Kaunissaaren vierasvenelaiturilla seisoo mietteliään näköinen mies.

Saaren satamakapteeni Simo Rosenblad mittailee katseellaan aallonmurtajan päällä seisovia kaivinkoneita.

Niiden ei nimittäin pitäisi seistä vaan olla töissä. Uusitun satama-altaan aallonmurtaja on jäänyt kesken – ainakin toistaiseksi. Uudella paikallaan aallonmurtaja jo on, ja sen pituuskin on reilassa.

Korkeus sen sijaan ei vielä riitä estämään kovimpien merituulien vaikutusta satama-altaaseen. Siitä syystä tälle kesälle suunnitellut uudet vierasvenepaikatkin jäivät toteutumatta.

– En stressaa siitä. Se on kunnan ja urakoitsijan välinen asia, tuumailee Rosenblad.

Vastoinkäymisiltä ei ole vältytty. Talvella venesatamaa laajentamassa ollut kymmenien tonnien painoinen kaivuri nimittäin putosi mereen.

Kaunissaaressa (siirryt toiseen palveluun)pärjätään tämä kesä näinkin. Venepaikkoja on nyt viitisenkymmentä. Pian on toisin.

Jos Kaunissaaren venesatamasuunnitelmat toteutuvat, vierasvenepaikkojen määrä yli kolminkertaistuu lähivuosina nykyisestä. Käytännössä se tarkoittaisi yli 150 paikkaa.

Satamakapteeni Rosenblad odottaa sitä innoissaan. Uudet laituripaikat voisivat nimittäin mahdollistaa hulppeidenkin huvijahtien rantautumisen saareen.

– Totta kai tänne tarvitaan maksukykyisiä turisteja, joilla on lämä kunnossa. Onhan se tärkeää, että omien eväiden syömisen lisäksi käytetään myös saaren kauppa- ja ravintolapalveluja.

Isot veneet ovat olleet Kaunissaarelle ongelma.

– Hikeä vähän pyrkii otsalle, kun joku ilmoittaa tulevansa oikein isolla veneellä. Pitää miettiä, että mihin semmoinen jahti oikein sijoitetaan.

Kansallispuiston rajaseutua

Kaunissaari sijaitsee itäisellä Suomenlahdella. Joskus kuulee puhuttavan Kotkan Kaunissaaresta, mutta todellisuudessa saari on osa Pyhtään kuntaa. Mielikuvaan saattaa vaikuttaa se, että saareen turisteja vievät yhteysalukset liikennöivät puolitoista tuntia kestävän matkan Kotkasta.

Tarkalleen ottaen Kaunissaari ei ole pelkästään turistien maaperää. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston (siirryt toiseen palveluun) rajalla sijaitseva saari on noin kymmenen henkilön vakituinen osoite.

Mutta matkailusta saari elää. Yksi mittari kesän aikana käyvien matkailijoiden määrään ovat nimenomaan vierasveneet, joille nyt rakennetaan ja suunnitellaan uusia laituripaikkkoja.

Satamakapteeni Simo Rosenbladin tilastojen mukaan kävijöiden määrä on pysynyt melko tasaisena viimeisten lähes 15 vuoden aikana. Niin kutsuttuja veneyöpymisiä vieraspaikoilla on kertynyt vuosittain 1200–1300. Henkilöiden määrä on paljon suurempi.

– Yhdessä veneessä on keskimäärin kahdesta kolmeen henkeä.

Jo pelkästään nykyinen turistimäärä teettää satamakapteeni Rodenbladille välillä ympäripyöreitä päiviä. Työn määrä, tai sen lisääntyminen, ei tosin tunnu miestä haittaavan lainkaan, päinvastoin.

– Monta vuotta mentiin, että mitään ei oikein tapahtunut. Toivottavasti nyt kaikki piristyy, kun panostetaan palveluun ja viihtyvyyteen.

17 tunnin päiviä

Rosenbladin roolia vierasvenesatamassa voisi kuvailla eräänlaiseksi venelaitureiden isännäksi. Hän ohjaa veneet niiden koon mukaan sopivimmille vapaille paikoille ja kerää muun muassa yöpymismaksut.

Ensimmäistä kertaa Kaunissaareen saapuvat saavat Rosenbladilta pidemmän opastuksen saaren palveluista kuten kaupasta, ravintoloista ja majoituksesta.

Satamakapteenin, kuten myös vierasvenesataman, virallinen kesäkausi alkoi tänäkin vuonna kesäkuun alussa. Tarvittaessa ja muun ajankäytön salliessa Simo Rosenblad saattaa käydä paikalla jo toukokuussa.

Muu ajankäyttö tarkoittaa oman firman pyörittämistä Helsingissä.

– Nyt kesällä pojat hoitavat firmaa. Satamakapteenin homma on tosi mukava kesätyöpaikka, naureskelee Rosenblad.

