Leirintämatkailu ei kulje hautaan suurten ikäluokkien mukana – Ruotsalainen jättiketju suunnittelee yrityskauppoja Suomessa

Omatoiminen matkailu puhuttelee suomalaisia. "Kummasta näkee enemmän, asuntoautosta vai lentokoneesta?" juupajokelainen reissaaja kysyy.

matkailu
Tuula Lepola, Juupajoki
Jaani Lampinen / Yle

Juupajokelainen Tuula Lepola pudistelee matkailuauton mattoja Rastilan leirintäalueella Helsingissä.

Puheesta kuulee, että tämä nainen on tottunut olemaan tien päällä.

– Ai missäkö on Juupajoki? Tampereelta ensin ysitietä Orivedelle ja sitten viiskasia kohti Mänttää. Sieltä se löytyy.

Kolmiakselinen, kolmen litran moottorilla varustettu Rapido on omistajiensa ylpeys. Sisustuksessa on käytetty valkoista nahkaa. Sähköä ja suihkuvettä riittää useamman päivän tarpeisiin.

Tilaa on 20 neliötä, eli enemmän kuin vantaalaisissa tehoyksiöissä.

Auto on ahkerassa käytössä. Koko Euroopasta ei löydy kuin kymmenkunta maata, jota Lepola ei olisi miehensä kanssa kolunnut. Ne puuttuvat ovat lähinnä Liechtensteinin ja Monacon kaltaisia pikkumaita sekä saarivaltioita, joihin ei kumirenkailla ajaen pääse.

Lepola on ihastunut Ranskan historiallisiin linnoihin ja haaveilee kokevansa joskus Marokon.

Mutta miksi juupajokelaiset ovat valinneet juuri asuntoauton? Kymppisarjan Rapidon hinnalla lentäisi Ranskaan ja takaisin kymmeniä kertoja.

– Kummasta näkee enemmän, asuntoautosta vai lentokoneesta? Lepola vastaa.

– Lentomatkailu on sitä, että valitaan kohde ja hotelli. Sen jälkeen kaikki pyörii siinä ympärillä. Sama matka asuntoautolla tehden antaa paljon enemmän. Voit valita itse päämääräsi etkä ole riippuvainen muista.

Maanteiden romantiikka ei ole kuollut.

Nyt myydään jo "ei-oota"

Jarmo Valtanen, aluevastaava vt, Rastilan leirintäalue
Löytääkö uusi sukupolvi leirintämatkailun? "Meillä käy jatkuvasti nuoria perheitä, joiden vanhemmat ovat aikanaan asuntovaunuilleet omien vanhempiensa kanssa", Rastilan leirintäalueen aluevastaava Jarmo Valtanen sanoo.Jaani Lampinen / Yle

Helsingin Rastilan lerintäalueella on optimistinen tunnelma. Alueelle on suunniteltu asuntorakentamista jo vuosien ajan, mutta viimeisimpien tietojen mukaan suunnitelmat eivät toteudu ainakaan kymmeneen vuoteen (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi kesäkausi on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle, kertoo aluevastaava Jarmo Valtanen.

– Yleensä juhannus on se hetki, jolloin joudumme myymään ei-oota. Tänä vuonna ruuhka alkoi jo noin kaksi viikkoa sitten. Joudumme käännyttämään iltaisin matkailuautoja portilta, Valtanen kertoo.

Suomen leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Saukkosen mukaan viime kesän lämpö helli leiriytyjien lisäksi Suomen leirintäalueyrittäjiä.

– Koko viime kesä oli erinomainen, ja pääsimme reilun kolmen prosentin kasvuun. Itse asiassa kausi loppui vähän kesken, kun lämpöä riitti, mutta koulut alkoivat, hän sanoo.

Saukkonen uskoo, että ilmastonmuutokseen liittyvät huolet nostavat leirintämatkailun suosiota. Samaa mieltä on matkailuajoneuvotuojien yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Siljamäki.

Hän laskeskelee, että nelihenkisen perheen reissu Kanarialle aiheuttaa reilusti yli kaksi kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin viiden tuhannen kilometrin asuntoautoilu Keski-Euroopassa.

Antti Siljamäki, matkailuajoneuvotuojat ry
"Asuntoautojen kauppa on ollut jo useamman vuoden kymmenen prosentin kasvuvauhdissa", Antti Siljamäki sanoo.Jaani Lampinen / Yle

Toinen harrastuksen kasvua tukeva trendi on omatoimimatkailun nousu.

– Kiinnostus omatoimimatkailuun on ollut nousussa jo useita vuosia etenkin nuoremman väen keskuudessa. Nyt se on levinnyt myös meidän toimialallemme. Se näkyy myyntimäärien kasvuna, Siljamäki kertoo.

Samaan aikaan kun kauppa käy, myös asuntoautojen vuokraajat kertovat liiketoiminnan voimakkaasta kasvusta (siirryt toiseen palveluun).

Saukkosen ja Siljamäen mukaan juuri kaluston vuokraus on ollut monelle nuorelle tie leirintämatkailun pariin.

