Maanviljelijä Susanna Valtonen, 23, löysi avopuolison koulusta: "Toisella on tila ja toisella ei"

Hämeenlinnalainen maanviljelijä hoitaa pariakymmentä emolehmää ja helpottaa päivätyössään nuorten maanviljelijöiden elämää pykäläviidakossa.

maanviljelijät
Susanna Valtonen hymyilee kesänvihreässä kuvassa.
Susanna Valtonen toimii MTK Hämeessä monella tasolla. Yksi niistä on liikunta, Venlojen viestissä Susanna suunnistaa Aina on keretty -joukkueessa, jonka jäsenet on kerätty työpaikalta. Tänä vuonna maalissa oltiin sijalla 1264. Riitta Tapiomäki / Yle

Nyky-Suomessa nuori viljelijä kohtaa ongelmia ja paineita, joita aiemmilla sukupolvilla ei ollut. Myös ulkopuolisten arvostelu ja syytökset ovat arkipäivää.

Kesäaamu Hirvilammen tilalla Hämeenlinnassa on alkanut rauhallisesti. Susanna Valtonen ja Otto Paakkala ovat heränneet varhain. Valtonen on käynyt ennen päivätöihin lähtöä tarkastamassa, miten lehmät voivat. Myös Paakkala käy töissä muualla, sillä tila ei yksin elätä molempia.

Aamulla laitumet kierretään pikaisesti ja tarkistetaan että eläimillä on vettä. Sitten Valtonen suuntaa autonsa kohti Hämeenlinnan keskustan työpaikkaa.

Susanna Valtonen ja Otto Paakkala
Susanna Valtonen ja Otto Paakkala katselevat levollisina tilaansa. Vivi Staffas

Toisella tila, toisella ei

Susanna Valtonen on maaseudun kasvatti. Nuori nainen päätti kouluttaa itsensä ammattiin, joka kiehtoi. Opintoja on nyt takana kahdeksan vuotta, eikä loppua näy. Takana ovat ammattikoulu Asikkalassa ja Mustialan agrologikoulu. Parhaillaan kesken ovat yliopistolla maatalousekonomian opinnot.

Ammattiosaamisen lisäksi Mustialan oppilaitoksesta tarttui mukaan avomies. Valtosen mukaan tämä on hyvin yleistä maaseutunuorten parissa.

– Saman alan koulussa löytää helposti sen kumppanin. Meidänkin luokalla oli sellaisia nuoria, että toisella ei ollut maatilaa ja toisella oli.

Sukutilan säilyttäminen tuo paineita

Työssään maaseutunuorten parissa Susanna Valtonen tapaa kymmeniä nuoria maanviljelijöitä. MTK Hämeen maaseutunuorten asiamiestä työllistävät maanviljelijät, joilla on monenmoista kysyttävää. Työtä aiheuttavat muuttuvat säädökset, ja vanhojenkin tulkinta.

Nykyään viljelijä kohtaa uusia paineita, joita aiemmilla sukupolvilla ei ollut.

– On kunnia-asia saada jatkaa perintötilaa. Jotkut ovat jo pienestä asti kasvaneet siihen, kun ovat taaperoina kävelleet tilalla, että minä tulen jatkamaan tätä. Jatkaminen on monelle aivan päivänselvä asia.

Valtaosa suomalaisista arvostaa maatalousyrittäjiä ja kotimaisia tuotteita (siirryt toiseen palveluun). Jonkin verran kohdataan myös kritiikkiä, koska tilojen toimintaa ei tunneta.

– Saatetaan vaikka arvostella, että te olette kaikki sellaisia tehotuottajia. Ja väitetään, että tiloilla salataan asioita, kun siellä ei pääse käymään, summaa Valtonen.

Todellisuudessa monet viljelijät vastaanottavat vierailijoita ja kertovat ammatistaan mielellään. Tänäkin vuonna järjestetään perinteinen Avoimet Maatilat -päivä. (siirryt toiseen palveluun)

Neljä lehmää katsoo kameraan
Hiehot Palva, Pulmu, Ponja ja Parga poseeraavat mielellään. Hiehot asustavat nyt sonnin kanssa ja ensi vuonna on tarkoitus poikia ensimmäisen kerran.Susanna Valtonen

"Jokainen meistä haluaa olla hyvä eläimille"

Hirvilammen tila (siirryt toiseen palveluun) on emolehmätila, joka kasvattaa lihakarjaa. Tilalla syntyy keväisin vasikoita, jotka syksyisin vieroitetaan noin 6–8 kuukauden ikäisinä. Sitten vasikat jatkavat matkaansa.

– HKScanin välitysauto hakee vasikat meiltä ja myy ne eteenpäin lihakarjan kasvattajalle. Parasta työssä on vapaus ja eläimet, kiteyttää Susanna Valtonen.

Yrittäjä voi itse valita, miten eläimet hoitaa ja mistä arki koostuu.

– Me tehdään ratkaisut aina niin, että eläin voi hyvin. En tunne yhtäkään tuottajaa, joka ei haluaisi tuottaa puhtaasti ja kunnioittaa ympäristöä ja eläimiä.

Illalla ollaan hetki lähekkäin

Kesällä aikaa kuluu eläinten hoidon lisäksi pelloilla: nyt on rehunteon aika. Perheen koirat, 4-vuotias Simo ja 10-vuotias Belle, pyörivät jaloissa ja kannustavat pariskuntaa maatalon arjessa. Illan tarkastuksessa niitetään aitojen alta heinät pois ja tarkistetaan vielä, että kaikilla on vettä.

Eläimiä sosiaalistetaan olemalla niiden seurassa, ja harjaaminen on mieluisaa lehmille. Hetkessä on lämpöä ja läheisyyttä.

Innokkaimmat lehmät tulevat heti kohti, kun Valtonen ottaa harjan esiin.

Lue myös:

Viljelijä pitää ilmastopuhetta vouhotuksena ja toivoo monipuolisempaa keskustelua – tutkijan mukaan hänen puheissaan on myös perää

Kahden maanviljelijän innokas keskustelu johti moderniin lopputulokseen – syntyi Maanviljelijän tietobaari

Juttua päivitetty 11.7.2019 klo 9.42. Jutussa aiemmin sanottiin pariskunnan olevan aviopari, suhteen muoto korjattu avoliitoksi. Emolehmiä tilalla on parikymmentä, ei kolmisenkymmentä kuten aiemmin sanottiin.