Noin 110 000 lasta asuu kahdessa kodissa – Alle 15-vuotiaiden vuoroasumista selvitettiin ensimmäistä kertaa

Kahden kodin lapsi asuu suurimman osan ajasta sen vanhemman luona, jonka osoitteessa hän on kirjoilla ja noin joka kolmas lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempiensa luona.

Yhteishuoltajuus
Tyttö istuu keittiön pöydän ääressä selin kameraan.
Kahdessa kodissa asuvista lapsista 92 prosentilla oli kaksi huoltajaa, eli heidän vanhemmillaan oli yhteishuoltajuus. Kahdessa kodissa asuvista lapsista noin 40 000 asuu molempien vanhempien luona yhtä paljon. Arkistokuva.Henrietta Hassinen / Yle

Noin 110 000 alle 15-vuotiasta asui kahdessa kodissa vuonna 2018, selviää Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun)tutkimuksesta.

Kahden kodin lapsi asuu suurimman osan ajasta sen vanhemman luona, jonka osoitteessa hän on kirjoilla. Noin joka kolmas lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempiensa luona. Vain hyvin harvoin lapsi asuu suuremman osan aikaa sen vanhemman luona, jonka luona hän ei ole kirjoilla.

Useimmiten kahdessa kodissa asuvat lapset ovat kirjoilla äidin luona. Noin 63 000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia. Niistä kahden kodin lapsista, jotka asuivat enimmäkseen äitinsä luona, lähes puolet asui säännöllisesti myös isänsä luona esimerkiksi viikonloppuisin.

Kahdessa kodissa asuvista lapsista 92 prosentilla oli kaksi huoltajaa, eli heidän vanhemmillaan oli yhteishuoltajuus. Kahdessa kodissa asuvista lapsista noin 40 000 asuu molempien vanhempien luona yhtä paljon.

– Naisilla ja miehillä on vähän erilainen tapa ilmoittaa sitä, kenen luona lapsi asuu. Naiset ovat ilmoittaneet miehiä enemmän, että lapset asuvat molemmissa paikoissa. Ero ei tosin ole kovin iso, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja Nieminen sanoo.

Luvut karkeita arvioita

Lasten vuoroasumista selvitettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lisätutkimuksessa. Tietoa kysyttiin 18–64-vuotiailta vastaajilta, joilla oli vähintään yksi alle 15-vuotias lapsi. Haastatteluun vastanneista naisista lähes 14 prosentilla ja miehistä 17 prosentilla oli kahden kodin lapsia.

Tutkimuksessa ei määritelty sitä, kuinka suuri osa ajasta lapsen pitää asua toisen vanhemman luona. Niemisen mukaan oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut, että vuoroasumisen määritelmä toteutuisi, kun lapsi asuu yli 40 prosenttia ajasta molempien vanhempien luona.

– Lasten vuoroasumisen selvittäminen on hankalaa, koska asiaa on vaikea kysyä. Siksi luvut ovat pitkälti arvioita, Nieminen sanoo.

Vuoroasumisella tarkoitetaan yleensä sitä, että lapsi, jonka vanhemmat eivät asu yhdessä, asuu vuoroin kummankin vanhemman luona kahdessa eri kodissa. Harvinaisempi vuoroasumisen muoto on se, että lapsi pysyy samassa kodissa, mutta vanhemmat vaihtavat kotia ja asuvat lapsen kanssa vuoroviikoin. Lapsen toinen koti on hyvin harvoin jonkun muun aikuisen kuin isän tai äidin luona.

Tietoa lasten vuoroasumisesta on heikosti saatavissa, koska väestötietojärjestelemässä lapsella voi olla vain yksi kotiosoite. Esimerkiksi erotapauksissa lapsi kirjautuu toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä lapsi asuisikin vuorotellen molempien vanhempien luona.