Vihreät kaapit, kiiltävät pinnat ja räsymatoin päällystetyt naarmuiset lattiat – kaksi nuorta esittelee opiskelija-asuntonsa ja kertoo, miksi asuvat niissä

Suurin osa opiskelemaan hakeneista saa tiedon pääsykoetuloksista kuun lopussa, jolloin asuntoja aletaan etsiä kiivaasti.

opiskelija-asunnot
Jonna Mäkinen ja Antti Tauriainen.
Jonna Mäkinen ei osaa kuvitella itseään asumassa vanhassa talossa. Antti Tauriainen taas nauttii asuntonsa iäkkyydestä ja sen tuomasta tunnelmasta. Paulus Markkula / Yle

Lattian naarmujen päälle on aseteltu mattoja riviin ja keittiön seinän kolot on peitetty suurilla tauluilla. Siitä huolimatta Oulun ammattikorkeakoulussa journalismia opiskeleva Antti Tauriainen viihtyy opiskelija-asunnossaan, eikä harkitse muuttamista. Tauriainen ei etsinyt asunnolta moderneja pintoja, vaan tärkeimpinä kriteereinä olivat sijainti ja edullinen hinta.

Antti Tauriainen asuu Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön vanhimmassa asunnossa Oulun ydinkeskustassa. Talo on rakennettu vuonna 1827, ja se on remontoitu opiskelija-asunnoksi vuonna 1998.

Opiskelija asunnot_9
Opiskelija asunnot_5
Jonna Mäkinen asuu vastaremontoidussa kaksiossa yliopiston kupeessa ja maksaa vuokraa noin 400 euroa kuussa. Antti Tauriainen pulittaa Oulun ydinkeskustassa sijaitsevasta kolmiostaan noin 420 euroa. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Muutamassa asiassa Tauriainen joutui kuitenkin joustamaan muuttaessa. Talossa ei ollut pyykkitupaa, joten oman pyykkikoneen hankkiminen oli välttämätöntä. Sohvasta Tauriainen joutui luopumaan, sillä se ei mahtunut pienistä ovista sisään. Tämäkään ei ollut este muuttamiselle.

– Ainoa miinus tässä asunnossa on, että kesällä tulee tosi kuuma. Nukkuminen on tukalaa.

Opiskelijoiden toiveita kuunnellaan asuntoja remontoidessa

Tauriainen ei ole ainoa, jolle vaaleat ja siistit pinnat eivät ole merkittävä tekijä opiskelija-asunnossa.

Oulun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Rovaniemen ja Helsingin opiskelija-asuntosäätiöt vahvistavat, että opiskelijoille uusia pintoja tärkeämpiä kriteerejä ovat asunnon sijainti ja hinta. Näiden seikkojen jälkeen kiinnitetään vasta huomiota asunnon kuntoon.

– Jos asunto on väärässä paikassa tai se on liian kallis, silloin se ei käy kaupaksi, vaikka olisi miten hieno, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön palvelupäällikkö Jari Simonen toteaa.

Antti Tauriainen.
Antti Tauriainen valmistaa ruokaa hirven maksasta värikkään opiskelija-asuntonsa keittiössä.Paulus Markkula / Yle

PSOASin asuntojen keskimääräinen käyttöaste vuoden 2018 aikana oli 97,5 prosenttia, eli asukkaita löytyy kaikenlaisiin asuntoihin.

Asukkaille järjestetään tyytyväisyyskyselyjä, joissa kartoitetaan opiskelijoiden mielipiteitä ja toiveita opiskelija-asumisesta. Opiskelijoiden toiveista muovimattoja ei enää uusissa tai remontoiduissa asunnoissa käytetä. Lisäksi kyselyissä on korostunut keittiön ulkonäkö, niihin PSOAS pyrkii nyt kiinnittämään huomioita.

Kajaanissa opiskelija-asuntoja vuokraavan Kajaanin Pietarin toimitusjohtaja Martti Böhm ei myöskään ole huomannut, että asunnon nykyaikaisuus olisi opiskelijoille merkittävä tekijä asuntoa valitessa. Asuntoja remontoidessa on ulkonäön sijaan keskitytty muuttamaan soluasuntoja pienasunnoiksi.

Kaikille pelkkä hyvä hinta ja sijainti ei riitä

Vaikka hinta ja sijainti ovat edelleen suurimmat määrittävät tekijät opiskelija-asuntoa valittaessa, pieni osa opiskelijoista ei ole valmiita joustamaan asunnon kunnon suhteen. Opiskelija-asunnon ulkonäkö oli Oulun yliopistossa geologiaa opiskelevalle Jonna Mäkiselle tärkein kriteeri.

Mäkinen ei osannut kuvitella itseään asumassa vanhassa opiskelija-asunnossa. Asunnon piti olla viihtyisä, valoisa sekä moderni. Kuitenkin myös yliopiston läheisyys ja hinta olivat myös asioita, joista Mäkinen ei halunnut tinkiä. Toive toteutui ja hän pääsi muuttamaan juuri remontoituun, yliopiston lähellä sijaitsevaan opiskelija-asuntoon.