Palataan kuitenkin leirintämatkailun kehityskäyriin myöhemmin.

Kun kansakunta nousi renkaille

Ford Anglia leirintäalueella, kupoliteltan edessä mies retkipöydän ääressä uimahousuisillaan.
Menneiden aikojen leiritunnelmaa. Ford Anglia ja kupoliteltta. Matti Poutvaara / Museovirasto

Suomalaiset aloittivat leirintämatkailun toden teolla kuutisenkymmentä vuotta sitten. Innostuksen taustalla vaikutti monta syytä, tärkeimpinä kesälomien pidentyminen, autokannan nopea kasvu ja elintason yleinen nousu.

Sopu-teltat tungettiin kuplavolsuihin ja volvoamatsoneihin, kun kansakunta lähti katsomaan maailmaa. Napapiiri, Lemmenjoki ja Jäämeri – täältä tullaan!

Asuntovaunuvalmistus alkoi Suomessa jo 1960-luvulla – ja 1980-luvulle tultaessa yhä useampi suomalainen oli vaihtanut Sopu-telttojen nihkeyden lasikuituiseen luksukseen. Myös leirintämökit olivat suosiossa.

Tällä vuosituhannella asuntoautojen myynti on ohittanut asuntovaunujen myynnin. Sekin kertoo elintason noususta – asuntoauto on kalliimpi ostaa ja ylläpitää kuin asuntovaunu.

Alla olevista kaavioista ensimmäinen kuvaa matkailuajoneuvojen rekisteröintimääriä. Jälkimmäinen taas kuvaa asuntoautojen ja vaunujen kokonaismäärää Suomessa.

Myynti heiluu talouskehityksen mukana, mutta maassamme on enemmän matkailukalustoa kuin koskaan ennen.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle
Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle, Lähde: Matkailuajoneuvotuojat

Pitkä lasku

Kun kaluston määrä kasvaa, kaipa leirintäalueiden asiakasmääräkin kasvaisivat kohisten? Näin ei ole.

Leirintämatkailun kulta-ajat näyttävät jääneen menneisyyteen.

Tämä näkyy selvästi kahdessa seuraavassa kuvassa. Kaavioista ensimmäinen kuvaa leirintäalueilla tehtyjen yöpymisten määrää, jälkimmäinen leirintäalueiden määrää.

Tilastografiikka
Suomalaisten leirintämatkailu on ollut loivassa laskussa jo pitkään. Mikko Airikka / Yle
Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Toimintaa jatkaville leirintäalueille on tietysti lohduttavaa kuulla, että kilpailevien alueiden määrä laskee nopeammin kuin asiakkaiden määrä.

Toisaalta, jos hyviä kohteita on vähän, asiakkaat eivät lähde tien päälle – ja koko matkailumuodon vetovoima laskee.

Miksi ala ei kasva?

Jos matkailukaluston määrä kasvaa, miksi se ei näy leirintäalueiden yöpymismäärissä? Yksi selitys on, ettei leirintäalueisiin ole investoitu riittävästi. Siihen taas on Leirintäalueyhdistyksen Antti Saukkosen mukaan syynä usein epävarmuus.

Jos kunnassa pohditaan, että leirintäalueen paikalle voisi rakentaa asuntoja tai hotellin, silloin vuokralla elävä yrittäjä ei investoi.

– Suurin ongelma leirintäalueyrittämisessä on se, että vuokrasopimukset ovat tänä päivänä liian lyhyitä, Saukkonen sanoo.

– Jos vuokrasopimus on vähintään 15 vuotta, se tuo aivan toisenlaisia suunnitelmia.

Antti Saukkonen, Suomen leirintäelueyhdistys ry
Kunnissa herätys! "Leirintämatkailija jättää paikkakunnalle keskimääräin 96 euroa per vuorokausi", Antti Saukkonen sanoo.Jaani Lampinen / Yle

Lopettamisuhka on leijunut esimerkiksi Lappeenrannan Huhtiniemen, Helsingin Rastilan ja Nokian Viinikanniemen yllä – kahden ensiksi mainitun osalta uhka on väistynyt ainakin vuosikymmeneksi.

Toinen haaste leirintäalueille on leirintämatkaajien parissa tapahtunut muutos. Perinteinen asuntovaunumatkaaja pysäköi leirintäalueelle ja lähti sieltä käsin tutkimaan lähiympäristöä. Uuden ajan asuntoautoilijan sen sijaan tapaa yöpymästä parkkipaikalta tai luonnon helmasta.

– Leirintäaluevuorokaudet eivät ole nousussa, koska uusi porukka, joka on tullut harrastuksen piiriin, käyttää hyvin paljon jokamiehen oikeutta. He ovat vapaaparkissa, tai puskaparkissa, esimerkiksi kirkkojen parkkialueilla ja venesatamissa, Siljamäki kuvaa.

