"Eläkeläisilläkin on huono olla, jos täällä ei ole muita kuin eläkeläisiä" – Kemijärvellä toivotetaan sellutehdas tervetulleeksi

Jätevesipäästöt ja kiinalaisomistus mietityttivät itälappilaisia, mutta tehtaan tarjoamat työpaikat kelpaisivat.

Metsä- ja paperiteollisuus
Kemijärveläisiä Boreal Biorefin yleisötilaisuudessa Kemijärven kulttuurikeskuksessa.
Kemijärven kulttuurikeskukseen kokoontuneet kansalaiset olivat kiinalaisrahoitteiselle Boreal Biorefin sellutehdashankkeelle myönteisellä kannalla. Työtilaisuuksia tarvitaan Itä-Lappiin, oli viesti tehdashanketta ajaville.Antti Heikinmatti / Yle

Boreal Biorefin sellutehdashankkeen yleisötilaisuudessa ei juuri soraääniä kuultu. Paikalle Kemijärven kulttuurikeskukseen oli saapunut salillinen ihmisiä, jotka toivottivat sellutehdashankkeen tervetulleeksi kaupunkiin.

Tärkeintä on saada tehdas ja työpaikkoja, muut asiat ovat toisarvoisia, oli salin viesti Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivalalle.

Nivala sai kiitoksia sinnikkäästä työstä sellutehdashankkeen ajamisessa muun muassa Erkki Oinaalta, joka muistutti ettei tehtaan saaminen Kemijärvelle ole pelkästään nuorten ja työikäisten etu.

– Tehtaan myötä tänne tulee uusia ihmisiä ja pitääkin tulla. Siihen pitää suhtautua myönteisesti. Eläkeläisilläkin on täällä huono olla, jos täällä ei ole muita kuin eläkeläisiä, Oinas painotti.

Vastausta vaille jäi tilaisuudessa vain yksi keskeinen kysymys: koska alkavat rakennustyöt.

– Sitten kun se investointipäätös tehdään, me tulemme sen kanssa julkisuuteen. Tämä viisi vuotta on toimittu näin, että kun meillä on kerrottavaa, me kutsumme muun muassa teidät tänne koolle ja kerromme mitä on kerrottavaa, Nivala vakuutti.

Kiinalaisomistus puhutti

Jonkin verran keskustelua yleisötilaisuudessa herätti tulevan tehtaan kiinalaisomistus. Nivala muistutti tilaisuudessa, että Boreal Bioref on kehitysyhtiö, joka siirtää investointipäätöksen jälkeen vastuuta hankkeesta toteuttajille, eli tuleville pääomistajille.

Omistuksesta vähintään 51 prosenttia tulee olemaan kiinalaisilla, mikä pohditutti muutamia yleisötilaisuuteen saapuneita.

Borealin hallituksen varapuheenjohtaja ja entinen maaherra ja Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva muistutti, että ulkomaalaista omistusta on myös muissa metsäyhtiöissä, jopa enemmän kuin Borealissa.

– Suurimmat toimijat, kuten UPM ja Stora Enso ovat pörssiyhtiöitä. Niistä ulkomaalaisessa omistuksessa on viimeisimmän pörssitilaston mukaan noin 70 prosenttia. Metsä Groupista pörssissä on Metsä Board, josta ulkomaalaisessa omistuksessa on tällä hetkellä noin 20 prosenttia. Tässä joukossa me olemme vasta kolmas jos mitataan ulkomaisella omistuksella, Korva sanoi.

Kemijärven entinen kaupunginjohtaja, Boreal Biorefin hallituksen varapuheenjohtaja Timo E. Korva yleisötilaisuudessa Kemijärvellä 17. kesäkuuta 2019.
Kemijärven entinen kaupunginjohtaja, Boreal Biorefin hallituksen varapuheenjohtaja Timo E. Korva muistutti, että Boreal ei ole ainoa metsäteollisuusyhtiö, jonka takana on ulkomaista pääomaa.Antti Heikinmatti / Yle

Kemijärvelle suunniteltu biosellutehdas on Boreal Biorefin ja kiinalaisen CAMCEn yhteishanke. CAMCE ja Silvi Industri AB omistavat hieman yli puolet Boreal Biorefistä, loput yhtiöstä omistavat muun muassa toimitusjohtaja Heikki Nivala, Timo E. Korva, Pekka Koskenranta ja Kemijärven kehitys Oy.

