenlaista palautetta tulee Ohisalon mukaan eri suunnista.

Vihreiden uusi puheenjohtaja nosti politiikan tärkeimmiksi tavoitteiksi ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjunnan.

– Ilmastonmuutos pitää torjua niin, että kaikki pysyvät mukana. Laskua eivät saa maksaa ne, joilla on jo toimeentulon kanssa vaikeaa. Haluan rakentaa sellaista Suomea, jossa yhteiskunnan turvaverkko toimii, Maria Ohisalo linjasi.

Vihreiden poliittisten tavoitteiden lempilapsi, perustulo oli edelleen Ohisalon linjapuheessa mukana. Perustulon olisi määrä kannustaa ihmisiä ottamaan töitä vastaan, koska ei tarvitsisi pelätä tukien menetystä kokonaan tai paperisotaa viranomaisten kanssa.

Ohisalo kertasi puheessaan, että hän tietää, mitä eriarvoisuus Suomessa on.

– Minä tiedän, mitä köyhyys tässä yhteiskunnassa on. Olen elänyt sitä, olen nähnyt sitä, olen tutkinut sitä, Ohisalo kertasi ja viittasi lapsuuteensa sekä työhönsä köyhyystutkijana.

Sisäministeriö on nostanut syrjäytymisen Suomen sisäisen turvallisuuden suurimmaksi uhkaksi jo ennen Ohisalon ministerikautta.

Maria Ohisalo yrittää nostaa vihreät suurten puolueiden joukkoon

Maria Ohisalo yrittää nostaa vihreät vuoden 2021 kuntavaaleissa kannatukseltaan suurten puolueiden joukkoon, muutenkin kuin eurovaaleissa.

– Haluan tehdä sellaiset ehdokaslistat, että ne räjäyttävät kaikki aiemmin totutut tulokset ja saamme sellaisen kuntavaalituloksen, mitä ei ole koskaan aikaisemmin ollut, Ohisalo määrittelee kuntavaalitavoitettaan.

Vihreiden tuoreen puheenjohtajan mielestä puolue pystyy kasvamaan suurien joukkoon, jos se pystyy kertomaan äänestäjille, että vihreät tekee työtä arjen asioiden puolesta. Ohisalo luettelee koulutuksen, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumisen, tasa-arvon edistämisen sekä ilmastonmuutoksen torjumisen.

Vaikka vihreiden periaatelinjauksia ei Porin kokouksessa uusita, puolue kääntyy ainakin uuden puheenjohtajan puheissa enemmän eriarvoisuuden torjunnan suuntaan.

Maria Ohisalon voi ainakin puheiden perusteella arvioida vasemmistolaisemmaksi kuin aiemman puheenjohtajan Pekka Haaviston.

Puoluekokous äänesti uudeksi puoluesihteeriksi Veli Liikasen

Vihreiden uudeksi puoluesihteeriksi valittiin puolueen mikkeliläinen varapuheenjohtaja Veli Liikanen. Liikanen voitti äänestyksessä Palvelualojen ammattiliiton PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaavan Elena Gorschkowin.

Liikanen sai vihreiden käyttämässä siirtoäänijärjestelmässä 212,5 ääntä, Gorschkow 182,5. Liikanen sai ykkösääniä puoluesihteerin tehtävään 165, Gorschkow 148.

Vihreiden aiemman puoluesihteerin Lasse Miettisen sääntömääräinen enimmäiskausien määrä, kuusi vuotta, tuli tässä puoluekokouksessa täyteen.

Vihreiden varapuheenjohtajiksi valittiin Riikka Karppinen Sodankylästä, Fatim Diarra Helsingistä ja Jaakko Mustakallio Tampereelta. Karppisen äänisaalis, 215 ääntä vaalin ensimmäisellä kierroksella oli selvästi suurin. Diarra sai 73 ja Mustakallio 39 ääntä ensimmäisellä kierroksella.

Karppinen tuli tunnetuksi eduskuntavaaleissa. Hän keräsi koko maassa vihreistä kolmanneksi eniten ääniä, yhteensä 7814.

Lapissa Riikka Karppinen jäi niukasti ilman kansanedustajan paikkaa. Karppinen olisi noussut keskustan kansanedustajan Markus Lohen ohitse, jos vertailuluku olisi ollut kahdeksan ääntä parempi.

Puoluevaltuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kajaanilainen Silja Keränen. Hän voitti äänestyksessä rovaniemeläisen Miikka Keräsen äänin 200,5 – 183,5.

Haavisto: Syksyn suden hetkenä vihreät oli heikoimmillaan

Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Pekka Haavisto määritteli jäähyväispuheessaan Porin puoluekokouksessa vihreät pääministeri Antti Rinteen hallituksen yhdeksi kulmakiveksi.

– Tämä on kaikkien aikojen vihrein hallitusohjelma. Jos ohjelmassa on joku asia muotoiltu hieman toisin kuin vihreiden puolueohjelmassa, se saattaa johtua siitä, että Säätytalolla oli läsnä myös neljä muuta puoluetta, Haavisto määritteli.

Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Pekka Haavisto vihreiden puoluekokouksessa Porissa
Vihreät valitsi lauantaina uudeksi puheenjohtajakseen Maria Ohisalon Pekka Haaviston tilalle. Kuvaa klikkaamalla pääset katsomaan Haaviston jäähyväispuheen vihreiden puoluekokouksessa.

Haavisto muisteli viime syksyä, kun Touko Aalto erosi puheenjohtajan tehtävästä. Vihreiden kannatus oli laskussa ja eduskuntavaalit tulossa. Tuossa vaiheessa Pekka Haavisto otti vastaan pätkäpuheenjohtajuuden ja lupasi johtaa puoluetta vaalitaistelun ja mahdollisten hallitusneuvottelujen ajan.

Haavisto puhui ajasta suden hetkenä, hetkenä, jolloin ihminen tai puolue on heikoimmillaan.

– Tänne Poriin tullessani ajattelin, että meillä on yksi sellainen suden hetki takanamme. Se sattui viime kesän loppuun ja syksyyn, epätietoisuuteen, voimattomuuden tunteeseen, epävarmuuteen, Haavisto muisteli.

Vihreiden suden hetki päättyi historian parhaaseen eduskuntavaalitulokseen ja 20 kansanedustajaan sekä kahteen europarlamentaarikkoon.

Lisäksi vihreät saavat kolmannen europarlamentaarikon, jos Britannia jättää Euroopan unionin. Silloin puolueella on yhtä paljon europarlamentaarikkoja kuin kokoomuksella.

Porin puoluekokouksessa Haavisto ei ottanut puheessaan kantaa politiikan päivän kysymyksiin. Puhe oli väistyvän puheenjohtajan puhe, jossa ei tehty linjauksia tulevaisuuteen eikä puututtu hallitusohjelman toimeenpanoon.

Tila linjauksiin jäi puoluekokouksessa valittavalle uudelle puheenjohtajalle Maria Ohisalolle.

Haavisto sanoi, että puhuttu puhe tulee olemaan viimeinen puolueen puheenjohtajana.

Samaan hengenvetoon hän muisteli, että taisi sanoa samat sanat vuonna 1995, jolloin hän luopui puheenjohtajuudesta ja oli aloittanut SDP:n Paavo Lipposen hallituksessa Länsi-Euroopan maiden ensimmäisenä vihreänä ministerinä.

Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Pekka Haavisto, kansanedustaja Saara Hyrkkö, sisäministeri Maria Ohisalo ja kansanedustaja Emma Kari vihreiden puoluekokouksessa Porissa.
Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Pekka Haavisto, kansanedustaja Saara Hyrkkö, sisäministeri Maria Ohisalo ja kansanedustaja Emma Kari vihreiden puoluekokouksessa Porissa.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Vihreiden puheenjohtajuus siirtyi sisäministeri Maria Ohisalolle

Vihreiden puheenjohtajan tehtävästä väistyi lupauksensa mukaisesti Antti Rinteen (sd.) hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto. Haavisto lupautui viime vuoden lopulla pätkäpuheenjohtajaksi viemään vihreät eduskuntavaaleihin ja mahdollisiin hallitusneuvotteluihin.

Maria Ohisalo tuurasi viime syksynä sairastunutta Touko Aaltoa puheenjohtajana ennen tehtävään nimitettyä Pekka Haavistoa. Ohisalo ei kuitenkaan ollut kiinnostunut pätkäpuheenjohtajuudesta.

Pätkäpuheenjohtajan pesti tuli auki, kun Touko Aalto jätti tehtävänsä lokakuussa masennukseen sairastumisen vuoksi.

Maria Ohisalon nousu politiikan huipulle oli nopea

Maria Ohisalo hyppäsi politiikan huipulle ketterästi – sitten kun päätti hypätä. Maaliskuussa Ohisalo ei ollut vielä kansanedustaja, mutta kesäkuussa hän on jo sisäministeri.

Ohisalon nopean loppunousun takana on kuitenkin pitkä ura vihreiden johtoelimissä. Vihreille 34-vuotias Maria Ohisalo on vanha tuttu.

Maria Ohisalo on ollut vihreiden varapuheenjohtaja vuodesta 2015 alkaen. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittoa hän johti vuosina 2013–2014. Helsingin kaupunginhallituksessa tämä yhteiskuntatieteiden tohtori ja köyhyystutkija on ollut vuosina 2017–2019.

Vuoden 2017 puheenjohtajakisassa Maria Ohisalo jäi kolmanneksi. Touko Aalto voitti ja toinen helsinkiläinen, kansanedustaja Emma Kari oli toinen.

