Harrastuskulut alas, kotiintuloajat kaikille ja vanhempainpartiot kaduille – Tällainen on Islannin malli, jonka hallitus haluaa suomalaistaa

Hallitus haluaa taata jokaiselle lapselle maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä. Mallia haetaan Islannista.

harrastukset
Islantilaiset lapset tekevät saippuakuplia.
Hallitusohjelmassa luvataan tehdä Islannin mallista suomalainen toteutus. Tavoitteena on, että suomalainen malli toisi lasten ja nuorten iltapäiviin yhtäläiset harrastusmahdollisuudet. AOP

Vuonna 1998 islantilaisnuoret joivat enemmän kuin ikätoverinsa yhdessäkään Euroopan maassa. Vuonna 2016 tulos oli päinvastainen: maan nuoriso oli Euroopan raitteinta.

Muutos ei ole sattumaa, vaan tulosta pitkäjänteisestä työstä.

Keinovalikoimaan kuului esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyön lisääminen, naapurustojaan vahtivat vanhempainpartiot, yhteiset kotiintuloajat kaikille ja järkevää ja edullista harrastustoimintaa iltapäiviin.

Menestystarinan resepti nimettiin mahtipontisesti Islannin malliksi (siirryt toiseen palveluun).

Muuta maailmaa (siirryt toiseen palveluun) pikkuruisen saarivaltion tarina näyttää kiinnostavan, eikä Suomi ole poikkeus (siirryt toiseen palveluun). Menestystarinaan viitataan jopa tuoreessa hallitusohjelmassa, joka linjaa, että Islannin mallista luodaan suomalainen toteutus.

Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Jos olet nuori, voit huokaista helpotuksesta. Luvassa ei ole valtion tasolta määriteltyjä kotiintuloaikoja. Niistä päättävät edelleen vanhempasi.

Jos olet vanhempi, voit huokaista helpotuksesta. Sinua ei velvoiteta viettämään marraskuisia iltoja ulkosalla vartioimassa naapurustosi rauhaa.

Suomi aikoo poimia Islannin mallista sen osan, jonka uskotaan olevan paitsi lääke, myös ehkäisykeino moniin orastaviin ongelmiin.

Käytännössä tavoite on tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen, joka on maksuton ja joka toteutetaan koulupäivän yhteydessä, kertoo kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.). Holopainen oli hallitusneuvotteluissa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden alaryhmän puheenjohtaja.

Harrastuksilta toivotaan yhdessäoloa, ei kilpailua

Harrastuksen jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjoava harrastustakuu ei ole uusi ilmiö. Sitä esitettiin jo viime hallituksen puoliväliriihessä keinona syrjäytymisen ehkäisyyn, kertoo nuorisotutkija, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo.

Siinä missä harrastustakuuta pidettiin tapana saada syrjäytymisvaarassa oleva nuori kiinnittymään osaksi yhteiskuntaa, tarjoaa keskustelu Islannin mallista Salasuon mukaan mahdollisuuden ajatella harrastamisen tarkoitusta uudestaan.

Tähän tilaisuuteen pitäisi hänen mielestään myös tarttua.

– Meillä tuetaan mittavasti lasten ja nuorten harrastamista julkisin varoin. Ne vanhat harrastamisen tavat, joita tuetaan, eivät kuitenkaan enää istu lasten ja nuorten vapaa-ajan tarpeisiin. Nykyharrastukset perustuvat enemmän tai vähemmän siihen, että lapsista ja nuorista pyritään seulomaan parhaat joko huipputaiteeseen tai kilpaurheiluun, Salasuo sanoo.

Islantilaisia nuoria ja aikuisia hurraamassa Islannin jalkapallojoukkueelle.
Islantilaiset kannustivat omiaan, kun maa pelasi Ranskaa vastaan jalkapallon EM-kisojen puolivälierissä heinäkuussa 2016. Eythor Arnason / EPA

Nyky-Suomessa lasten ja nuorten keskinäinen kilpailu on kovaa jo koulussa, ja koulu-uupumus on lisääntynyt erityisesti lukioissa. Salasuo painottaa, että kyselytutkimusten mukaan lapset ja nuoret haluavat harrastuksilta mukavaa yhdessäoloa ystävien kanssa. Tätä haluavat myös heidän vanhempansa.

