Vanhaa kaupunkikuvaa ei haluta muuttaa monilla tornitaloilla – Kuopion ja Joensuun keskustat kasvavat maltillisesti

Rakennusliikkeet tähyilevät keskustoihin, vaikkeivät esimerkiksi Kuopion ja Joensuun nykykaavat suosi tornitaloja. Asiantuntija ei usko korkean rakentamisen buumiin maakuntakeskuksissa.

tornitalot
Kuva rakenteilla olevasta Kuopion Portin kompleksista
Kuopion Portin ensimmäinen tornitalo nousee matkakeskuksen maisemiin. Sami Takkinen / Yle

Rakennuskorkeuden kasvaminen kaupunkien keskustoissa ja ruutukaava-alueiden läheisyydessä jakaa mielipiteitä. Kuopiossa uusi näkyvä maamerkki on rautatieaseman kupeeseen nouseva 16-kerroksinen liike- ja asuintalo. Talon alhaisin asuinkerros on yhdeksäs. Ensi talvena valmistuvan tornitalon yläkerroksiin tulee yli 50 asuntoa.

Hulppeat maisemat houkuttavat asukkaita, mutta rakentajalta poikkeuksellisen korkea talo vaatii erityishuomioita. Tornitalossa rakenteille on paloturvallisuuden kannalta kovemmat lujuusluokkavaatimukset.

– Rakennuskustannukset ovat jonkin verran korkeammat ja se näkyy myös asuntojen myyntihinnoissa. Ylimmät kerrokset ovat kysytyimpiä ja hinnoittelussa tulee mukaan myös kysynnän ja tarjonnan laki, sanoo rakennuttajapäällikkö Erno Ruotsalainen Rakennusliike Laptista.

Rakennusyhtiö Laptin Erno Ruotsalainen Kuopion portin työmaalla.
Rakennusliike Laptin rakennuttajapäällikkö Erno Ruotsalainen Kuopion Portin tornitalon työmaalla. Sami Takkinen / Yle

Rakentajien toiveissa on saada nykyistä korkeampia taloja maakuntakeskusten ruutukaava-alueille. Kuopiossa kaupungin kasvutoiveet tuovat paineita saada lisää asukkaita myös ydinkeskustaan.

Tornitaloja saadaan odottaa Kuopion ruutukaavaan

Kuopion ruutukaava-alueella korkeimmat talot ovat nykyisin seitsemänkerroksisia. Näköpiirissä ei ole suuria mullistavia muutoksia.

– Nykyiset arvot korkeasta rakentamisesta puhuvat seitsemän kerroksen puolesta. Aika näyttää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, miettii Kuopion kaupungin vs. asemakaavapäällikkö Pauli Sonninen.

Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä (kesk.) sanoo ettei ole yhtä oikeaa kerroslukua siitä, miten korkeita asuintaloja kaupungin keskustaan voi 2020-luvulla nousta.

– Korkeus ei ole itseisarvo. Jokaista rakennuspaikkaa tai -suunnitelmaa täytyy tarkastella kokonaisuuden osana. Joissakin tilanteissa on järkevää maksimoida asuin- ja liiketila suhteessa käytettävään maapinta-alaan, sanoo Kivelä.

Joensuun keskustan mataluus on 1960-luvun peruja

Joensuun ydinkeskustassa nykyinen yleiskaava mahdollistaa kuusikerroksiset talot. Keskustalle tyypilliset nelikerroksiset rakennukset perustuvat 1960-luvun kaavalinjaan.

Joensuussa kaupunkikuvaa muuttaa Penttilänrantaan opiskelija-asunnoiksi valmistuva 14-kerroksinen puukerrostalo. Joensuun ydinkeskustaan uusia tornitaloja saadaan vielä odottaa.

– Keskusta on profiililtaan ja kerroksiltaan aika rauhallinen. Sitä ei lähdetä rikkomaan rajusti. Suunnitellut muutokset tulevat pitkän ajan kuluessa ja ovat aika maltillisia, linjaa Joensuun kaupungin kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen.

Joensuun kehittymistä ja rakentamista pitkään läheltä seurannut Vartiainen kummastelee nykyajan intohimoa saada kaupunkien keskustat korkeiksi. Hänestä se ei sovi jokaiseen kaupunkiin.

– Joensuun torin reunalla viidestä kuuteen kerrosta on vakiintunut rakennuskorkeus. Jos sitä lähdetään muuttamaan, uudistus vie yhden ihmisen eliniän. Se on ehkä liian pitkä muutos, jos tähän alkaisi tulla yli kymmenkerroksisia rakennuksia, miettii Vartiainen.

Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans Kuopion kaupungintalon puistossa.
Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans Kuopion kaupungintalon puistossa.Sami Takkinen / Yle

Kaupunkirakentamisen asiantuntija pitää rakennuskorkeutta tärkeämpänä ydinkeskustojen muuta kehittämistä. Korkea rakentaminen on kallista ja se lähtee tyypillisesti aseman seudulta kuten Kuopiossa.

– Minulta kysytään usein kuinka korkealle saa rakentaa. Käännän keskustelua siihen, mitä tapahtuu maan pinnalla, missä ihmiset liikkuvat. Minua ei niin häiritse, onko kerroksia kahdeksan vai 12. Enemmän olen huolissani huonoista katutiloista. Historiallisen rakenteen katutila on todella iso arvo ja sitä pitäisi kehittää, sanoo johtava tutkija Aija Staffans Aalto-yliopistosta.

Rakennusliikkeet hakevat optimaalisia kohteita

Erityisasiantuntija Lauri Jääskeläinen ympäristöministeriöstä ei usko korkeasta rakentamisesta tulevan suurta buumia maakuntakeskuksissa.

– Rakennusliikkeet haluavat maksimaaliset katteet kohteistaan. Rakentajat etsivät optimaalista volyymia millä hinnalla saa parhaiten tehtyä asuntoja. Yli 12-kerroksissa taloissa rakennuskustannukset nousevat. Mitä ylemmäs mennään, sitä enemmän neliö maksaa ostajalle, sanoo Jääskeläinen.

Rakennusliikkeiden toiveissa on saada lisää korkeita taloja myös Kuopion ydinkeskustaan. Esimerkiksi Rakennusliike Lapti odottaa mielenkiinnolla, miten rakennuskorkeudet kehittyvät Kuopion ydinkeskustassa.

– Hieman on tuntumaa, että Kuopio on valitusherkkää aluetta. Keskustassa pitää löytyä järkevällä hinnalla myös parkkipaikkoja. Parkkihalli nostaa aina kuluja eikä autopaikkojen hintoja saa kokonaan ostajilta pois, sanoo Laptin Itä-Suomen aluejohtaja Risto Pekkarinen.