10 nuorta karkasi yhteensä lähes 400 kertaa – koulukodeissa on jo niin vaikeasti oireilevia nuoria, että poliisikin nostaa kädet pystyyn

Sami Isoniemen väitöstutkimus osoittaa, että luvattomat poissaolot lastensuojelulaitoksista johtavat helposti rikoksiin. Aineiston ytimen muodosti 10 nuorta. Jo pitkään on mietitty, mikä olisi vaikeasti oireileville nuorille oikea paikka.

Koulukoti
Sami isoniemi
Sami Isoniemi sanoo tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että lasten ja nuorten karkailu sijaishoitopaikoista on suuri riski heidän kehitykselleen.Elina Kaakinen / Yle

Sippolan koulukodin pihapiirissä ja käytävillä on hiljaista kesälomapäivänä. Ristin sielua ei näy, vaikka siellä asuu 26 lasta ja nuorta.

Poistuminen koulukodin piha-alueelta on helppoa, ja joskus asukkaat tekevät niin luvatta. Viime vuonna näin tapahtui noin kymmenkunta kertaa. Nuori saattoi esimerkiksi ilmoittaa lähtevänsä lenkille, mutta olikin sopinut kyydin joka haki hänet pois Sippolasta.

– Kaikki meistä voivat olla ja mennä vapaasti. Siihen nähden luvattomia poistumisia piha-alueelta on mielestäni vähän, koulukodin johtaja Tuija Lindberg toteaa.

Nuorten karkumatkojen kesto vaihtelee.

– Keskimäärin he ovat poissa viikosta kahteen viikkoa. Tyypillisemmin he lähtevät viettämään aikaa kavereiden kanssa, kotiin, tai turvattomampaan seuraan. He palaavat joko itse, tai me haemme heidät takaisin heidän ilmoitettuaan olinpaikkansa.

Karkaamiset eivät ole Sippolan koulukodissa säännöllisiä.

– Joskus kuluu kuukausiakin, ettei karkaamisia ole lainkaan. Toisinaan taas on ajanjaksoja, jolloin niitä on useammin, Lindberg toteaa.

Tuija Lindberg.
Tuija Lindberg toivoo, että nuorten vaikean käyttäytymisen ymmärrettäisiin olevan merkki siitä, että he tarvitsevat enemmän tukea.Tiina Karppi / Yle

Moni karannut on epäiltynä rikoksesta tai joutuu rikoksen uhriksi

Menoista valehtelemisen lisäksi tyypillinen tapaus on, ettei nuori palaa esimerkiksi viikonlopun pituiselta kotiharjoittelukäynniltä. Sippolan koulukodista karanneet ilmoittavat usein lähdöstään jälkeenpäin esimerkiksi soittamalla.

– On hyvä asia, että he pitävät yhteyttä. Näissä tapauksissa myös perheen huoli on suuri, ja he tarvitsevat yhtä lailla tukea. Nuoren karkaaminen käsitellään aina tapauskohtaisesti, ja yleistä syytä sille on vaikea antaa, johtaja Tuija Lindberg sanoo.

HTM Sami Isoniemi sanoo tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että tällaiset ”hatkat” ovat suuri riski lasten kehitykselle.

Isoniemen tutkimuksen mukaan vähintään joka kymmenes sijoitettu lapsi joutuu luvattoman poissaolon aikana rikoksen uhriksi ja joka kolmas on epäiltynä rikoksesta.

Rikoksia hatkoilla tehdään päihtyneenä ja päihteiden hankkimiseksi. Tyypillisiä rikoksia ovat väkivaltarikokset, ryöstöt, varkaudet ja rattijuopumukset.

Hatkaaja voi myös itse joutua rikoksen uhriksi. Silloin kyse on usein väkivaltarikoksista tai seksuaalirikoksista.

Poliisin rekisteriin kirjataan joka vuosi yli 3000 luvatonta poissaoloa lastensuojelulaitoksista. Isoniemen tutkimus käsittelee poissaoloja vuosina 2013–2014.

– Kolmasosa luvattomista poissaoloista kestää yli viikon. Se on jo itsessään asia, jonka pitäisi herättää huolta siitä, millä tavalla nämä lapset ja nuoret esimerkiksi toimeentulonsa hankkivat, sanoo Isoniemi.

Sippolan koulukoti.
Sippolan koulukodissa Kouvolassa karkaamisia pyritään estämään hyvien ihmissuhteiden kautta.Tiina Karppi / Yle

Karkaamisen syyt ovat moninaisia

Sami Isoniemen mukaan hatkalle lähtöön voi liittyä kapinointia sijoitusta vastaan tai vapauden kaipuuta. Joskus nuori lähtee päihteiden perässä, joskus sijoituspaikassa ei vain viihdytä.

– Lähtöön ei ole yhtä yksittäistä mustavalkoista syytä.

