Kiina vahvistaa lobbausta EU:ssa Silkkitie-hankkeen edistämiseksi – Luigi Gambardella on yksi Brysselin merkittävimpiä taustavaikuttajia

Kiina tuntee Euroopan paremmin kuin Eurooppa Kiinan, Gambardella arvioi.

Kiina
ChinaEU, Luigi Gambardella
Luigi Gambardella on edistänyt niin telealan kuin kotimaansa Italian ja Brasiliankin asioita EU:ssa vuosikymmeniä. 2015 hän perusti ChinaEU-organisaation, jonka rahoittajia Gambardella ei paljasta. Anna Karismo/Yle

BrysselItalialaisella Luigi Gambardellalla on missio.

Se on saada eurooppalaiset ymmärtämään Kiinaa paremmin, ja ottamaan siitä jopa oppia talousasioissa.

Gambardella johtaa vaikutusvaltaista ChinaEU-järjestöä, joka haluaa lisätä EU:n ja Kiinan välisiä taloussuhteita ja ymmärrystä kaupan edistämiseksi.

Hänen päätehtävänsä on ajaa ennen kaikkea syvempää digialan yhteistyötä.

Euroopan unionia tarkkaan seuraava Politico-verkkolehti kutsuu Gambardellaa Brysselin suurimmaksi Peking-boostaajaksi (siirryt toiseen palveluun), ranskalainen Le Monde Kiinan pikku palkkasoturiksi (siirryt toiseen palveluun).

Gambardella esiintyy säännöllisesti kiinalaisessa mediassa. Hänen verkostonsa ovat hyvin laajat ja ulottuvat EU:n ylimpään johtoon, koska hän on pitkään vaikuttanut monella alalla ja monessa järjestössä.

Vaikka Gambardellaa pidetään Brysselissä Herra Kiinana, lobbari-sanasta hän ei pidä.

– Me emme lobbaa Kiinaa. Kukaan ei ole pyytänyt meitä Kiinan lobbariksi, emmekä tee sitä.

Sen sijaan hän puhuu "hyväntahtoisista aloitteista" ja "yhteistyöstä".

Kiina lisää joka tapauksessa selvästi kulissien takaista vaikuttamistaan Euroopassa. Se luo verkostoja, rahoittaa tutkimusta ja rakentaa siltoja EU-maihin.

ChinaEU-toimiston lisäksi on olemassa useita muita konsultti- ja tutkimusyhtiöitä, jotka edistävät Kiinan ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Erityisesti Kiinan pari vuotta sitten aloittama Yksi tie, Yksi vyöhyke -investointiohjelma on saanut konsultit, lobbarit ja bisnesvaikuttajat liikkeelle.

Kiina-EU
Kiinalaiset työntekijät rakentavat finanssikeskusta Egyptin uuteen hallintokaupunkiin 45 kilometriä Kairosta itään. Egyptin kumppanina on Kiinan valtion rakennusyhtiö CSCEC ja kaupungin rakentaminen on osa Kiinan modernia Silkkitie-hanketta. Khaled Elfiqi / EPA

Valtavassa, uudeksi Silkkitieksi nimetyssä hankkeessa on määrä parantaa Kiinan maa- ja meriliikenneväyliä Lähi-itään, Afrikkaan ja Eurooppaan. Satamien ja rautateiden lisäksi kyse on digitaalisen infrastruktuurin ja nopeiden verkkojen rakentamisesta.

Suurista EU-maista ensimmäisenä mukaan lähti Italia. Jo aiemmin Silkkitie-sopimuksia olivat allekirjoittaneet useat Etelä- ja Itä-Euroopan maat (siirryt toiseen palveluun).

Italia on Luigi Gambardellan kotimaa ja hän johtaa Brysselissä myös Italian digibisneksiä ajavaa järjestöä. Hän ohittaa kysymyksen siitä, mikä vaikutus hänellä itsellään oli kotimaansa mukaanlähtöön Silkkitiehen.

Kiinaa on syytetty (siirryt toiseen palveluun) hajoita ja hallitse -taktiikasta, kun se solmii suhteita yksittäisiin EU-maihin erikseen. Gambardellan mielestä Eurooppa itse on liian hajanainen eikä toimi yhtenä rintamana.

– Jos EU ei toimi yhtenäisesti, jäsenmaat toimivat senkin edestä. Syntyy tilanne, jossa Eurooppa on heikko, kun yksittäiset maat ajavat omia etujaan eivätkä ota toisiaan huomioon, Gambardella sanoo.

Italian pääministeri Giuseppe Conte ja Kiinan presidentti Xi Jinping kättelivät Pekingissä lauantaina. Italia on mukana Kiinan Yksi tie, Yksi vyöhyke -hankkeessa.
Italian pääministeri Giuseppe Conte ja Kiinan presidentti Xi Jinping kättelivät Pekingissä. Italia on mukana Kiinan Yksi tie, Yksi vyöhyke -hankkeessa.Parker Song / EPA

Gambardellan avustaja on järjestänyt haastattelun ChinaEU:n neuvottelutiloihin. Ne sijaitsevat arvokkaassa korttelissa Belgian kuninkaanlinnan ja parlamenttirakennusten lähellä, samassa pihapiirissä Yhdysvaltain suurlähetystön kanssa.