– Vain pieni osa sekä lapsista että vanhemmista toivoo harrastuksilta nimenomaan kilpailua paremmuudesta, Salasuo kertoo.

Taustalla perhepolitiikka

Ongelma on tuttu monessa perheessä: koululaisten koulupäivät päättyvät tunteja ennen vanhempien työpäivää, ja yksinäiset iltapäivät käyvät tylsiksi. Iltapäiväkerhotoimintaa on tarjolla lähinnä alakoulun alimmilla vuosiluokilla.

Vanhempien työpäivät venyvät usein viiteen, ja kotiinpääsyn jälkeen alkaa harrastusrumba.

Jos harrastuksia saataisiin aikaistettua iltapäivään, jäisi perheille enemmän yhteistä aikaa.

Kansanedustaja Mari Holopainen

Kansanedustaja Mari Holopaisen mukaan harrastusten sitominen koulupäivään on myös perhepoliittinen toimenpide.

– Nyt lasten harrastusvuorot kestävät usein myöhään iltaan. Jos harrastuksia saataisiin aikaistettua iltapäivään, jäisi perheille enemmän yhteistä aikaa.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa on laajalti käytössä malli, jossa yksi koulupäivä viikossa on muita lyhyempi, harrastuksille pyhitetty päivä. Holopainen ei usko, että tällaisia muutoksia tehtäisiin suomalaiseen koulupäivärakenteeseen.

– Suomessa koulupäivät ovat kuitenkin peruskoulussa melko lyhyitä, joten toimintaa mahtuisi iltapäivään nytkin. Niissä maissa, joissa esimerkiksi keskiviikkoisin koulupäivä on lyhyempi, ajatellaan usein, että äiti on kotona. Meillä on ajatuksena tarjota kaikille vanhemmille yhtäläinen mahdollisuus käydä töissä, Holopainen sanoo.

Harrastamisen hinta monelle liian korkea

Harrastamisen kustannusten arviointi on hankalaa. Seurojen lisenssien ja jäsenmaksujen lisäksi vaatteet, varusteet ja kuljetukset kasvattavat harrastamisen hintaa.

Mari Holopaisen mukaan osa nuorista jää harrastusten ulkopuolelle perheiden huonon rahatilanteen vuoksi.

Alle 10-vuotiaan harrastuskustannukset ovat Suomessa helposti pari tuhatta euroa vuodessa. Kilpatasolla kustannukset kasvavat tätäkin suuremmiksi, kertoo Mikko Salasuo.

Tuoreessa lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) viidesosa vastanneista 6–14-vuotiaiden vanhemmista kertoi lapsensa liikuntaharrastuksen kulujen olevan yli 100 euroa kuukaudessa.

Salasuo selventää mittasuhteita: Islannissa kilpatasollakin harrastava selviää yleensä vuositasolla alle 500 eurolla. Tämä johtuu valtion ja kuntien vahvasta rahallisesta tuesta.

Islannissa käytössä on myös niin sanottu harrastusraha, jonka käyttökohteen rahan saaja saa itse valita. Esimerkiksi Reykjavikissa (siirryt toiseen palveluun)jokainen 6–18-vuotias saa vuosittain kaupungilta harrastusrahaa 50 000 Islannin kruunua (350 euroa). Rahasumma vaihtelee kunnittain.

Islantilaiset pojat hyppäämässä ulkoilmauima-altaaseen.
Islantilaislapset pääsevät harrastuskuluissa suomalaisia halvemmalla. Kuvituskuva paikalliselta ulkoilma-altaalta. Bragi Josefsson / AOP

Miltä näyttäisi Suomen malli?

Islannin väkiluku (350 000) on noin puolet Helsingin asukasluvusta. Kompaktius edesauttaa sitä, että muutokset näkyvät nopeasti myös tilastoissa.

Toisaalta malli, joka toimii pikkuruisissa kyläyhteisöissä, ei välttämättä sovellu sellaisenaan Suomeen.

Salasuo suhtautuu kriittisesti esimerkiksi Islannin yhteisiin kotiintuloaikoihin. Hänen mukaansa ne rajoittavat liikaa lapsen omia oikeuksia. Niitä tuskin on tulossakaan – siitä huolimatta, että ne ovatkin Islannissa jouduttaneet paikallisen nuorison raitistumista.