Opiskelija-asunto.
Opiskelija-asunto.
Makuuhuoneissa näkyvät Jonna Mäkisen ja Antti Tauriaisen mieltymykset asuntojen suhteen. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Helsingin opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja Matti Tarhio kuitenkin kertoo, että opiskelijoiden vaatimukset asunnon suhteen ovat jonkin verran kasvaneet ja remontoidessa kiinnitetään huomiota asumisviihtyvyyteen ja pintamateriaalit suunnitellaan vastaamaan tätä.

– Etäopiskelun lisääntymisen myötä kodin sijainnin pitää sopia myös opiskelijan muun elämän ympyröihin.

Uudenlaisessa asumismuodossa yhdistyy solu- ja yksilöasuminen

Opiskelija-asuntosäätiöt kannustavat yhteisölliseen opiskelija-asumiseen, sillä he pitävät sitä ekologisena vaihtoehtona ja uskovat sen ehkäisevän syrjäytymistä. Yhteisasumisesta ei haluta luopua, mutta soluasumisen ongelmat ovat tiedostettu.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön asiakkuuspäällikkö Tiia Matilainen kertoo, että yhteisasumiselle mietitään koko ajan uusia vaihtoehtoja. Opiskelija-asumista pyritään kehittämään solu- ja yksinasumisen välimuodoksi. KOAS on luonut konseptin, jossa yhdistyy oman asunnon rauha ja yhteistilat. Tavoitteena on luoda matala kynnys yhdessäololle ja lisätä mahdollisuuksia yhteisölliseen elämään opiskelija-asunnossa.

Lue myös: Opiskelijat kammoavat nykyään kimppa-asumista – Mutta Selja Aaltosen tarina kertoo muuta: Yhteiselo kasvoi kannustavaksi ystävyydeksi

Opiskelija asunnot_8
Mäkinen muutti vastaremontoituun asuntoonsa kesäkuun alussa.Paulus Markkula / Yle

Oulun Välkkylään on myös suunnitteilla uudenlainen opiskelija-asunto, tornitalo Uno. Tornitalon rakentaminen (Kaleva (siirryt toiseen palveluun)) olisi tarkoitus aloittaa vuonna 2020.

Talossa on pyritty luomaan kohtaamispisteitä eri paikkoihin. Yhteinen pyykinpesutila laitetaan sisääntuloaulaan, ja ylimpiin kerroksiin suunnitellaan yhteiskeittiöitä. Tornitalossa yksityisyyttä halutaan kuitenkin kunnioittaa, ja jokaisella tulee olemaan omassa huoneessaan minikeittiö ja pesuhuone.

– Asunnossa saa kyllä omaa tilaa, vaikka yhteisöllisyyttä korostetaankin, kertoo PSOASin toimitusjohtaja Juha Aitamurto.

Jonna Mäkisen mielestä hänen opiskelijatalonsa yhteisiin tiloihin on kiinnitetty paljon huomiota ja yhteisöllisyyden luomisessa on onnistuttu hyvin. Talossa toimii aktiivinen asukastoimikunta, joka järjestää paljon tapahtumia, joihin voi osallistua.

– Kaikki eivät tietenkään kaipaa yhteisöllisyyttä, mutta halukkaille sitä kyllä tarjotaan, Mäkinen kertoo.

Opiskelija-asunnot vastaavat kuvitelmia tulevaisuuden kodista

Ajan patinaa ja vanhan talon tunnelmaa. Nykyaikainen ulkonäkö ja ikioma parveke.

Nämä ovat asioita, joita Tauriainen ja Mäkinen haluavat ehdottomasti myös tulevaisuuden koteihinsa. Opiskelija-asuntonsa parhaaksi puoleksi Tauriainen mainitsee makuuhuoneen komeat hirsiseinät, jotka ovat pidetty alkuperäisinä. Hänen toiveenaan on asua myös jatkossa vanhassa rakennuksessa, sillä hän arvostaa niissä vallitsevaa tunnelmaa.

Opiskelija asunnot_6
Opiskelija asunnot_11
Tauriaisen ja Mäkisen olohuoneita yhdistää valoisuus. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Mäkinen ei osaa nimetä asunnostaan sellaisia asioita, joista ei pitäisi. Hän toivoo tulevilta kodeiltaan uusia ja tyylikkäitä pintoja, sekä samanlaista parveketta kuin nyt. Mäkinen haluaa tulevaisuuden asuntonsa sijaitsevan myös keskeisellä paikalla palveluiden lähellä.

Mäkisen mielestä on tärkeää, että opiskelija-asuntoja remontoidaan ja niiden ulkonäköön kiinnitetään huomiota. Jokaisella opiskelijalla on omat tarpeensa asunnon suhteen ja Mäkinen toivoo, että näitä tarpeita huomioidaan myös jatkossa eri kokoisilla asunnoilla ja erilaisilla sijainneilla.

Millaisessa asunnossa sinä asuit tai asut opiskeluaikanasi? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Tällainen on opiskelijatalo vuosimallia 2018: yhteinen leffahuone, kuntosali ja sähköauto...

Opiskelukämppää hakemassa? "Siisteyskäsityksen pitää olla samassa jamassa" plus 4 muuta vinkkiä kimppa-asujalle

Vanhoja soluasuntoja remontoidaan kiivaasti yksiöiksi – "Mitä pienempi yksiö ja mitä lähempänä yliopistoa, sitä enemmän se kiinnostaa"