Hiekkamafia tuhoaa merenrantoja Aasiasta Afrikkaan, kun hiekan kysyntä maailmalla kasvaa – YK: Säätely ei pysy kysynnän kasvun perässä

YK:n raportin mukaan hiekan rohmuaminen maailman rannoilta tuhoaa ympäristöä ja vahingoittaa elinkeinoja.

hiekka
Hiekkaa lastataan laivaan.
Mustaa hiekkaa kaivetaan rannalta Filippiineillä toukokuussa 2013.Dennis M. Sabangan / EPA

Rantoja katoaa ympäri maailman. Arkinen hiekka on nyt kysytty luonnonvara.

Filippiineillä hiekkakaivos johti siihen, että meri nielaisi kokonaisen kylän. Sierra Leonessa hiekan ryöstökaivu siirtää meren rantaviivaa pahimillaan kuusi metriä vuodessa. Marokossa Atlantin rantadyynit katoavat.

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n viime kuussa julkaisema raportti (siirryt toiseen palveluun) varoitti, että hiekan kaivu syö jokien suistoja ja merien rantoja ympäristöä tuhoten ja ihmisten elinkeinoja uhaten eikä toiminnan säätely pysy hiekan kysynnän kasvun aiheuttaman toiminnan perässä.

– Rakennuttajista, liikemiehistä ja välittäjistä koostuva hiekkamafia säännönmukaisesti uhmaa lakeja Kambodžan, Vietnamin, Intian, Kenian ja Sierra Leonen kaltaisissa maissa, UNEP sanoi.

Välilliset vaikutukset ympäristöön ovat saaneet joissakin maissa päättäjät jo heräämään. Intiassa Andhra Pradeshin osavaltiossa hiekankaivu kiellettiin viime viikolla ja heinäkuun alussa on määrä julkaista toiminnalle uudet säännöt.

Kysyntä kolminkertaistunut

Hiekan ja soran kysyntä pelkästään rakennusalalla on 50 miljardia tonnia vuodessa. Se on sama kuin jokainen ihminen käyttäisi 18 kiloa hiekkaa joka päivä, ympäristöohjelma suhteutti kysyntää.

– Hiekka on yksi vaihdetuimmista raaka-aineista maailmassa, mutta myös vähiten säädelty. Kaivun vaikutuksia ylipäänsä tiedostetaan huonosti, sanoi raportin julkistamisen yhteydessä UNEP:n virkaatekevä johtaja Joyce Msuya.

Lue tästä Ylen aiemmasta artikkelista lisää, kuinka kaupungistumisen megatrendi on räjäyttänyt hiekan kysynnän

Väestön kasvu, kaupungistuminen, täyttömaiden rakentaminen ja liikenneyhteyksien kiihtyvä rakentaminen etenkin Kiinassa ja Intiassa ovat räjäyttäneet hiekan kysynnän kolminkertaiseksi kahdessa vuosikymmenessä UNEP arvioi.

"Kohta vain kivet jäljellä"

Pohjoisafrikkalaisessa Marokossa hiekan kaivu käy taistelua maalle tärkeän turismielinkeinon kanssa.

UNEP poimi Marokon yhdeksi esimerkiksi hiekkamafian toiminnasta. Sen mukaan yli puolet Marokon käyttämästä hiekasta kaivetaan laittomasti.

Casablancan koillispuolella sijaitsevassa Mohammediassa hiekkaurakoitsijoiden jäljiltä on enää vain yksi dyyni jäljellä yhdellä sen hiekkarannoista.

– Dyynit ovat kadonneet koko kaupungin rantaviivasta, sanoo paikallinen ympäristöaktivisti Jawad.

Uutistoimisto AFP:n haastattelussa marokkolaiset ympäristöaktivistit esiintyvät vain etunimillään.

Marokossa rantahiekka katoaa hotellien, teiden ja muihin matkailun vaatimiin projekteihin. Sitä kuljetetaan rannoilta niin kuorma-autoilla kuin aasirattailla ja jakelupyörilläkin.

– Tätä menoa jäljellä on kohta vain kivet jäljellä, sanoo toinen ympäristöaktivisti Adnane.

Teoriassa hiekan varastaminen rannalta on rangaistavissa Marokossa viiden vuoden vankeustuomiolla. Aktivistien mukaan suurin ongelma on hiekankaivun järjestäytynyt väärinkäyttö, jossa hiekkaurakoitsijat toimivat yhdessä korruptoituneiden viranomaisten kanssa.

– Hiekkamafia toimii salakuljettajana, mutta poliitikot ja vaikutusvaltaiset entiset sotilaat antavat heille lupia ylihyödyntää hiekkavarantoja mistään rajoista välittämättä, ympäristöaktivistit sanovat.

Maan apulaisenergiaministeri Nezha el Ouafi sanoo AFP:lle, että kansallinen rantojen suojeluohjelma on parhaillaan arviointivaiheessa. Marokko oli vuoden 2016 YK:n ilmastokokouksen isäntämaa. Silloin se itse asetti ympäristönsuojelun ensisijaiseksi kansalliseksi tavoitteekseen.

Lähteet: AFP, Reuters