Omavarainen matkailuautoväki toivoo kunnilta ilmaisia tai lähes ilmaisia matkaparkkeja – ja mieluiten lähelle kaupunkien keskustoja. Niitä peräänkuuluttaa myös matkailuajoneuvotuojien toiminnanjohtaja.

Leirintäalueväen tämä kysymys saa takajaloilleen.

– Suomeen ei todellakaan tarvita lisää matkaparkkeja, ei ainakaan kesäaikana, Antti Saukkonen puuskahtaa.

Ruotsalaiset tulevat

Länsinaapurissa leirintämatkailu on syvällä kansakunnan perimässä ja siinä on myös liiketoiminnallisempi ote. Tämä näkyy myös luvuissa.

Suomessa leirintäalueilla vietettiin viime vuonna 1,9 miljoonaa yötä – Ruotsissa yli 16 miljoonaa (siirryt toiseen palveluun)yötä.

Suomen suurin leirintäalueyhtiö pyörittää neljää leirintäaluetta – Ruotsin suurin 40:tä leirintäaluetta.

Tuon ruotsalaisyhtiön nimi on Nordic Camping & Resort, ja se suunnittelee parhaillaan laajentumista myös Suomeen.

– Suomi on yksi maista jota harkitsemme, Nordic Camping & Resortin toimitusjohtaja Johan Söör sanoo.

– Ruotsin markkina on kasvanut 4–5 prosentin vauhtia viimeksi kuluneet kymmenen vuotta. On kiinnostavaa, ettei sitä kasvua ole nähty Suomessa. Markkina on selvästi alikehittynyt, ja se avaa mahdollisuuksia.

Suomen leirintämatkailun markkina on alikehittynyt, Nordic Camping & Resortin toimitusjohtaja Johan Söör sanoo.
"Ketju voi investoida enemmän ja ohjata asiakkaita kohteesta toiseen", Johan Söör sanoo.Nordic Camping & Resort

Johan Söörin arvion mukaan Suomessa on ollut käynnissä huono kierre. Kun ei ole kasvua, ei investoida – ja kun ei investoida, ei tule kasvua. Ruotsissa taas on investoitu ja houkuteltu uusia sukupolvia ja käyttäjäryhmiä.

– Myös kunnat näkevät tämän Ruotsissa hyvin tärkeäksi. Saamme yhteydenottoja kunnilta, jotka haluavat rakentaa lisää leirintäalueita, hän sanoo.

Ruotsalaisyhtiön rahoituksen takana on viime vuosina ollut norjalainen pääomasijoittaja Norvestor. Tammikuussa Nordic Camping osti pienemmän ruotsalaisen kilpailijansa (siirryt toiseen palveluun). Todennäköisesti myös laajentuminen Suomeen tehtäisiin yrityskaupoilla.

"Tervetuloa vain!"

Suomen suurin leirintäalueyhtiö on Suomi Camping, jolla on leirintäalueet Tampereella, Heinolassa, Porissa ja Kuopiossa. Viime vuonna liikevaihtoa syntyi yrittäjä-toimitusjohtaja Mika Mökkösen mukaan yli kolme miljoonaa euroa ja tulosta noin 350 000 euroa.

– Liiketoiminta on ollut kannattavassa kasvussa nyt kymmenen vuotta. Se on seurausta siitä, että olemme kehittäneet kohteita nykyaikaiseen suuntaan, Mökkönen sanoo.

Mika Mökkönen, Suomi Camping
Ovatko ruotsalaiset soitelleet ostoaikeissa? "Olen kuulopuheiden varassa", Suomi Campingin Mika Mökkönen sanoo.Jaani Lampinen / Yle

Mökkönen arvioi, että Suomen markkinoille ei ole helppo tulla. Suomi on Euroopasta katsoen laivayhteyksien päässä ja leirintäkausi on lyhyempi kuin esimerkiksi Etelä-Ruotsissa.

Mökkönen kertoo odottavansa venäläisen matkailun piristymistä.

– Volyymit on Suomessa hyvin paljon pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa, hän sanoo.

Jos ruotsalaiset toteuttavat suunnitelmansa, Suomi Camping voisi hyvinkin olla sopiva ostokohde.

Ovatko ruotsalaiset ottaneet jo yhteyttä?

– En ole käynyt keskusteluja asiasta. Olen kuulopuheiden varassa, Mökkönen sanoo.

– Mutta tervetuloa Suomeen. Jos ala saa lisää näkyvyyttä ja toimijoita, sehän on vain hyvä.

Yrittäjän mukaan ruotsalaisten mahdollisesti tekemät investoinnit olisivat hyväksi koko alalle, koska leirintäalueet eivät kilpaile keskenään – vaan ennen kaikkea muita lomanviettotapoja vastaan.

Päivi Huhtamäki, Timo Huhtamäki ja Fanni koira , Raahe
Raahelaisille Timo ja Päivi Huhtamäelle asuntoauto on tukikohta harrastamiselle. "Laskettelu, moottoripyöräily, maastopyöräily... Ei tarvitse mennä tauolla mennä aina ravintoloihin syömään."Jaani Lampinen / Yle