Töiden mukavuutta eivät häiritse edes keskikesän vilkkain ja kiireisin veneilysesonki, jolloin työpäivälle saattaa helposti kertyä pituutta reilusti yli 12 tuntia, jopa aamuseitsemästä puoleen yöhön.

– Silloin uskaltaa lopettaa työpäivän, kun on ensin katsonut merelle joka suuntaan ja todennut että nyt ei enää näy tulijoita, kuvailee Rosenblad usein heinäkuulle osuvaa kiireisintä aikaa.

Satamakapteenin uran alussa työaika oli hieman toisenlainen. Työnkuvaan kuului olla paikalla viitenä päivänä viikossa.

– Sanoin heti, että ei onnistu! Jos kukaan ei hoida täällä kahteen päivään hommia, satama-altaassa on kaaos päällä.

Rosenblad teki yrittäjänä Pyhtään kunnan kanssa uuden sopimuksen, ja sen mukaan on työskennelty.

Puhelin kuumana

Kevään ja alkukesän “hitti” Rosenbladin neuvontapalveluissa on ollut luonnollisesti saaren satama-altaan ja venepaikkojen remontti. Veneilijät ovat soitelleet ja kyselleet, pääseekö Kaunissaareen ja jos niin miten.

– Varmaan kymmenen puhelua tulee päivässä. Olen vastannut kaikille, että vanhat kujeet edellisiltä kesiltä ovat voimassa.

Vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen. Pyhtään kunnan puolelta venesatamaurakointia valvova työpäällikkö Ari Lonka sanoo, että ehdoton tavoite on lisäpaikkojen saaminen ensi kesäksi.

Ei vielä kaikkia suunniteltuja, mutta osa.

– Aluksi on tarkoitus saada tuplattua nykyinen määrä ja myöhemmin sitten lisää kysynnän ja tarpeen mukaan. Vierasveneilijöiden lisäksi laituripaikkoja voisi tulla myös saarelaisille, hahmottelee Lonka.

Myös yhteysaluksilla lisää turisteja?

Simo Rosenbladin ja muidenkin kaunissaarelaisten uskoa alueen uuteen nousuun lisää myös saareen tullut uusi yrittäjäpariskunta.

Kirsi ja Tommi Hevossaari herättivät keväällä henkiin käyttämättömänä olleen leirintäalueen, remontoivat lomakylän mökit ja avasivat niiden läheisyyteen kahvila-ravintolan.

Muutos oli nopea. Parikymmentä vuotta yrittäjinä toimineet Hevossaaret tekivät alueesta kaupat alkuvuodesta, remonttia tehtiin talvi ja kevät, ja asiakkaille paikat avattiin keväällä.

– Kesäkahvilaa etsittiin, ja saatiin kaupan päälle lomamökkikylä ja elämäntapa, naurahtaa Tommi Hevossaari.

Saaren uusimmat yrittäjät ovat tyytyväisiä vierasvenesataman laajennukseen, mutta erityistoiveena ja jopa tavoitteena on harvaksi käyneen yhteysalusliikenteen vilkastuttaminen.

– Lauttaliikenne on meille selvä miinus, sanoo Tommi Hevossaari.

Hevossaarten tarkoituksena on tehdä oman yrityksen palveluista niin houkuttelevia, että lisääntyvän kävijämäärän vanavedessä uusille lauttayhteyksille syntyisi lisää tarvetta.

– Toivottavasti ensimmäisen kesän jälkeen on mustaa valkoisella kävijämääristä, jotka puoltaisivat vilkkaampaa lauttayhteyttä.

Kirsi Hevossaarella on odotuksia leirintäaluetta kohtaan.

– Se, miten väki löytää taas telttailun, ratkaisee aika paljon. Uskon, että telttailu on elpymään päin. Nykynuorisokin ymmärtää luonnon päälle.

Matkailu on loistojuttu

Jos uudet lomakyläyrittäjät onnistuvat tavoitteissaan, tarkoittaa sekin entistä suurempia turistivirtoja. Kaunissaarta on pidetty paikkana, jossa on helppo viettää päivää vaikka omassa rauhassaan.

Itäisen Suomenlahden matkailua vuosikaudet seurannut ja tarkkaillut satamakapteeni Simo Rosenblad hehkuttaa Kaunissaaren orastavaa uutta tulevaisuutta enemmän kuin tyytyväisenä.

– Se on loistava juttu, että matkailu säilyy ja kehittyy Kaunissaaressa.

Saariston rauhan tai idyllin puolesta Rosenblad ei ole huolissaan, vaikka lisääntyvä turistimäärä muuttaisikin paikan luonnetta entistä vilkkaammaksi.

– Aika hyvin saariston rauha ja tunnelma on säilynyt tähänkin asti. Jos joskus on tarvinnut huomauttaa vaikka metelistä, ihmiset kyllä uskovat kun heitä pyytää pitämään pienempää ääntä.