Tehdas maksaisi tämänhetkisen arvion mukaan 950 miljoonaa euroa ja työllistäisi toimiessaan toista tuhatta ihmistä Itä-Lapista, joista vajaat 200 tehtaalla Kemijärvellä.

Se käyttäisi pääasiassa mäntykuitua ja haketta noin 2,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tuotanto olisi noin 500 000 kuutiometriä alkuvaiheessa pääasiassa markkinasellua Kiinan markkinoille.

Lupien harmonisointi on myös Borealin etu

Boreal Biorefin lähes miljardin euron sellutehdashanke Kemijärvelle sai vastikään ympäristöluvan. Yhtiö luonnehti lupaa tiukaksi, mutta sellaiseksi että se ei estä tehtaan toteuttamista.

Lupaehtojen tiukkuus herätti kysymyksen myös yleisöstä.

– Miten nämä [lupaehdot] suhtautuvat muiden vastaavien tehtaiden lupaehtoihin? Onko tästä tulossa sellaisia lupaehtoja, jotka estäisivät tehtaan toteutumisen, ihmetteli yritystoiminnan aloittamista Kemijärvellä pohtiva Harri Vatanen.

Ympäristölupahakemusta valmistellut ympäristöasiantuntija Eeva Punta korosti, että tehtaan saamat lupaehdot ovat tiukat, mutta eivät sen tiukemmat kuin muillakaan uusilla sellutehdashankkeilla.

– Se, että lupa-asiat on Euroopassa harmonisoitu, tarkoittaa juuri sitä että yhtään yksittäistä hanketta ei voi kurmuuttaa enempää kuin toistakaan. Euroopassa ne [lupaehdot] eivät voi olla mitä vain, rauhoitteli Punta.

Punnan mukaan erityisesti energiantuotannossa tehtaan meesa-, bio- ja soodauunin päästörajat on sorvattu niin alas ympäristöluvassa, että tehtaan käyttäjät saavat olla tarkkoina, etteivät raja-arvot häiriötilanteissakaan ylity liikaa.

Purkuputkessa käytetty parasta saatavilla olevaa tietoa

Ympäristöasioista huolta on herättänyt esimerkiksi jätevesien purkuputki. Yhdeksänkilometrinen putki johtaisi jätevedet lähelle Termusniemen ja Kalkonniemen välistä pohjapatoa. Kalkonniemessä sijaitsee yleinen uimaranta.

Yleisöstä nousi epäily, että hieman pohjapadon kaupungin puolelle jäävästä purkuputkesta tuleva jätevesi voisi jäädä pyörimään järvialueelle ja kaupungin rannoille.

Boreal Biorefin hallituksen jäsenen Pekka Koskenrannan mukaan yhtiö on käyttänyt virtausmallinnusten tekemiseen parasta käytettävissä olevaa osaamista.

– Siinä käytettiin muistaakseni 32 miljoonaa laskentayksikköä ja tietokonemallinnuksella tuli yksiselitteisesti todistettua, ettei ole kahta jakoa siinä etteikö padon yli menevä vesi nappaisi tehtaalta tulevaa jätevettä mukaansa. Siinä on hyvät sekoittumisolosuhteet, Koskenranta todisteli.

Pääosa tilaisuudessa käytetyistä puheenvuoroista koski tehtaan myönteisiä työllisyys- ja talousvaikutuksia. Toimitusjohtaja Heikki Nivala pääsi muun muassa kertomaan teiden kunnon rapistumisesta huolissaan oleville itälappilaisille, että Boreal on neuvotellut ELY:n kanssa tulevista tiekorjaushankkeista, joita tehdashankkeen toteutuminen voisi vauhdittaa.

– Olemme tehneet ELY-keskuksen kanssa 10 vuoden suunnitelman infrahankkeista, joka koskee erityisesti alemman tieverkon parantamista, mutta siinä on mukana muun muassa jonkin verran uutta tietä kaupungin pohjoispuolelle ja uusi silta. Se paketti on kaikkiaan 216 miljoonaa euroa, Nivala sanoi.

Lue myös:

Hakkuumäärät ylitetään Suomessa vuosi toisensa perään – Kuinka paljon puuta ja rahaa tarvitaan, jos massiiviset selluhaaveet toteutuvat?

Mullistava teknologia saattaa tehdä pian läpimurron: Sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille