Pertti Lamberg torjuu ilmastonmuutosta ja avaa litiumkaivosta Pohjanmaalle – Tarmo Mård pelkää lapsuuden jokensa menevän pilalle

Sähköauton akku nielee 10 kiloa litiumia. Siksi Kaustisellekin perustetaan kiisteltyä kaivosta.

Sähköauton akku
Keliber kaivos
Geologi Pertti Lambergin johtama Keliber-yhtiötä koettaa avata litium-kaivoksen Kokkolan ja Kaustisen maastoon jo tänä vuonna. Kaivoksen typpipäästöt hirvittävät Tarmo Mårdia.Ville Viitamäki, Stefani Urmas / Yle

Siinä sitä on, “harmaata kultaa” urheilukentän kokoinen alue. Osittain sen varassa entisestä kännykkämaa-Suomesta saattaa tulla nyt akkumaa.

Olemme tulevan kaivoksen koelouhoksilla Keski-Pohjanmaalla, Kaustisen ja Kokkolan metsissä.

Syvältä kalliosta räjäytettyihin kivenmurikoihin kätkeytyy nykyteknologialle arvokasta ainetta.

Geologin koulutuksen saanut Pertti Lamberg harppoo kivikossa ja nostaa lupaavan värisen kivenmurikan maasta. Harmaa juova vaaleassa kallionpalassa on arvoaine litiumia.

Keliber kaivos
Harmaa litium-raita on muodostunut 1,8 miljardia vuotta sitten Kokkolan ja Kaustisen kallioperään.Ville Viitamäki

Litium on vuosi vuodelta yhä kysytympää tavaraa. Sillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kivikkoinen louhos Kokkolan ja Kaustisen rajalla kuuluu Keliber-nimiselle yritykselle. Pertti Lamberg tekee töitä yrityksen toimitusjohtajana. Louhikon kohdalle on tulossa Suomen ensimmäinen akkumineraalia litiumia tuottava kaivos.

Sähköauton akku on mineraalisyöppö

Autoilun sähköistyminen vaatii akkumineraaleja. Mitä enemmän maanteillä liikkuu bensa-autojen sijaan sähköautoja, sitä enemmän litiumia kuluu maailmassa. Yksi sähköauton akku nielee sitä lähes kymmenen kiloa.

Koelouhos ja sen omistajan Keliberin tarina kertoo bisneksestä, jota ilmastonmuutoksen hillintä synnyttää. Se kertoo myös siitä, millä eväillä Suomi yrittää saada siivun uuden teollisuuden tuomasta vauraudesta maahan.

Eurot jäisivät Kokkolaan

Kaustisen kaivos on kutkuttavassa vaiheessa. Louhoksen avautuminen ei ole vielä täydellisen varmaa.

Yyritys aikoo rakentaa Kokkolaan sataman lähistölle myös mineraalia jalostavan tehtaan. Kallioperän aarteita ei siis vain louhittaisi ja laivattaisi ulkomaille, vaan Kokkolaan jäisi euroja myös niiden jalostamisesta.

Yritykseltä puuttuu rahaa vielä ainakin 250 miljoonaa. Se on paljon.

Paikalliset asukkaat pelkäävät kaivoksen pilaavan lähistön jokia ja järviä. He ovat valittaneet Keliberin saamasta ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaikki kaivoksen avaamiseen tarvittavat luvat eivät ole vielä kunnossa.

Voittaako Suomi Saksan ja Ranskan

Valtiolle kaivoksen avautuminen olisi unelmien täyttymys. Ei vain siksi, että valtio omistaa neljäsosan Keliberistä. Valtio haluaa maahan lisää akkumineraalikaivoksia sekä mineraalia aina akuiksi ja jopa sähköautoiksi saakka jalostavaa teollisuutta.

Koko Eurooppa kilpailee akkualan teollisuudesta juuri nyt. Saksan ja Ranskan autojätit, kuten Volkswagen ja Renault , suunnittelevat uusia sähköautomalleja ja akkuteollisuus etsii parasta sijaintia maanosasta. Suomen valtti on se, että maan kallioperästä löytyy monia sähköauton akkuihin tarvittavia mineraalia.

– Meidän kallioperämme on siltä ajalta, kun mineraaleja muodostui, toimitusjohtaja Pertti Lamberg kertoo innoissaan.

