Totta vai tarua? Juhannusviikonloppuna hukutaan enemmän kuin muina kesäviikonloppuina

Kolea juhannussää pienentää hukkumislukuja.

hukkuminen
Pelastusrengas venelaiturilla Helsingissä.
Pelastusrengasta tarvitaan paitsi juhannuksena myös monena heinäkuun helleviikonloppuna. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kesän hukkumisvaroittelu painottuu juhannukseen, vaikka yllättävä tosiasia viestisi muuta.

Usein helteinen heinäkuun viikonloppu aiheuttaa enemmän hukkumiskuolemia kuin perinteinen yöttömän yön riekkumisjuhla rannoilla.

– Se on ihan selvää, että helteillä hukkuu enemmän ihmisiä kuin muulloin. Hukkuneiden määrä kasvaa, kun sää on suotuisa ja ihmisiä on paljon liikkeellä vesillä ja veden äärellä, sanoo toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.

– Juhannuksena hukkuu ihmisiä, mutta niin myös muina kesäviikonloppuina ja jopa enemmän.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Hukkumistilastot todistavat tämän surullisen tosiasian pitkältä ajalta. Kuten oheisesta taulukosta näkee, heinäkuisen viikonlopun hukkumismäärät ylittivät saman vuoden juhannuksen hukkumiskuolemat muun muuassa kesinä 2005, -06, -07, -11, -14 ja -18.

Tyypillistä näille vuosille oli, että hukkumisen kannalta synkät heinäkuut olivat lähes poikkeuksetta lämpötilaltaan helteisiä. Esimerkiksi viime kesänä juhannuksen hukkumisluvut ylittyivät kahtena heinäkuun viikonloppuna. Kesällä 2014 näin kävi kaikkina heinäkuun viikonloppuina.

– Olemme puhuneet hukkumisissa kolmen hoon yhdistelmästä: helle, humala ja huolimattomuus on tappava kombinaatio. Keskimäärin yli puolet hukkuneista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, Heinonen kertoo.

Toisaalta juhannus on voinut olla samoina vuosina satea ja koleinen, mikä on osaltaan pienentänyt keskikesän juhlan hukkumislukuja. Koleat ja sateiset juhannukset koettiin esimerkiksi 2011, 2014 ja 2018.

Valtaosa miehiä

Hukkumistapaukset voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään.

Kolmasosa tapahtuu vesiliikenteessä, esimerkiksi veneillessä. Kolmasosa hukkuu uidessa. Loput ovat putoamisia veteen ilman uimatarkoitusta esimerkiksi laiturilta.

Hukkumistilastoissa pistää silmään, että valtaosa hukkuneista on miehiä. Esimerkiksi 2000-luvun juhannuksina hukkuneista 116 ihmisestä lähes 80 prosenttia oli miehiä.

– Ikä on iso tekijä tässä. Hukkuneet ovat tyypillisesti yli 50-vuotiaita miehiä. Ovat yleensä olleet liikkeellä pienellä veneellä, pelastusliivejä ei ole käytetty ja alkoholiakin on voitu nauttia, Heinonen kuvaa tilanteita.

Naisten pieni osuus selittyy Heinosen mukaan osin sillä, että naiset käyttävät turvavälineitä enemmän kuin miehet. Myös lapset näkyvät hukkumistilastoissa ikävällä tavalla.

– Hukkumiset ovat yleisimpiä tapaturmaisia kuolinsyitä alle kouluikäisille lapsille. Uimareissuilla vanhempien pitäisikin muistaa, ettei lasten uidessa lueta kirjaa tai tuijoteta kännykkää, vaan ollaan vedessä yhdessä heidän kanssaan, käsivarren mitan päässä. Hukkuminen tapahtuu usein todella nopeasti ja huomaamattomasti.

Hukkumiset vähentyneet

Kaikesta huolimatta hukkumistilastot ovat kaunistuneet viime vuosina takavuosikymmenistä.

Esimerkiksi vielä 1980-luvulla juhannuksen hukkumisluvut olivat lähes poikkeuksetta kaksinumeroisia. Viime vuosina hukkumiskuolemia on ollut aina alle kymmenen juhannusta kohden. Vuosi sitten juhannuksena hukkui 3.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

– Parantuneeseen tilanteeseen on monta syytä. Uimataito on kehittynyt, pelastusliivien käyttö on yleistynyt ja lapsia valvotaan nykyisin enemmän. Silti hukkumislukumme ovat vielä synkemmät kuin muilla Pohjoismailla.

Juhannussään osalta Heinonen on hankalassa raossa toiveineen.

– Toki olisi mahtavaa, jos kelit olisivat hyvät. Mutta hukkumistilastojen kannalta paras juhannussää olisi räntäsade ja pipokeli, Heinonen naurahtaa.

– No, toivottavasti ei ihan kauheaa hellettä tule.

Lue myös:

Juhannuksen lämpötilat ja hukkuneet – katso historia ja nykytilanne