Ohisalon on astuttava eturiviin, ettei hän jää Haaviston varjoon

Kun puolueen aiempi puheenjohtaja jää uuden puheenjohtajan kanssa ministeriryhmään, muissa puolueissa ja tiedotusvälineissä arvuutellaan herkästi, kuka puoluetta oikeasti johtaa hallituksessa.

Kun puheenjohtajavaihdos on lauantaina tapahtunut, Maria Ohisalon on heti otettava paikkansa vihreiden kärjessä, jos hän aikoo oikeasti johtaa puoluetta. Tämä koskee niin omaa kenttäväkeä, hallituskumppaneita kuin tiedotusvälineitäkin.

Ohisalon tilannetta helpottaa se, että väistyvä puheenjohtaja Pekka Haavisto kiertää ulkoministerinä lentokoneella maapalloa ympäri.

Kokoomuksessa Ville Itälä jäi vuoden 2001 puheenjohtajavalintansa jälkeen hallituksessa Sauli Niinistön varjoon. Itäläkin valittiin ilman vastaehdokasta. Niinistö jatkoi edelleen arvostetumman salkun haltijana valtiovarainministerinä, Itälä sisäministerinä puolueen puheenjohtajana.

Myös vihreissä Touko Aalto kärsi ainakin julkisuudessa vähän samankaltaisesta ilmiöstä kuin Ville Itälä kokoomuksessa.

Aiempi näkyvä ja kokenut puheenjohtaja Ville Niinistö sai puolueen kannatusluvut oppositiossa nousuun, nousu jatkui hetken Aallon aikana, mutta kääntyi jo valinnan jälkeisenä syksynä laskuun.

Antti Rinteen johtama uusi hallitus ryhmäkuvassa Säätytalossa Helsingissä 6. kesäkuuta.
SDP:n Antti Rinteen hallituksessa on kolme vihreää ministeriä. Enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Pekka Haavisto oli myös ensimmäinen vihreä ministeri Suomessa vuonna 1995.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Enemmän vihreitä ministereitä ja kansanedustajia kuin koskaan

Uudessa hallituksessa on kolme vihreää ministeriä, enemmän kuin koskaan aiemmin Suomessa.

Eduskunnassa on 20 vihreää kansanedustajaa, enemmän kuin koskaan aiemmin Suomessa.

Tällä perusteella voi sanoa, että vihreillä on nyt enemmän valtaa kuin puolueella on ollut koskaan aiemmin Suomen politiikassa.

Vihreiden hallitustyöskentely ei enää keskity aiempaan tapaan ympäristöministerin tehtävien ympärille.

Toki edelleen vihreä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen torjuu ilmastonmuutosta ja vastaa luonnonsuojelusta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto luo Suomen linjaa maailmalla, sen verran, mitä presidentti Sauli Niinistöltä jää tilaa.

Sisäministeri Maria Ohisalo vastaa poliisista, pelastustoimesta, rajaturvallisuudesta ja maahanmuuton lainsäädännöstä.

Ohisaloa odottavat yhteenotot eduskunnan suurimman oppositiopuolueen, perussuomalaisten kanssa, kun keskustellaan turvapaikanhakijoista ja maahan jääneistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ihmisistä.

Ilman vihreitä hallituksella ei ole enemmistöä eduskunnassa

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman varsinaisen tekstiosan ensimmäinen sana on ilmastonmuutos. Tämä ei ole yksin vihreiden ansiota, vaikka vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari ehtikin julistaa hallitusohjelman Suomen historian vihreimmäksi ja feministisimmäksi.

Ilmastonmuutoksen torjunta on viimeistään nyt politiikassa arkea ja tärkeä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus lähti neljä vuotta sitten liikkeelle työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden tasapainon parantamisesta.

Antti Rinteen hallituksen 117 paikan enemmistö eduskunnassa riippuu vihreistä.

Jos hallitus menettäisi RKP:n tuen, säilyisi sillä edelleen enemmistö eduskunnassa 107 paikalla. Jos hallitus menettäisi vasemmistoliiton tuen, säilyisi sillä edelleen enemmistö eduskunnassa 101 paikalla. Koska keskustalainen puhemies Matti Vanhanen ei äänestä, todellinen enemmistö olisi tässä tapauksessa 100–99.

Ilman vihreitä ei enemmistöä ole. Ilman vihreitä hallituksella olisi eduskunnassa 97 edustajaa, puhemies mukaan luettuna.

Voit keskustella artikkelista kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

Maria Ohisalo – parissa kuukaudessa ensin kansanedustajaksi, sitten ministeriksi ja nyt vihreiden puheenjohtajaksi

Oletko vihreiden seuraava puheenjohtaja, Maria Ohisalo? "En lähde spekuloimaan"

Vihreiden johtajakisasta vetäytynyt Maria Ohisalo: "Minulla on politiikassa vielä paljon aikaa"

Pekka Haavisto pelastaa vaalit, mutta kuka johtaa vihreitä vaalien jälkeen? Tällainen puolue on suurten sarjaan pyrkivä vihreät