Maaperäämme kätkeytyy muitakin akkumineraaleja kuin litium. Esimerkiksi toinen valtion omistama kaivosyritys Terrafame kaivaa jo nyt nikkeliä ja kobolttia. Terrafame on entinen Talvivaaran kaivos Sotkamossa.

Miljoonien autojen akut

Suomen kallioperän arvoaineet riittäisivät ainakin maan omiksi tarpeiksi ja vähän ylikin. Geologian tutkimuskeskus, GTK, laski juttuamme varten, että pelkästään litiumia olisi nykylöydösten perusteella kuuteen miljoonaa sähköauton akkuun. Tällä hetkellä Ruotsissa on melkein sen verran autoja.

Grafiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Suomalaisen nikkelin turvin voisi taas muuttaa lähes kaikki espanjalaisten autot sähköisiksi. Nikkeli riittäisi 24 miljoonaan akkuun. Näin siinä tapauksessa, jos kaikki maasta löytyvä nikkeli käytettäisiin niiden valmistukseen.

Kobolttia olisi 12 miljoonaan sähköauton akkuun.

- Akkumineraaleja on hyvät mahdollisuudet löytää lisää, kunhan vain etsitään, GTK:n päällikkö Pasi Heino sanoo puhelimessa.

Kymmenen vuoden kuluttua maailmassa liikkuu arviolta jopa 200 miljoonaa sähköautoa. Arvion on tehnyt Kansainvälinen energiajärjestö IEA. Jokainen sähköauto tarvitsee akun! Akkumineraaleille on todellakin kysyntää.

Keliberin litium riittää ensi alkuun koko Suomen autoihin

Kaivosyhtiö Keliber on vasta aloitteleva ja rahan puuteessa oleva firma. Suomen mittakaavassa se olisi kuitenkin iso tekijä.

– Meidän mineraalivaramme riittävät noin kolmeen miljoonaan akkuun, Pertti Lamberg kertoo maastossa.

Juuri sen verran suomalaiset omistavat tällä hetkellä autoja.

Lamberg ei malta olla kertomatta, että seudulta saattaa löytyä litiumia jopa nykylöydöksiä kymmenen kertaa suurempi määrä . Se pistäisi jutussa aikaisemmin julkaistun GTK:n taulukon uusiksi.

Ilmaston pelastaminen on siis tuomassa uuden kaivoksen Pohjanmaallekin. Kuulostaa ristiriitaiselta, sillä kaivoksia ei ole ollut tapana pitää osana ympäristönsuojelua.

Kuva
Syväjärven alue muuttuu avolouhokseksi. Kun kaivos sulkeutuu, avolouhos täyttyy vedellä.Ville Viitamäki, Kuvamanipulaatio: Harri Vähäkangas / Yle

Yhtiö kuivattaa kaivosalueen järvet

Pertti Lamberg seisoo malmikivi kourassaan eurooppalaisten akkujen lähtöpisteessä. Hän on vaihtanut tutkijan ja professorin uran aloittelevan kaivosyhtiön toimitusjohtajaksi eikä voisi olla nykyistä enempää kiinnostunut tehtävästään. Joskus innostus viivyttää jopa yöunen tuloa.

– Tässä saa olla mukana ratkaisemassa suuria maailmanlaajuisia ongelmia ja luomassa uutta teollisuutta Suomeen, Lamberg perustelee työn imua.

Koelouhoksen molemmilla puolilla välkehtii pieni ja matala järvi. Yhtiö aikoo kuivattaa ne avolouhoksen tieltä.

Paikalliset kalastajat ja vesien omistajat ovat kaikkea muuta kuin innoissaan. He pelkäävät, että kaivosalueelta valuvat vedet pilaavat lähistön joet ja järvet.

Keliber kaivos
Tarmo Mård ja Mika Hautamäki kalastavat koskella, jonka kunnostus taimenia varten alkaa tänä kesänä.Ville Viitamäki

Paikalliset epäilevät yhtiön laskelmia

Koski kohisee ja käki kukkuu. Kaivosalueelta on matkaa Ullavanjoelle linnuntietä yli viisi kilometriä. Osa kaivosalueiden vesistä valuisi peltojen ja metsien keskellä virtaavaan jokeen.

Mika Hautamäki heittelee uistinta ja Tarmo Mård perhoa kasvot vakavina. He ovat kulkeneet näillä rannoilla pikkupojasta saakka. Virrasta on noussut jopa taimenia ja siikaa.