Järjestön yhteiskuntasuhteista vastaava Yu Jiao istuu kuuntelemassa haastattelua ja kirjoittaa koko ajan muistiinpanoja.

Gambardella kertoo ihailevansa kiinalaisia monessa asiassa.

– Kiinalaiset unelmoivat. Me eurooppalaiset emme enää unelmoi.

Hallituksilla on oikeus näyttää tietä, ja Kiinassa hallitus näyttää tietä Silkkitie-hankkeellaan. Gambardellan mielestä Euroopassa tarvittaisiin samanlaista suunnannäyttöä.

– Mikä estää meitä perustamasta omaa projektia suhteessa Kiinaan? Miksi meillä ei ole mitään hankkeita? Miksi emme kerro, mitä me haluamme?

Kiinalaiset eivät Gambardellan mukaan halua muiden puuttuvan sisäisiin asioihinsa, mutta he eivät myöskään häiritse muita poliittisilla kysymyksillä.

– Kiinalaiset yritykset ovat erittäin keskittyneitä bisnekseen. Heille tärkeintä on tehdä rahaa ja kilpailla. He eivät koskaan puhu politiikkaa, Gambardella sanoo.

Hän käyttää kiinalaisten talousosaamisesta suuria sanoja.

– Kaupanteossa kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eurooppalaisten kanssa. Eurooppalaiset puhuvat sosiaalisista asioista, kiinalaiset ja amerikkalaiset keskittyvät bisnekseen.

Kiina,  EU
Tiettävästi maailman suurin konttialus, 420-metrinen China Cosco Taurus pysähtyi Ateenan Pireuksen satamassa viime vuonna reitillään Kiinasta Hollantiin. Kiinalaisyhtiö Cosco omistaa 67 prosenttia Pireuksen satamasta, joka on Välimeren vilkkaimpia.Yannis Kolesidis / EPA

Väitteet kiinalaisten yritysvakoilusta ja kopioinnista antavat Gambardellan mielestä vääristyneen kuvan heidän tavastaan tehdä bisnestä. Hän luettelee lukuja.

– Vuonna 2017 Kiina sijoitti tutkimukseen ja kehitykseen 225 miljardia euroa. Sillä oli hallussaan 1,382 miljoonaa patenttia – se johti patenteissa jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Meidän Euroopassa pitää herätä. Meidänkin pitää sijoittaa koulutukseen ja kehitykseen.

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota avaa Gambardellan mielestä mahdollisuuksia EU:lle.

Yhdysvallat käynnisti vastikään eräänlaisen digitaalisen kylmän sodan uuden 5G-teknologian ympärille, kun se syytti kiinalaista matkapuhelin- ja verkkoyhtiötä Huaweita turvallisuusongelmista. Euroopan maissa etsitään parhaillaan yhteistyökumppaneita 5G-verkkojen rakentamiseen.

Huawei, Kiina
Huawein uusin P30-puhelinmalli esillä Bankokissa Thaimaassa. Huawei on Kaakkois-Aasian merkittävin 5G-verkon suunnittelija. Diego Azubel / EPA

Gambardellan mukaan EU:sta tulee entistä kiinnostavampi kumppani Kiinalle, mikäli maan pääsy Yhdysvaltojen markkinoille vaikeutuu. Silloin kiinalaiset kääntyvät muualle maailmassa.

– Mutta ei ole varmaa, että he lisäävät investointejaan täällä. Paljon riippuu meistä: pidämmekö tätä mahdollisuutena vai rajoitammeko Kiinan investointeja Euroopassa?

Gambardellan mielestä olisi hulluutta sivuuttaa Kiina.

– Kysymys ei ole siitä, pitäisikö meidän tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa vaan siitä, miten meidän pitäisi tehdä yhteistyötä.

Gambardellalla on neuvo Suomelle EU:n uutena puheenjohtajamaana heinäkuun alusta alkaen. Hänen mielestään Suomen kannattaisi käyttää kausi hyväkseen ja pyrkiä EU:n johtajaksi 5G-teknologiassa.

Kiina aloitti jo puolisen vuotta sitten kaikkein moderneimman, 6G-teknologian, tutkimukset. Myös Oulun yliopistossa on käynnistelty 6G-ekosysteemiä.

– Jos minä olisin Suomi, yrittäisin tehdä Kiinan kanssa yhteistyötä 6G:ssä. Kiina on suuri sijoittaja, ja Suomikin investoi tähän uuteen teknologiaan, Gambardella sanoo.

Huaweita on epäilty tietoturvaongelmista, mutta savuavaa asetta ei ole löytynyt.

