EU: Venäläislähteet yrittivät sekoittaa europarlamentin vaaleja disinformaatiolla

Vaaleja häiritsevä some-kampanja kohdistui muun muassa maahanmuuttoon, valtioiden itsemääräämisoikeuteen ja Notre Damen kirkon tulipaloon.

Euroopan parlamentti
EU-vaalien ehdokaslistoja äänestyspaikan ulkopuolella Brysselissä Belgiassa.
EU-vaalien ehdokaslistoja äänestyspaikan ulkopuolella Brysselissä Belgiassa.Oliver Hoslet / EPA

Venäläislähteet pyrkivät vaikuttamaan viime kuussa pidettyihin europarlamentin vaaleihin levittämällä disinformaatiota, toteaa EU:n komissio ja EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini tuoreessa raportissaan.

Komission raportissa ei täsmennetä, mitä "venäläislähteillä" tarkoitetaan. Komissio ei myöskään kerro havainneensa mitään erityistä kampanjaa vaalien häiritsemiseksi.

Disinformaatiota levittivät myös "poliittiset toimijat" EU:n sisällä. Ne hyödynsivät "venäläislähteiden" taktiikoita ja kertomuksia vahingoittaakseen EU:ta.

Raportissa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että venäläislähteillä oli pitkäkestoinen pyrkimys heikentää vaalien äänestysaktiivisuutta ja vaikuttaa äänestäjien valintoihin.

Disinformaation levittämistavat ovat muuttuneet samaan aikaan, kun EU:n ja sosiaalista mediaa tuottavien yritysten vastatoimenpiteet ovat kehittyneet, raportti toteaa.

– Digitaalisilla alustoilla tuotettujen laaja-alaisten operaatioiden sijaan [...] etenkin venäläislähteisiin liittyvät toimijat suosivat pienimuotoisia, paikallisia operaatioita, joita on vaikeampi havaita ja paljastaa.

Disinformaatioita levitettiin monissa aihepiireissä. Niissä pyrittiin muun muassa asettamaan EU:n demokratian laillisuus kyseenalaiseksi käyttämällä hyväksi kansalaisia jakavia puheenaiheita, kuten maahanmuuttoa ja valtioiden itsemääräämisoikeutta.

Disinformaation jakajat pyrkivät vähentämään äänestysintoa kertomalla, kuinka vähäinen europarlamentin vaikutusvalta on, tai kuinka parlamentti on "lobbareiden käsissä".

Notre Damen katedraalin huhtikuinen tulipalo nähtiin länsimaisten ja kristillisten arvojen alasajon ilmentymänä. Itävallan hallituksen kaatuminen korruptioskandaaliin juuri vaalien alla johtui disiformaation levittäjien mielestä Saksan ja Espanjan turvallisuuspalveluista, jotka toimivat "Euroopan hallintorakenteiden" käskystä.

Venäjän hallitus on jatkuvasti kiistänyt, että se pyrkisi vaikuttamaan vaaleihin.

EU toteaa katsauksessaan, että disinformaation käsitettä on jatkuvasti pohdittava. Sekä some-yritykset että sananvapauden puolustajat pitävät tärkeänä, että on kyettävä erottamaan toisaalta selkeästi väärät väitteet ja toisaalta puolueelliset väitteeet, samoin kuin väitteet, jotka ovat harhaanjohtavia siksi, että niistä puuttuu olennainen taustatieto.

Lue lisää:

EU versus disinfo: Election meddling and pro-Kremlin disinformation: What you need to know (siirryt toiseen palveluun)

14.6. klo 15.17. Uutiseen lisätty linkki alkuperäiseen raporttiin ja uutista täydennetty sen perusteella.

Lähteet: AFP