Maria Ohisalo – parissa kuukaudessa ensin kansanedustajaksi, sitten ministeriksi ja nyt vihreiden puheenjohtajaksi

Vihreiden tuore puheenjohtaja Maria Ohisalo on ammatiltaan köyhyystutkija, ja joutui kokemaan lapsena vähäosaisuuden omissakin nahoissaan.

Vihreä liitto
Vihreiden puheenjohtajaksi valittu Maria Ohisalo vihreiden puoluekokouksessa Porissa 15. kesäkuuta
Sisäministeri Maria Ohisalo valittiin vihreiden puheenjohtajaksi Porin puoluekokouksessa 15. kesäkuuta. Puheenjohtajan sijaisena Ohisalo toimi kaksi kuukautta syksyllä 2018.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon nousu sekä puolueensa että valtakunnan kärkipaikoille on väreillyt ilmassa muutaman vuoden ajan.

Kaksi edellistä yritystä menivät täpärästi ohi:

Eduskuntavaaleissa 2015 Ohisalo jäi runsaan sadan äänen päähän kansanedustajapaikasta: hän sai 4087 ääntä, kun viimeinen läpimenijä Helsingistä, Ozan Yanar, taas 4196 ääntä.

Vihreiden edellisessä puheenjohtajakisassa 2017 kolmanneksi jäänyt Ohisalo taas jäi karsintakierroksella vain 72 äänen päähän Emma Karista. Kuka tietää, miten Ohisalolle olisi käynyt ratkaisevalla kierroksellla kisassa puheenjohtajaksi nousseen Touko Aallon kanssa?

Joka tapauksessa tänä vuonna valinnat eivät menneet hilkulle. Eduskuntavaaleissa 2019 Ohisalo oli vaalipiirinsä viides ääniharava 11 897 äänellä. Kesäkuussa hänet valittiin vihreiden puheenjohtajaksi Porin puoluekokouksessa, ilman vastaehdokasta.

Parin kuukauden saavutusten takana on kuitenkin yli kymmennen vuoden puurtaminen puolueen toiminnassa, kuten puoluevaltuuskunnassa.

Ensimmäinen mediakohu Ohisalon ministeripestistä ja ehti syntyä syntyä jo. Ohisalon kykyjä arvioitiin Ilta-Sanomien kolumnissa saatesanoin "kalmanvaalea" ja "jääprinsessa". Osa jäi väittelemään siitä, mitä yksittäisiä sanoja naisista tai miehistä saisi käyttää, toiset siitä, miten eri tavoin naisiin ja miehiin politiikassa suhtaudutaan ylipäänsä.

Ohisalo arvioi itse asiaa viikkoa myöhemmin Kauppalehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

–On ihan paikallaan pohtia, miten kielenkäyttö muokkaa yhteiskuntaa. Jos me haluamme saada nuoret mukaan politiikkaan, meidän täytyy kiinnittää huomiota siihen, millaista kieltä ihmisistä käytetään.

Sisäministeri, joka tuntee niukkuuden

Ohisalo on siviiliammatiltaan köyhyystutkija. Hän sijoittuu arvomaailmaltaan puolueensa liberaaleimpiin ja vasemmistolaisesti ajattelevaan joukkoon. Voit vertailla eduskuntavaaliehdokkaiden sijoittumista arvokentälle tämän jutun kartasta.

Julkisuudessa spekuloitiin Ohisalon nousevan pikemminkin ympäristö- ja ilmasto- kuin sisäministeriksi, mutta Ohisalon tutkijataustasta löytyy linkki myös yhteiskunnan sisäiseen turvallisuuteen.

Tasan kaksi vuotta aikaisemmin, 15. kesäkuuta 2017, tarkastettiin Ohisalon leipäjonoja, köyhyyttä ja huono-osaisuutta käsittelevä sosiologian väitöskirja Murusia hyvinvointivaltion pohjalla Itä-Suomen yliopistossa.

Leipäjonoista on hänen mukaansa tullut suomalaisen sosiaalipolitiikan vakiintunut osa, joiden rahoitus jopa ylläpitää köyhyyden kierrettä.

– Ongelma ruokkii itseään. Samalla kun rahoitamme leipäjonotoimintaa, ilmiö vain vakiintuu entisestään, Ohisalo kommentoi väitöskirjan julkistamisen yhteydessä Ylelle.

Sisäministeri tuntee vähäosaisuuden myös omakohtaisesti. Hän on tutkinut ruoka-apua ja pitkäaikaisasunnottomuutta muun muassa Y-säätiössä, ja oma lapsuudenkoti Itä-Helsingissä sinnitteli niukin eväin. Ohisalo vietti ensimmäisen syntymäpäivänsä äitinsä kanssa turvakodissa.

Radikalisoitumisriski ja ihmisoikeudet puntarissa

Sisäministerin tontille kuuluu niin Euroopan turvapaikkapolitiikka kuin Syyriasta palaavien Isis-taistelijoiden perheenjäsenten kohtalo.

Heinäkuussa alkaa Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, ja Ohisalon tehtävänä on yrittää sopia unionin yhteisestä turvapaikkapolitiikasta maahanmuuttajakiintiöineen. Tehtävää on luonnehdittu mahdottomaksi.

Yksinkertainen ei ole Isis-leireillä Suomeen paluuta odottavienkaan tilanne. Ohisalon mukaan Suomen ratkaisu on vielä auki, mutta lasten oikeuksien tulee toteutua tilanteessa kuin tilanteessa.

– Yhtäältä tässä on kyse ihmisoikeuksista, turvallisuudesta ja samaan aikaan tähän liittyy todella paljon riskejä, joita täytyy punnita tarkkaan, Ohisalo kommentoi perjantaina Ylen Aamu-tv:ssä.

Ylen kyselyssä 47 prosenttia katsoi, että Suomen tulisi järjestää suomalaisten lasten palautus Isis-leireiltä. Reilun kolmannes eli 36 prosenttia on sitä mieltä, ettei heitä pitäisi päästää palaamaan. Noin neljännes eli 23 prosenttia hakisi sekä suomalaiset naiset että lapset.

Lue henkilökuva Maria Ohisalosta: Oletko vihreiden seuraava puheenjohtaja, Maria Ohisalo? "En lähde spekuloimaan"