Näin Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vastaa kritiikkiin, jota luottamushenkilöiltä satelee – Nämä 6 asiaa aiheuttavat purnausta

Helsingin luottamushenkilöt kritisoivat Helsingin pormestarimallia. Kritiikki muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyyttä kohtaan on lisääntynyt viime vuoden aikana.

Helsingin kaupunki (hallinto)
henkilökuva
Esa Syväkuru / Yle

Helsingin kaupunginvaltuutetut ja lautakuntien jäsenet kritisoivat pari vuotta voimassa ollutta Helsingin kaupungin pormestarimallia.

Viime vuoden aikana kritiikki muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyyttä kohtaan on lisääntynyt. Lisäksi pormestariston nähdään nyt ohjailevan entistä enemmän asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Asia käy ilmi arviosta, jonka kaupunki teetätti konsulttiyritys KPMG:llä.

Arviointiraportissa kävi ilmi, että valtuutetut ja muut luottamusmiehet näkevät uudessa järjestelmässä myös paljon hyvää. Arviointia varten tehty kysely lähetettiin 220 luottamusmiehelle, 50 heistä vastasi.

Yle kokosi tähän juttuun ne kuusi kohtaa, joissa kritiikki on kasvanut viime vuoden aikana.

Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) vastaa tässä jutussa kritiikkiin.

1. Luottamushenkilöt: pormestareiden ja toimialajohtajien yhteistyö ei ole parantunut

Vapaavuori:

Meillä oli aiemmin 31 itsenäistä virastoa, nyt neljä toimialaa. Se on sinänsä jo massiivinen uudistus.

Lisäksi meillä on nyt omalla tavallaan tuplaorganisaatio, toimialajohtajat ja apulaispormestarit, kansliapäällikkö ja pormestari.

On selvää, että tämäntyyppisen mallin sisäänajaminen vie oman aikansa. Ja matkan varrella on kipuiluakin.

Mutta isossa kuvassa kaikki menee oikeaan suuntaan. Enemmän on hyviä kuin huonoja kokemuksia.

Se että organisaatiouudistuksen yhteydessä on väistämättä jonkinlaista kitkaa, niin kuin on aina ja kaikissa organisaatioissa, ei tarkoita, että jotkut ihmiset olisivat vaikeita. Se tarkoittaa vain, että Suomen suurin työnantaja, 37 000 henkeä, organisoituu vain uudella tavalla. Se vie aikaa ennen kuin se asettuu täysin uusiin uomiinsa.

On aina tiettyä kitkaa ja haastetta, kun toimialoilla on toimialajohtajat ja apulaispormestarit. Mutta sääntö on selvä. Eli että toimialajohtajat johtavat operatiivisia toimialojaan ja apulaispormestarit johtavat niitä lautakuntia, jotka käsittelevät toimialojen asioita.

2. Luottamushenkilöt: Päätöksenteon läpinäkyvyys ei ole parantunut

Vapaavuori:

Luottamushenkilöelinten määrää on uudessa organisaatiossa vähennetty. Nyt on vain 4 toimialalautakuntaa. Tämä oli tietoinen päätös ohjata päätöksiä isompiin kokonaisuuksiin.

On varmaan niin, että valtuutetut, jotka eivät ole noissa isoissa lautakunnissa, kokevat varmasti juuri näin. Mutta ne valtuutetut, jotka ovat noissa toimialalautakunnissa jäseninä, kokevat juuri päinvastoin. Tämä on asia, joka on tiedostettu, mutta siitä huolimatta on haluttu mennä näihin isoihin yksiköihin.

Suomi ja Helsinki on tunnettuja siitä, että olemme maailman avoimimpia yhteiskuntia. Suomi ja Helsinki ei varmasti pimitä mitään. Me olemme erittäin avoin, läpinäkyvä kulttuuri.

Haaste muodostuu ehkä siitä, että Helsingin kaupunki on erittäin iso. Mitkään inhimilliset resurssit eivät riitä siihen, että yksittäinen ihminen voisi pysyä jokaikisestä asiasta perillä koko ajan.

Mutta olemme ylpeitä, että olemme avanneet enemmän dataa kuin mikään muu kaupunki maailmassa, New Yorkin lisäksi.

En usko, että täällä ei oltaisi läpinäkyviä. Ehkä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä olisi parantamista, jotta se tieto, jonka olemme avanneet, saavuttaisi ihmiset.

3. Luottamushenkilöt: Meillä ei ole päätöksenteossa riittäviä tietoja kaupungin tilanteesta

Vapaavuori:

Tämä tuntuu oudolta. Kysymys on ehkä siitä, että nyky-yhteiskunnassa tieto on valtavan hajautunutta joka paikkaan. Tietoa on, se on saatavilla ja tieto on julkista ja se on läpinäkyvää.

Mutta voi olla, että meidän täytyy kiinnittää huomio siihen, että tietoa jalosteaan ja kootaan. Niin että voidaan tuottaa ja jalostaa valtuutetuille ymmärrettävämpiä kokonaispaketteja kokonaiskuvasta.