Sami Isoniemi tietää mistä puhuu. Hänen näkemyksensä lastensuojelusta ei ole syntynyt vain tutkijan kammiossa.

Pohjanmaan poliisilaitoksen rikoskomisariona työskentelevä Isoniemi on itse entinen huostaanotettu lapsi, joka varttui sijaisperheessä. Aikuisiällä Isoniemi on toiminut Pesäpuu ry:n Selviytyjät - kokemusasiantuntijaryhmässä. Lastensuojelulaitoksia kiertäessään hän on kohdannut paljon sijoitettuja lapsia ja nuoria.

Isoniemi sanoo, että lastensuojelulaitokset ovat suuren haasteen edessä eikä kysymys ole vain luvattomista poissaoloista vaan koko kulttuurista, joka liittyy lastensuojelun sijaishuoltoon. Hän viittaa eduskunnan oikeusasiamiehen lastensuojelulaitoksiin tekemiin tarkastuksiin, joissa on paljastunut lukuisia puutteita ja laittomuuksia.

– Tutkimukseni valossa vaikuttaa siltä, että nykyisellään järjestelmä, käytännöt ja ehkä laidansäädäntökään eivät ole riittäviä vastaamaan kentällä olevaan tarpeeseen.

Harri Sivén ja Tuija Linberg.
Sippolan koulukodin vastaavan ohjaajan Harri Sivénin ja johtaja Tuija Lindbergin mukaan moni tilanne ratkeaa keskustelemalla.Tiina Karppi / Yle

Poissaolot kasaantuvat samoille nuorille

Sami Isoniemen mukaan on selvää, että lastensuojelulaitoksissa on sijoitettuna lapsia ja nuoria, joiden edessä viranomaiset käytännössä nostavat kädet pystyyn.

Esimerkiksi luvattomat poissaolot ja poissaolojen aikainen rikollisuus kasaantuvat pienelle joukolle nuoria. Tutkimuksen mukaan 79 prosenttia kerran luvatta poistuneista poistuu luvatta toistuvasti.

Isoniemen laajassa tutkimusaineistossa hatkaajien ytimen muodosti 10 nuorta. Heille kertyi kaikista luvattomista poissaoloista kuusi prosenttia eli kahden vuoden aikana yhteensä lähes 400 poissaolokertaa.

Sami Isoniemi sanoo, että kaikki eivät näytä ottavan luvattomia poissaoloja vakavasti. Isoniemen mielestä poliisin pitäisi etsiä hatkassa olevia nuoria nykyistä tehokkaammin eli kadonneina henkilöinä. Nykykäytännön mukaan niin ei tehdä.

Väitöskirjassaan Isoniemi esittää myös poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan ulottamista luvattomien poissaolojen jälkipuintiin.

– Näissä tapauksissa osallisina ovat lastensuojeluviranomaiset, lastensuojelulaitokset ja poliisi. Pitäisi yhteistyössä miettiä, miten poissaolot voitaisiin estää ja miten yksittäinen nuori saadaan pysymään sijoituspaikassaan.

Isoniemen mukaan eri viranomaisten yhteisessä jälkipuinnissa pitäisi nostaa esiin myös tärkeä kysymys sijoituspaikasta: Onko juuri tämä paikka oikea paikka tälle nuorelle?

Sippolan koulukoti.
Sippolan koulukoti laajenee ensi vuonna.Tiina Karppi / Yle

Väkivaltatilanteita esiintyy myös sijaiskodeissa

Väkivaltaisia tilanteita ei satu vain lasten ja nuorten luvatta poistuessa, vaan myös koulukodin seinien sisällä.

Sippolassa viimeaikaiset tapaukset ovat sisältäneet muun muassa paikkojen rikkomista, erilaisten aineiden juomista päihtymistarkoituksessa sekä viiltelyä.

– Jos henkilö on itseään tai muita kohtaan aggressiivinen, pyrimme rauhoittamaan tilanteen puhumalla. Tarvittaessa pidämme lasta kiinni. Näinkin olemme joutuneet tekemään kymmeniä kertoja vuodessa. Tarvittaessa kutsumme virkavallan paikalle, Sippolan koulukodin vastaava ohjaaja Harri Sivén sanoo.

Myös ohjaajiin kohdistuu myös niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa.

– Se pitää sisällään jopa tappouhkauksia. Tilanteet ovat erittäin haastavia. Käymme tilanteita jälkeenpäin läpi sekä työryhmissä että työterveyshuollossa, sekä itse osallisten kanssa, Sivén kertoo.

Johtaja Tuija Lindbergin mukaan valtaosa tilanteista selviää puhumalla sen sijaan, että henkilökunta joutuisi turvautumaan lastensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin.

Hän painottaa, että kyse on lasten ja nuorten oirehdinnasta.

– Kyseessä ovat usein samat yksittäiset henkilöt. Meille se kertoo, että he tarvitsevat yhä enemmän apua ja tukea.

