Työpäivä keskellä tulimerta

Millaista kaskenpoltto on ollut 1400-luvulla? Tämän voi kokea Kaavin Telkkämäessä, jossa perinnettä edelleen vaalitaan. Pääsimme mukaan aikamatkalle.

Kaskenpolttajat ovat saapuneet Kaavin Telkkämäkeen.

Päivä on helteinen. Lämpötila on lähes 30 astetta.

Paikalle on saapunut norjalainen tv-dokumenttiryhmä.

Myös monia valokuvaajia on tullut paikalle.

Päivä aloitetaan sytykkeiden keräämisellä.

Pitkät sytytyskepit helpottavat tulen levittämistä.

Kuopiolainen Merja Paakkanen on yksi talkoolaisista.

Nyt olen ensimmäistä kertaa tositoimissa, mutta olen perehtynyt kaskenpolton historiaan.

Merja Paakkanen

Kaskenpolttoa johtaa Metsähallituksen puistomestari Marko Haapalehto.

Kaskenpoltossa viljellään maata.

Marko Haapalehto

Poltettavasta puusta saadaan tuhkalannoitetta kaskirukiin ja -nauriksen viljelyyn.

Marko Haapalehto

Kaskea on poltettu Kaavin Telkkämäessä satoja vuosia.

Kaskenpoltto konkretisoi miten tiukassa leipä on ollut aikoinaan.

Merja Paakkanen

Palavia puunrunkoja pyöritellään viertokangilla.

Töitä tehdään muutaman minuutin jaksoissa, sillä kuumuus alkaa tuntua kehossa.

Talkoolaiset vilvoittelevat nuotion äärellä.

Savu pitää hyttyset loitolla.

Nokipannukahvit maistuvat myös työn ohessa.

Paahtava helle ja tulimeri tekevät työstä erittäin rankkaa.

Ei tossa tarvii kauaa olla, vaikka vaan seistä, niin hiki alkaa valua.

Merja Paakkanen

Työssä käytetään perinteisiä varusteita. Työasut on valmistettu pellavasta.

Jalassa on koivun tuohesta tehdyt lötöt ja märät villasukat.

Löttöjä kastellaan suonsilmäkkeessä tasaisin väliajoin.

Poltettavat kaskipuut ovat tarkasti samansuuntaisesti.

Telkkämäen kaskenpolttoalue on 60X50 metriä.

Tulen leviämistä maastoon estetään tiheäoksaisella kuusella eli hosalla.

Kaskenpoltto on hienoa. Se on osa suomalaista perinnettä ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeää.

Merja Paakkanen

Tällä kertaa kaskenpoltto kesti 10 tuntia.

Tekijät

kuvaaja

Toni Pitkänen

toimittaja

Jukka Eskanen

Julkaistu 20.6.