Virkamiehet ovat kyllä tottuneet vastaamaan valtuutettujen kysymyksiin ja niihin myös asiallisesti vastataan. Mutta on myös niin, että joskus esitetään kohtuuttomia tietopyyntöjä ja oletetaan, että virkamiehet pysäyttävät kaiken muun työnsä ryhtyäkseen keräämään samalla sekunnilla valtavia tietopaketteja johonkin valtuutetun esittämään kysymykseen. Ei se ihan näinkään toimi. Virkakunta palvelee valtuutettuja, mutta joskus on ehkä ylisuuria odotuksia, että miten voidaan tuottaa ja millä aikataululla.

4. Luottamushenkilöt: Pormestaristo ohjaa asioiden valmistelua ja päätöksentekoa

Vapaavuori:

Minä ohjaan ja osallistun niin paljon kuin vain ikinä pystyn, keksin, kehtaan, osaan ja ehdin. Se on minun tehtäväni.

Koko hallintosäännön ja johtamisjärjestelmän keskeisin idea on, että siirrytään pormestarimalliin, jossa pormestari johtaa kaupunkia. Silloin minä koen, että se on paitsi minun oikeuteni, myös velvollisuuteni.

Riippuu mihin vertaa, mutta todennäköisesti minulla on enemmän valtaa kuin kellään muulla tässä kaupungissa. Se ilmenee eri tavoin eri asioissa. Tämä on iso talo. Suomen suurin työnantaja. Katetaan kaikki julkisen sektorin alueet armeijaa, poliisia ja yliopistoa lukuun ottamatta, ja niidenkin kanssa ollaan läheisissä tekemisissä. Totta kai minun toimenkuvani koskee koko kaupunkia. Joissain asioissa ehtii olla vahvemmin mukana ja joissain vähemmän.

Jotkut ovat sanoneet, että jos haluaa edistää rakennushankkeita tässä kaupungissa pitää tulla teidän luokse puhumaan - pitääkö tämä paikkansa?

Ei tietenkään pidä. Prosessi etenee hallinnon lainalaisuuksien mukaisesti.

On selvää, että monien isojen hankkeiden puuhamiehet ja -naiset pyrkivät lobbaamaan hankkeita niin minulle, apulaispormestareille, toimialajohtajille kuin virkamiehillekin. Se on osa tätä järjestelmää. Mutta se, että mitkä hankkeet etenevät ja mitkä ei, se perustuu ensivaiheessa huolelliseen virkamiesarviointiin ja sitten poliittiseen päätöksentekoon.

Annatteko apulaispormestareille valtaa päättää asioita, vai ohjailetteko miten heidän tulee toimia?

Kaupungissa valmistelusta vastaa viimekädessä pormestari ja päätöksenteosta kaupunginvaltuusto.

5. Luottamushenkilöt: Tieto ja valta ovat keskittyneet pormestaripuolueille

Vapaavuori:

Demokratiassa tietyt ryhmät saavat enemmän kannatusta kuin toiset. Se heijastuu eri tavoin eri organisaatioissa. Valtakunnan tasolla se heijastuu niin, että osa on oppositiossa, osa hallituksessa. Kaupunkitasolla se heijastuu esimerkiksi niin, että isoimmat ryhmät saavat edustajansa pormestaristoon ja pienemmät eivät saa. Se on suora seuraus demokrattisesta järjestelmästä ja sen lainalaisuuksista.

Mutta Helsingin kaupungin suurimpia historiallisia vahvuuksia on aina ollut, että olemme pystyneet hyvään ja hedelmälliseen yhteistyöhön riippumatta, kuka on valtakunnan hallituksessa. Meillä otetaan myös erittäin hyvin pienemmät ryhmät huomioon. On tietty selvää, että aivan niin paljon ei voida tehdä yhteistyötä pienten puolueiden kanssa verrattuna apulaispormestareihin, jotka ovat täällä päivätyössä.

6. Luottamushenkilöt: Lautakunnat ovat liian isoja ja työtä on liikaa

Vapaavuori:

On selvää, että kun näin ison kaupungin keskeinen päätöksenteko on keskitetty neljään lautakuntaan, niissä on kaikissa iso määrä asioita. Pitkiä esityslistoja, monella tapaa raskaita. Vaativia paikkoja luottamushenkilöille.

Mutta tämä on suunta, johon on haluttu mennä. Haluttiin irtautua siilomaisesta 31 itsenäisen viraston mallista.

Haluttiin malli, jossa asiat tehdään yhdessä.

En kuitenkaan usko, että mitkään päätökset voisivat lipsahtaa läpi järjestelmästä liian suuren työmäärän takia.

Kaikissa järjestelmissä on puolensa, mutta kaikki arviot näyttävät, että tämä uusi on hyvä järjestelmä. Ei ole tulossa lisää lautakuntia. Tämä nykyinen on malli, johon on tietoisesti menty.