– Hieman kärjistettynä: nuorten päihteiden käyttö on Suomessakin vähentynyt huomattavasti. Varmasti se vähenisi vielä enemmän, jos täällä suljettaisiin kaikki lapset ja nuoret häkkiin koulupäivän jälkeen siihen asti, kun on aika mennä nukkumaan, Salasuo näpäyttää.

Islantilaisia Airwave-festivaalilla Reykjavikissa.
Islantilaisten 15–16-vuotiaiden juopottelu on vähentynyt. Kun vuonna 1998 ikäluokasta oli kuukauden aikana humalassa 42 prosenttia, vuonna 2016 sama luku oli kuusi prosenttia. Kuva on otettu Airwaves-festivaalilla Reykjavikissa marraskuussa 2017.Birgir Thor Hardarson / EPA

Salasuo kuitenkin uskoo, että jo aidosti tasa-arvoinen harrastusmahdollisuus voi lisätä suomalaislasten ja -nuorten hyvinvointia.

Nuorten päihteiden käyttö on Suomessakin vähentynyt huomattavasti. Varmasti vähenisi vielä enemmän, jos täällä suljettaisiin kaikki lapset ja nuoret häkkiin koulupäivän jälkeen siihen asti, kun on aika mennä nukkumaan.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo

– Jos mahdollisuus harrastaa saataisiin iltapäiviin heti koulupäivän jälkeen, vastattaisiin samalla moneen huoleen. Kysymyksiin siitä, miten järjestetään lastenhoito koulupäivän jälkeen, huoleen siitä, että ainoastaan yksi viidesosa tietyn ikäisistä lapsista liikkuu suosituksiin nähden riittävästi ja huoliin lasten kokemasta turvallisuuden tunteesta, Salasuo sanoo.

Hintalappu: 40 miljoonaa euroa

Hallitusohjelmassa Islannin mallin suomalaisen version luomiseen on varattu 40 miljoonaa euroa. Investointi on kertaluonteinen.

Tutkija Mikko Salasuon mukaan summalla voi saada aikaan paljon hyvää: sillä voisi tarjota laajan harrastuspaletin sekä vahvistaa poikkihallinnollisuutta eli esimerkiksi liikuntaseurojen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden sekä koulujen yhteistyötä.

Elokuussa tiede- ja kulttuuriministerinä aloittava kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) kertoo, että erityishuomiota halutaan kiinnittää iltapäiviin sijoittuvan harrastustoiminnan laatuun. Kosonen oli hallitusneuvotteluissa osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -työryhmän puheenjohtaja.

– Meitä on moneen lähtöön. Haluamme tarjota mahdollisuuden mieluisaan harrastukseen, oli se sitten liikuntaa, kulttuuria tai taidetta, Kosonen sanoo.

Salasuon mukaan rahoituksessa on myös riskinsä.

– Vaarana on, että harrastustakuuseen tarkoitetusta potista annetaan rahaa sellaisten tahojen käyttöön, jotka vähät välittävät tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta – ja käyttävät toistuvasti lapsille ja nuorille suunnattuja julkisia varoja urheilullisten ja kilpailullisten tavoitteiden edistämiseen, Salasuo sanoo ja lisää:

– Sillä tavalla pikemminkin pönkitetään vanhan mallin eriarvoisuutta korostavaa ja ulossulkevaa järjestelmää sen sijaan, että pyrkisimme aivan päinvastaisiin tavoitteisiin.

Juttua korjattu 25.6. kello 16.47: Aiemmin jutussa luki, että Reykjavikissa jokainen 16–18-vuotias saa vuosittain kaupungilta harrastusrahaa 50 000 Islannin kruunua. Oikea ikäryhmä on 6–18-vuotiaat.

Lue lisää:

Islannin ihme: Nuorille maistuu oluen sijaan urheilu

Tasa-arvoiseen liikunnan harrastamiseen on vielä matkaa – vähävaraisten perheiden lapset liikkuvat hyvin toimeentulevia vähemmän

Tänäkin iltana moni perhe väsyy lasten harrastuksiin, siksi liikuntaa viedään nyt jo koulupäivien yhteyteen – "Hirveän tärkeä lasten hyvinvoinnille"