Turku käyttää pysyviin menoihin enemmän rahaa kuin muut suuret kaupungit – Konsultti: 50 miljoonaa karsittava, jotta talous saadaan tasapainoon

Turun talous ei ole vielä pahalla tolalla, mutta asiaan on puututtava, jotta kasvava asukasmäärä ei kaada taloutta.

Turku
Turun kävelykatu ja Eero Laesterä
Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän mukaan Turun talous ei ole vielä kovin pahalla tolalla, mutta viime vuodet jatkuneeseen luisuun pitää nyt puuttua. Paula Collin / Yle

Turussa tarvitaan muutoksia palvelurakenteisiin, jotta talous saadaan tasapainoon.

Tätä mieltä on hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä, joka on tehnyt kymmeniä kuntien sopeutustöitä.

Laesterä on tehnyt selvityksen myös Turun kaupungille. Kaupunki on velkaantunut ja edelleen velkaantumassa. Turun alijäämä oli viime vuonna noin 48 miljoonaa euroa, ja kuluvan vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus osoitti alijäämän kasvun jatkuvan. Samaan aikaan Turun asukasmäärä kasvaa, joten jotain on Laesterän mukaan tehtävä, jotta kasvavan kaupungin elinvoimaisuus säilyy.

Kriisikunta Turku ei kuitenkaan ole, eikä Laesterä halua sellaisesta puhuakaan.

– Turun käyttötalouden puoli on ollut pitkän aikaa luisussa. Jos annetaan asioiden luisua menneen viiden, kuuden vuoden tahtiin, niin sitten voidaan alkaa päästä sellaisiin mittareihin.

Sopeutustavoite vuoteen 2023 mennessä olisi 50 miljoonaa euroa. Se tulisi karsia pysyvistä menoista, ei investoinneista. Turussa on investoitu jopa vähemmän kuin muussa maassa keskimäärin.

– Täällähän moititaan kovasti, että kaupunki investoi paljon. Ihan lähihistoriassa kaupunki itse asiassa ei ole investoinut kovin paljon, ja itse näen täällä enemmän ongelmaa käyttötalouden puolella kuin investointien puolella. Investoinnit voidaan rahoittaa kun saadaan käyttöpuoli kuntoon, ja sitten voidaan mennä kohden elinvoimaisempaa Turkua, Eero Laesterä sanoo.

Kaupunginhallitus hyväksyi sopeutustavoitteen viime viikon kokouksessaan. Silloin ainoastaan Vasemmistoliitto äänesti 50 miljoonan euron sopeutusta vastaan. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa maanantaina.

Kulttuuri, kasvatus ja sote kalliimpia kuin muualla

Mistä sopeutustarve sitten tulee? Eero Laesterän mukaan Turussa kulutetaan palveluihin enemmän rahaa kuin muissa suurissa kaupungeissa eli niin sanotuissa kuusikko-kaupungeissa. Näitä ovat Turun ohella Helsinki, Espoo, Oulu, Tampere ja Vantaa.

Rahaa kuluu Turussa muita kaupunkeja enemmän yleishallintoon, kulttuuriin, koulutukseen ja kasvatukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Poikkeuksellisen paljon syövät muun muassa lukio, ja erityisesti oppilaskohtainen kustannus on korkea. Kirjasto, liikuntatoimi, museot, teatterit ja varhaiskasvatus ovat myös muihin kaupunkeihin verrattuina kalliita.

Soten osalta rahaa palaa erityisesti ikääntyneisiin, vammaishuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, sillä kaupungissa on paljon laitoshoitoa.

– Lisäksi Turussa niin kuin muissakin kuusikko-kaupungeissa on aika paljon maakunnallisia palveluita eli palveluita, jotka hyödyttävät muutakin maakuntaa. Turussa tämäkin kokonaisuus näytti olevan hiukan kalliimpi kuin muissa kuusikko-kunnissa, Laesterä sanoo.

Pelkkien lukujen valossa on vaikea sanoa, miksi kyseisiin asioihin menee enemmän rahaa kuin muualla. Sitä selvitetään kesän aikana yhdessä kaupungin eri toimialojen kanssa.

– Iso osa työtä on, että yritämme selvittää mistä ero johtuu. Jos pystyisimme löytämään ne tekijät, jotka ovat meillä kalliimmin tuotettuja, pystyisimme pyrkimään samaan kustannustasoon kuin muissa kaupungeissa. Niin voisimme löytää aivan tehtävissä olevia toimenpiteitä, jolloin ei puhuta säästötoimenpiteistä, vaan rakenteellisista uudistuksista, kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.

Minna Arve
Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo, että 50 miljoonan euron sopeutustavoite on mahdollinen, mutta vaatii töitä. Paula Collin / Yle

Turun kaupungin vuosibudjetti on noin 1,5 miljardia euroa. 50 miljoonan euron sopeutustavoite ei siis ole mahdoton.

– Jos ajatellaan Turun kaupungin kokoa, niin ei se kovin suuri sopeutustavoite ole. Suuri homma se kyllä on. Poliittiselta puolelta tulee tietynlaisia paineita, ja toisaalta kaupungin johtoryhmä on jo viime vuosien aikana koittanut saada rakenteita tehokkaiksi, Eero Laesterä sanoo.

– Valtuuston päätöksen myötä käynnistyy työ, jossa eri toimialat käyvät asiaa läpi. Ei tämä mahdoton urakka ole, mutta kyllä se töitä vaatii, kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.