Vastaava ohjaaja Harri Sivén on samaa mieltä.

– Jostakin syystä he ajautuvat toimintaan keskustelun sijaan.

Harri Sivén.
Harri Sivén uskoo että jos nuoren on hyvä olla koulukodissa, hän ei koe tarvetta karata.Tiina Karppi / Yle

Lastenhuollon ja psykiatrian rajapinta

Sami Isoniemi painottaa luvattomien poissaolojen ennalta ehkäisemistä. Vaarana ei ole pelkästään rikoksen polulle joutuminen. Karkumatkalle lähteneen lapsen tai nuoren turvallisuus voi olla uhattuna muistakin syistä.

– Monilla sijoitetuilla lapsilla on henkilökohtaisia ominaisuuksia tai diagnooseja, jotka edellyttäisivät, että heistä pidettäisiin huolta.

Sippolan koulukodissa karkaamisia pyritään ennaltaehkäisemään etenkin hyvien ihmissuhteiden kautta.

– Pyrimme siihen, että ympäristö täällä olisi mahdollisimman turvallinen ja mukava. Jos täällä on hyvä olla, ei tarvitse karata, toteaa vastaava ohjaaja Harri Sivén.

Sami Isoniemi ei ota kantaa siihen, onko Suomessa riittävästi paikkoja ja sopivia paikkoja kaikkein vaikeimmin oireileville nuorille.

Kuntaliitto on selvittänyt kunnille suunnatulla kyselyllä (siirryt toiseen palveluun) lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnassa esiintyviä ongemia, jotka ovat kestäneet vuosikymmeniä. Kuntien vastauksista käy ilmi muun muassa, että lastensuojelun sijaishuollossa ei aina ole keinoja vastata huonokuntoisten lasten tarpeisiin.

Sama havainto on tehty psykiatrian puolella. Niuvanniemen sairaalasta on aiemmin kerrottu Ylelle, että sosiaalihuollon laitoksissa on lapsia ja nuoria, joiden oikea paikka olisi psykiatrisessa hoidossa. Sairaalaan on päätynyt potilaita, joilla on ollut lapsesta asti psykoosin oireita, mutta oireet ovat jääneet huomaamatta.

Paljon erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten auttamiseksi onkin ryhdytty toimiin. Suomeen on suunnitteilla viisi osaamis- ja tukikeskusta (siirryt toiseen palveluun), jotka verkostoivat lasten erityis- ja vaativimman tason palvelut yhteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä valmistelee uutta toimintamallia, joka perustuu eri viranomaisten tiiviiseen yhteistyöhön.

Sippolan koulukotiin osoittava kyltti.
Kun nuori karkaa koulukodista, huoli tämän turvallisuudesta on suuri.Tiina Karppi / Yle

Kaksi uutta erityisen huolenpidon osastoa

Sippolan koulukodin johtaja Tuija Lindberg näkee, että koulukoti on hyvä paikka vaikeastikin oirehtiville lapsille ja nuorille.

– Mielestäni tämä on heille aivan oikea paikka siinä elämäntilanteessa, missä esimerkiksi meillä asuvat lapset ja nuoret ovat. Täällä on koulu, asuinosasto, mahdollisuus harrastaa ja elää elämää yhdessä perheenkin kanssa, Lindberg sanoo.

Tänä keväänä koulun kevätjuhlaa tuli katsomaan moni koulukodista jo lähtenyt nuori.

– Se kertoo meille, että täällä olo on ollut heille merkittävää aikaa, ja että tämä on tärkeä paikka heille, vastaava ohjaaja Harri Sivén hymyilee.

Sippolan koulukodin henkilökunta koostuu 90 henkilöstä. Heihin kuuluu muun muassa terveydenhuollon ammattilaisia, opettajia sekä ohjaajia. Kun vaikeita tai väkivaltaisia tilanteita tapahtuu, ne käydään läpi yksin sekä ryhmässä.

– Meidän on jatkettava elämää ja arkea täällä yhdessä, mikä tekee asioiden käsittelystä todella tärkeää, johtaja Tuija Lindberg sanoo.

Nyt koulukodin pihapiiriin suunnitellaan uutta rakennusta.

– Ensi vuonna on tarkoitus rakentaa uudisrakennus, johon tulee kaksi erityisen huolenpidon osastoa. Niiden myötä tänne tulee 10 paikkaa lisää, Harri Sivén kertoo.

HTM Sami Isoniemen julkisoikeuden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jääminen poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun näkökulmasta” (siirryt toiseen palveluun)tarkastettiin maanantaina 17.6. Vaasan yliopistossa.

Lue myös: "Lähdin pois vain siksi, kun mulla on paha olo", sanoi lastensuojelusta karannut nuori – Sadat nuoret karkaavat lastensuojelulta vuosittain