Vauvan normaali yöheräily koetaan ongelmaksi monissa perheissä

Muutaman kerran herääminen yön aikana on vauvoille tavanomaista.

uni
lapsi nukkuu
Mikäli vauva heräilee lukuisia kertoja yössä, olisi sen syyt tärkeä selvittää.Toni Pitkänen / Yle

Suomalaisvanhempien kokemuksen mukaan jopa 40 prosenttia kahdeksan kuukauden ikäisistä vauvoista kärsii unen häiriöistä.

Kolmen kuukauden ikäisistä vauvoista unen häiriöistä kärsii vanhempien mielestä 23 prosenttia ja 1,5 vuoden ikäisistä lapsistakin vielä 25 prosenttia, Helsingin yliopiston lääketieteen dosentti Juulia Paavonen kertoo.

Luvut ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajasta Lapsen uni ja terveys -seurantatutkimuksesta, jonka tuloksista kerrotaan tarkemmin syksyllä. Tutkimuksessa on ollut mukana yli tuhat suomalaista perhettä.

– Se, mikä koetaan ongelmalliseksi, vaihtelee paljon eri perheissä. Tavallista kuitenkin on, että myös vauvan normaali yöllinen heräily voidaan kokea ongelmaksi. Niin sanottu normaali on usein paljon huonompaa kuin vanhemmat yleisesti luulevat tai ovat odottaneet sen olevan, Paavonen sanoo.

Kahdeksan kuukauden piikki vauvojen unihäiriöissä liittyy Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijan Jonna Lehikoisen mukaan siihen, että kahdeksan kuukauden iässä vauva ymmärtää olevansa oma erillinen itsensä. Tämä voi johtaa paitsi vierastamiseen ja eroahdistukseen, myös yöllisiin heräilyihin ja levottomaan uneen.

Paavonen kertoo, että yleisin vauvojen uneen liittyvä häiriö on juurikin heräily, mutta myös nukahtamisvaikeudet koetaan usein ongelmaksi. Normaaliksi heräilyksi määritellään Paavosen mukaan se, jos vauva herää muutaman kerran yön aikana.

Mikäli vauva heräilee lukuisia kertoja yössä, olisi sen syyt tärkeä selvittää.

– Kolmen kuukauden ikäisellä pitäisi jo näkyä säännöllisyyttä unirytmissä, ja vuoden iässä yöllisten heräilyjen pitäisi alkaa vähentyä.

Lehikoisen mukaan unen häiriöiden taustalla voi olla myös vauvan terveyteen liittyviä ongelmia, kuten allergioita, refluksi tai muita sairauksia, jotka olisi hyvä sulkea pois ajoissa.

Rutiinit luovat turvallisuutta

Paavosen mukaan esimerkiksi päiväunet ja perheen vuorokausirytmin vaihtelu voivat vaikuttaa vauvan yöhön. Jos unirytmi on epäsäännöllinen ja päivällä nukutaan liikaa, voivat yöunet olla tavallista katkonaisempia. Jos taas ongelmana on erityisesti nukahtamisen vaikeus, olisi tärkeä tutkia perheen iltarutiineja.

Lehikoisen mukaan unirutiinien luominen olisi hyvä aloittaa jo pienen vauvan kanssa. Levolliset iltapesut ja toistuvat tavat, kuten satu tai tuutulaulu, luovat turvallisuutta.

– Turvallisuuden tunnetta voi lisätä myös vanhemmalta tuoksuva vaate, unilelu tai -rätti, jonka voi ottaa mukaan imetys- tai syöttötilanteeseen.

Lehikoinen painottaa, että päivien aikana olisi tärkeää olla riittävästi läheisyyttä ja kosketusta, sillä muuten vauva kaipaa niitä yöaikaan.

Paavosen mukaan myös uniassosiaatiohäiriö voi vaikeuttaa vauvan nukahtamista. Häiriö tarkoittaa sitä, että vauva ei välttämättä saa nukahdettua ilman vanhemman läsnäoloa.

Uniassosiaatiohäiriötä hoidetaan niin sanotulla unikoululla, jossa pyritään erilaisilla toimintatapamuutoksilla siihen, että lapsi oppii vähitellen nukahtamaan itse ilman vanhemman apua. Unikoulu sopii yli puolivuotiaiden lasten nukuttamiseen.Lehikoisen mukaan joidenkin lasten osalta unikoulusta saadaan paras hyöty vasta vuoden iässä tai sen jälkeen.

– Vanhempien kokemukset unikoulun hyödyistä ovat vaihtelevia. Osa on todennut, että uudet opitut unitavat jäävät helposti, jos lapsi esimerkiksi sairastuu tai menee päivähoitoon.