EU:n ja Kiinan suhteiden kehittymisen esteenä on ennen kaikkea maan ihmisoikeustilanne. Xinjiangin maakunnan uiguurien kohdalla puhutaan jo etnisestä puhdistuksesta.

Kuinka pitkälle EU voi tehdä yhteistyötä autoritaarisen hallinnon kanssa?

– En ymmärrä, miten voimme arvostella sitä, että heillä on erilainen järjestelmä. Jos päätämme olla tekemättä yhteistyötä Kiinan kanssa, miten me teemme yhteistyötä joidenkin muiden maiden kanssa?

Gambardellan mielestä eurooppalaisten pitäisi oppia tuntemaan Kiinaa paremmin.

– Minusta tuntuu, että kiinalaiset tuntevat meidät paremmin kuin me tunnemme heidät. Tämä voi vaikuttaa siihen, että puuttuu luottamusta ja toisen kulttuurin ymmärtämistä.

Uiguurit osoittivat mieltään Kiinaa vastaan Genevessä, Sveitsissä 6. marraskuuta.
Uiguurit osoittivat mieltään Kiinaa vastaan Genevessä, Sveitsissä 6. marraskuuta.Salvatore di Nolfi / EPA

EU-lobbaamista seuraava Corporate Europe Observatory varoittaa, että avoimuuden puute Kiinan vaikuttamisessa voi aiheuttaa ongelmia.

– Kiina on sekä lisännyt diplomaattisia ponnistelujaan että lobbausta Euroopassa ja erityisesti Brysselissä. Tämä on ollut viime vuosina merkittävä suuntaus, sanoo Theresa Crysmann Corporate Europe Observatory -järjestöstä.

Kiinan hallitus keskittyy lisäämään pehmeää valtaa.

– On huolestuttavaa, että Brysselin lobbausyritykset ja ajatushautomot ovat kiinnostuneita työskentelemään kiinalaisten etujen puolesta, vaikka se on maa, jolla on erittäin kiistanalainen maine ihmisoikeuksissa, Crysmann sanoo.

Kiinan lobbaustoiminnan laajuutta on kuitenkin vaikeaa arvioida, koska siitä ei ole selviä jälkiä. EU:n säännöt eivät velvoita täyteen avoimuuteen ja lobbaustoimintaa jää piiloon.

– Se on erityisen huolestuttavaa, jos kyseessä on autoritaarinen hallinto, joka yrittää ajaa omia etujaan.

Julkinen etu ei Crysmannin mielestä toteudu, koska vaikuttajatahot eivät yleensä tunnistaudu lobbareiksi. Kun ei tiedetä kuka lobbaa, ei voi seurata yleisen edun toteutumista.

EU-säännöt eivät ole riittävän tiukat, että kaikesta vaikuttamisesta saataisiin tietoa.

– Vaikuttamista ei ole suunniteltu salaiseksi, mutta heikot EU-säännöt sallivat sen pysymisen salassa, Crysmann sanoo.

Avoimuusrekisteriin ilmoittautuminen on yhä vapaaehtoista.

Euroopan parlamentti Strasbourgissa.
Brysselissä lobbaus kohdistuu etenkin lakialoitteita esittelevään Euroopan komissioon ja Euroopan parlamenttiin, joka äänestää niistä. Kuvassa Euroopan parlamentin täysistunto Strasbourgissa.Patrick Seeger / EPA

Luigi Gambardellan mukaan Kiinan ja sikäläisten yritysten lobbaaminen Euroopassa on pientä – ainakin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin verrattuna.

– Kiinalaiset yritykset eivät ole kuin amerikkalaiset tai eurooppalaiset. Me Euroopassa tiedämme, mitä lobbaus on, ja keskustelemme sen säännöistä. Kiinalaiset yritykset taas odottavat uutta lakia ja alkavat vasta sitten toimia, Gambardella sanoo.

Corporate Europe Observatory mainitsee tuoreessa raportissaan (siirryt toiseen palveluun) ChinaEU:n taustatahoiksi ainakin digijätti Tencentin ja teleyhtiö ZTE:n.

EU:n avoimuusrekisterissä (siirryt toiseen palveluun) ChinaEU ilmoittaa käyttäneensä rahaa vaikuttamiseen komissiossa 25 000 – 49 999 euroa viime vuonna.

Gambardellan mielestä eurooppalaisten ennakkoluulot Kiinaa vastaan johtuvat tietämättömyydestä.

– Euroopassa ei tunneta Kiinaa eikä ymmärretä, miten maa on muuttunut.

Lue lisää:

Eurooppa heräsi Kiinan vallan kasvuun – Seitsemän syytä, miksi Kiinasta tuli uhka.

Kiina Kreikan raunioilla – Kiinasta virtaava raha on kääntänyt Kreikan myötäilemään idän jättiläistä

Kiina ostaa Eurooppaa pala kerrallaan – Mitä kiinalaiset aikovat tehdä Ranskasta ostamilleen viljapelloille?

Kiinan raha haistaa menestyksen – Saksa pelkää kiinalaisten imevän Euroopan tyhjäksi innovaatioista