On selvää, että kaivosalueilta kulkeutuu paikallisiin vesiin ylimääräistä typpeä. Keliber-yhtiön mukaan vaikutus vesistöihin olisi pieni.

Kalamiehet eivät luota laskelmiin.

– Vähän tuntuu siltä, että kaivosyhtiöt haluaa mennä aina sieltä, mistä aita on matalin ja koettaa päästä vähimmin kustannuksin vesiensuojelun osalta, Mika Hautamäki sanoo.

Hautamäki on paikallisen Ullavan kalastusseuran puheenjohtaja. Myös Mård kuuluu samaan seuraan.

Kalastajat pitävät vesisuunnitelmia huonoina

Typpeä päätyisi vesiin kaivoksella käytettävistä räjähteistä. Kaivosyhtiö aikoo puhdistaa alueelta luontoon lähteviä vesiä pintavalutuskentillä.

– Ne ovat aivan liian pieniä eivätkä toimi talvella, Hautamäki arvostelee.

Aluehallintovirasto hyväksyi alkuvuodesta kaivosyhtiön suunnitelmat ja myönsi ympäristöluvan. Yhtiö aikoo avata neljä kaivosaluetta ja lupa tuli ensimmäiselle.

Hautamäki ja Mård eivät voineet hyväksyä yrityksen vesiensuojelusuunnitelmia ja tekivät kalastusyhdistyksen nimissä valituksen. Valituksia tekivät muutkin. Niitä tuli yhteensä kolme.

Keliber kaivos
Ullavanjoki alkaa Ullavanjärvestä. Järven ja joen välissä oleva pato estää esimerkiksi mudan pääsyä jokeen.Ville Viitamäki

Paikalliset raatavat omien vesien puolesta

Mika Hautamäki haluaa näyttää myös Ullavanjärven. Hautamäki on kotoisin järven rannalta ja omistaa sieltä saaren veljiensä kanssa.

Rantojen asukkaat ja muut vesiosakaskunnan jäsenet ovat tehneet töitä hartiavoimin rehevöityneen järven hyväksi. Rahaakin on uponnut vuosikymmenten operaatioon satoja tuhansia euroja Hautamäen mukaan.

– En ole luonnonsuojelija, mutta sen verran vihertää, että omista kalavesistä pidän huolen, Hautamäki sanoo melkein ääni väristen.

Valtio ja rantojen omistajat ovat laittaneet eurojaan valleihin, jotka erottavat nyt pellot järvistä. Valleja on kilometreittäin. Nyt peltojen ja ojitettujen soiden valumavedet eivät enää pääse rehevöittämään järveä.

Rantojen asukkaat ja mökkiläiset ovat niittäneet talkoilla ruovikkoa ja raahanneet turvesaarekkeita pois järvestä.

Miehet toivovat, että kaivosyhtiö pitää vesien puhtautta yhtä tärkeänä kuin paikalliset.

Itse kaivoksen tuloa he eivät vastusta.

Luonnonsuojelija ennustaa joen limoittuvan

“Oikeat luonnonsuojelijat” kertovat samaa viestiä kuin omista kalavesistään huolehtivat Hautamäki ja Mård. Suomen luonnonsuojeluliiton, SLL:n, mukaan kaivosvesien vaikutuksesta on syytä olla huolissaan.

– Ullava-jokeen tulee kohdistumaan kestämätöntä kuormitusta 20–30 vuoden ajan, Teemu Tuovinen SLL:stä sanoo puhelimessa.

Tuovinen työskentelee SLL:n Pohjanmaan piirin piirisihteerinä.

SLL:n piiri on tehnyt arvion, jonka mukaan typpeä valuu jokeen Keliberin kaikilta suunnitteilla olevilta kaivosalueilta. Typpeä on joessa jo nyt pelloilta ja suo-ojista valuneena.

Tuovinen on varma, että kaivoksen typpipäästöt näkyvät joessa limoittumisena ja levämassoina vaikkapa kivien päällä. Hän ennustaa, että esimerkiksi taimenen lisääntyminen vaarantuu.

– Erittäin todennäköisesti syntyy näkyviä haittoja, Tuovinen kertoo puhelimessa.

Puhelun lopuksi hän toivoo olevansa väärässä.

Johtaja luottaa vesien puhdistukseen

Käki kukkuu myös louhoksella.

Kaivosyhtiön johtaja Pertti Lamberg ei ole ollenkaan huolissaan paikallisten vesien tulevaisuudesta. Hän luottaa yhtiön suunnitelmaan typenpoistosta.

