Luulitko, että grillaus on kuulunut pitkään suomalaiseen keittiöön? Tutkija: Suomalaiset ovat olleet enemmän keittäjä- kuin paistajakansaa

Avotulta on käytetty Suomessa ruoan paahtamiseen lähinnä erä- ja metsäretkillä. Ensimmäisissä grillausohjeissa suositeltiin käyttämään varrastikkuina pyöränpinnoja.

kulttuuri
Grillikylkeä grillataan pallogrillissä.
Avotulella paahtaminen ja grillaaminen ovat nykyään olennainen osa suomalaista kesäarkea, mutta historiallisesti tarkasteltuna tulella paahtaminen ei ole kuulunut suomalaiseen ruokaperinteeseen.Ismo Pekkarinen / AOP

Miltä tuntuisi Suomen kesä ja juhannus ilman grilliä? Monen kesämenu saattaisi mennä uusiksi, mikäli grilliä ei yhtäkkiä löytyisikään pihapiiristä.

Grillaaminen ei kuitenkaan kuulu suomalaiseen kesäperinteeseen historiallisesti tarkasteltuna. Grillit alkoivat nimittäin yleistyä Suomessa vasta 1960- ja 1970-luvuilla.

– Ruokalehtien kuvastoissa alkoi silloin olla enenevissä määrin grillausta, kertoo kansatieteen dosentti Maarit Knuuttila Helsingin yliopistosta.

– Grillaaminen rinnastettiinkin nopeasti nuotiolla paahtamiseen ja halstraamiseen, jota Suomessa oli jo tehty aiemmin. Mutta nuotioita ei ole hirveästi käytetty ruoanlaittoon metsäretkiä ja erätulia lukuunottamatta, Knuuttilla selventää.

Knuuttila ei viittaa grillillä ainoastaan kaasulla tohottavaan moderniin Weberiin. Myös mökeiltä tuttu U:n mallinen tiiligrilli löysi paikkansa pihapiiristä vasta näihin aikoihin.

Voidaan siis sanoa, että vaikka ruokaa on paahdettu nuotiolla Suomessa jo pitkään, niin arkiseen ruoanlaittoon tulella paahtaminen saati sitten grillaus eivät ole kuuluneet.

Tulta on toki käytetty ruoanlaitossa hellojen ja uunien lämmittämiseen, ja parilointikin on ollut tuttua. Parila on metalliritilä (siirryt toiseen palveluun), jolla on perinteisesti kypsennetty eli halstrattu lihaa tai kalaa hiilloksessa tai tulen loimussa.

– Suomalaiset ovat etupäässä keittäneet. Me olemme siis enemmän keittäjäkansaa kuin paistajakansaa, Knuuttila naurahtaa.

Kokkaus on myös tapahtunut pääosin sisätiloissa, vaikka Suomessa onkin paikoitellen kokattu ulkona kesäkeittiöissä.

Varrastikut pyöränpinnoista

Suomalainen grillaus oli aluksi melko kotikutoista, jopa hieman suloista. Grillausvälineet kehiteltiin pihapiiristä löytyvistä välineistä.

Knuuttila kertoo erikoisesta niksistä, joka löytyi Kotikokki-lehden artikkelista vuodelta 1967. Siinä vinkattiin, että grilliritilänä saattoi käyttää paremman puutteessa esimerkiksi rappurallia.

Rappuralli on kenkien pyyhkimiseen ja harjaamiseen tarkoitettu teline tai ritilä, joka löytyy useimmiten ulko-oven edestä.

– Lisäksi varrastikuiksi ehdotettiin pitkiä sukkapuikkoja tai pyöränpinnoja. Suomalaiset eivät ole varsinaisia vartaiden tekijöitä koskaan oikeen olleetkaan, Knuuttila nauraa.

Pallogrillit tehtiin kulkemaan

Pihagrillien ohella yleistyivät myös hiili- ja pallogrillit. Pallogrillien etu oli niiden liikkuvuus.

Knuuttilan mukaan pallogrillit palvelivatkin ennen kaikkea ahkerasti telttailevia suomalaisia.

– Pallogrillit markkinoitiin helposti mukaan otettavina. Grillaaminen ajateltiin leireilyyn ja leirielämään liittyväksi. Silloin ihmiset telttailivat aika paljon, Knuuttila valottaa.

"Grillaus on miesten hommaa"

Ensimmäisissä grillaukseen keskittyneissä kuvastoissa grillin ääressä hääräsivät usein miehet. Grillaus mielletäänkin edelleen "miesten hommaksi", vaikka sukupuoliroolit ovatkin jo hieman murtuneet.

– Veikkaan, että se on osittain johtunut miesten tietyntyyppisestä kiinnostuksesta tällaista ruoanvalmistustapaa kohtaan. Eräruoka on ollut perinteisesti miesten aluetta, Knuuttila pohtii.

Alla olevalla videolla kokki Jaakko Kolmonen ja eräopas Turkka Aaltonen näyttävät, kuinka kyy taipuu miesten käsittelyssä grillissä vuonna 1987:

Lue lisää:

Vatsat täyttyvät nyt tavalla, jota aiemmat sukupolvet ihmettelisivät – Näin liha valloitti suomalaisten lautaset

Ihmiset panostavat juhannuksena ruokaan – "Soijanakki ei ole vielä korvannut grillimakkaraa"