– Me emme tule muuttamaan vesistöjen tilaa, Lamberg vakuuttaa keskellä koelouhoksen kivikkoa.

Lamberg perustelee väitettään myös sillä, että yhtiö ei aio käyttää kaivosalueella kemikaaleja eikä malmista irtoa raskasmetalleja tai happoja tuottavia aineksia.

Osa paikallisista asukkaista ja vesien omistajista vaatii, että Keliber rakentaisi vesien puhdistusta varten laitoksen pintavalutuskentän sijaan.

Pertti Lamberg ei lupaa suoralta kädeltä sellaista yhtiön puolesta, mutta sanoo yhtiön tutkivan kaikkia vaihtoehtoja tulevaisuudessa.

Keliber ei haluaisi riitaantua paikallisten ihmisten kanssa. Mahdolliset rahoittajatkaan eivät pitäisi siitä.

Akkumaan ensimmäiset merkit

Akkuvaltakunnan rakentaminen on vielä horjuvaisessa vaiheessa. Selvityksinä ja neuvotteluina.

On myös päätöksiä ja rahaa, millä rakentaa.

Alla olevaan karttaa on merkitty, mitä maahan on tulossa. Terrafamen kaivos tuottaa jo akkuteollisuuden mineraaleja. Yritys aloittelee parhaillaan uuden tehtaan rakentamista. Sen on tarkoitus jalostaa nikkelistä ja koboltista akkukemikaaleja.

Rahaa uuden laitoksen rakentaminen nielee 240 miljoonaa.

Grafiikka
Suomessa on jo monta sähköauton akuista elävää yritystä. Esimerkiksi Valmet Automotive valmistelee akkuja kokoavaa tehdasta Saloon, Uudessakaupungissa se valmistaa akkujen prototyyppejä ja piensarjoja.Harri Vähäkangas / Yle

Keliber ja Terrafame ovat siis ottamassa omilla tuotteillaan osansa akkukemikaalimarkkinoista. Molemmilla yhtiöillä on kaivos, omanlainen rikastusmenetelmänsä ja kemiantehdas.

Ennen kuin yritysten lopputuote päätyy sähköauton rakenteissa piilevään akkuun, se kulkee vielä monen tehtaan läpi.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus pyöräytti maahan yhtiön, jonka tehtävä on omalta osaltaan rakentaa Suomesta akkuvaltakuntaa. Valtio omistaa Terrafamea ja Keliberiä samaisen Suomen Malmijalostus -nimisen yhtiön kautta. Yhtiö houkuttelee maahan söhköauton akkujen joka vaiheen toimijoita.

Edellä näkyvästä kartasta puuttu vielä monta tehdasta ennen kuin akkumaa-Suomi on valmis.

Miljardin euron rahavirta

Ullavanjoen vieressä kosken kohdalla kulkee kylätie. Kylän miehet pysähtyvät ohikulkiessaan tervehtimään perhoa heittelevää Mika Hautamäkeä ja Tarmo Mårdia. Yksikään miesten autoista ei kulje sähköllä.

Hautamäki ja Mård ovat silti yhtä mieltä siitä, että autoilu muuttuu yhä enemmän sähköiseksi.

Mårdia naurattaa kysymys, aikooko hän itse hankkia sähköauton. Sen akussahan voisi olla paikallista litiumia.

Kalavesien puolesta pelkäävät miehet uskovat, että kaivoksen vastustaminen ei auta. Litiumille on nyt kysyntää.

–Siinä toisessa vaakakupissa painavat tietysti työpaikat, Mård pohtii kosken varrella.

Jonnekin päin Eurooppaa sähköauton akkuja rakentava teollisuus sijoittuu. ja tuo sinne työpaikat ja verotulot. Sekä ympäristövaikutukset.

Suomen Malminjalostus on laskenut, että työpaikkoja voisi syntyä Suomeen yli 9000 kappaletta, jos Suomeen sijoittuisi kaikkia sähköauton akun valmistuksen vaiheita tekevää teollisuutta. Ketjusta puuttuu ainakin kallis ja olennainen akkukennotehdas. Kännyköitä vaömistaneella Nokialla oli parhaimmillaan Suomessa yli 24 000 työntekijää.

Rahaa maan talouteen syntyisi reilun miljardin euron verran.

Jos Suomesta tulisi akkumaa.