Pirullinen ongelma riivaa sote-yhtymää: työvoimapula iski miljoonasäästöjen kanssa samaan aikaan

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä aloittaa elokuussa yt-neuvottelut. Henkilöstövähennyksiä on vaikea välttää, vaikka ala kaipaisi nyt lisää osaajia.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Päijät-Hämeen keskussairaalan leikkaussali
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on tehnyt tänä vuonna tappiota 34 miljoonaa euroa. Yle

Lahtelaiset nuoret lääkärit ovat koonneet kevällä voimansa ja perustaneet Nuorten Lääkäreiden -yhdistyksen paikallisosaston.

– Ilmassa on selvästi epävarmuutta, mikä vaatii kokoontumista ja verkostoitumista, kertoo yleislääketieteen erikoistuva lääkäri Niko Korpi.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on päättänyt aloittaa yt-neuvottelut elokuussa. Täsmällisiä tavoitteita ei ole vielä kerrottu, mutta osavuosikatsauksen mukaan tämän vuoden talousarvio on paukkumassa 34 miljoonaa euroa yli.

– Totta kai yt-sana on pelottava jo itsessään. Se ahdistaa ja kummittelee taustalla. Meillä ei ole yhtään ylimääräistä käsiparia perustyössä, vaan jopa pulaa tekijöistä, sanoo luottamusmiehenä aloittava Korpi.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän erikoistuva yleislääkäri Niko Korpi
Lääkäri Niko Korpi on aloittamassa luottamusmiehenä.Heikki Kiseleff / Yle

Lääkäri Niko Korpi on työskennellyt Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä eri tehtävissä kuusi vuotta. Organisaation ongelmista huolimatta nuorilla lääkäreillä on ollut paloa tehdä omaa työtään.

– Meillä on yleislääkärien keskuudessa ollut mahtava buumi. Tänne on tullut paljon juuri valmistuneita erikoistuvia lääkäreitä ja heidän osaamistaan tarvitaan, että laadukasta työtä pystytään tekemään myös perusterveydenhuollossa.

Lääkärien näkemyksen mukaan juuri perusterveydenhuolto kaipaa lisää resurssointia. Perusasioiden sakkaaminen alkaa näkyä nopeasti kalliimman erikoissairaanhoidon menoissa.

–Tällä hetkellä tilanne on se, että perusterveydenhuolto on niin vajaamiehitetty, että hoidon jatkuvuus on täysin olematonta. Joka kerta potilaalla on eri lääkäri, kun hän tulee vastaanotolle.

Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäri kävelee sairaalan käytävällä.
Nuoret lääkärit ovat perustaneet oman paikallisyhdistyksen Lahdessa.Emilia Malin / Yle

Korpi huomauttaa, että terveyden edistämistä tehdään myös paljon muualla kuin lääkärin vastaanotolla. Lahtelaisena veronmaksajana hän ymmärtää, että kaupungin täytyy kantaa huolta myös muista kuin terveyspalveluista.

– Koulutus ja yleinen hyvinvointi vaikuttavat paljon enemmän ihmisen perusterveyteen kuin yksittäiset toimenpiteet.

Silti Korpi myöntää, että monilla työntekijöillä käy mielessä, voisiko jossain olosuhteet olla paremmat.

– Jos on jatkuvaa stessiä ja ahdistusta, niin miksei mennä johonkin sellaiseen kuntaan töihin, missä näitä asioita ei tarvitse joka päivä murehtia ja lukea lehdestä mitä tulee tapahtumaan.

Säästöjä vaikea toteuttaa ilman henkilöstövaikutuksia

Yhtymän hallitus kertoo yt-neuvotteluiden tavoitteista elokuussa. Summia ei ole vielä päätetty, mutta mittaluokka on tiedossa. Sopeuttamistarve on niin suuri, että se pakostikin kohdistuu henkilöstöön, sanoo yhtymässä muutaman kuukauden työskennellyt muutosjohtaja Asko Saari.

– Hieman populistisesti voidaan konkretisoida, että yksi miljoona vastaa 20 hoitajaa, Saari selittää.

Yhtymä on laskenut, että tämän ja ensi vuoden sopeuttamistarve on noin 15 miljoonaa. Siitä puolet tulisi henkilöstökustannuksista.

– Silloinkin puhutaan ihan valtavasta summasta ja se tarkoittaisi 140–150 ihmistä. Tietenkin me yritämme käydä hallintorakenteita läpi ja erityistyöntekijäryhmiä, mutta eihän siellä ole sellaista ihmismäärää olemassa, vaikka kaikki rationoitaisiin pois. Kyllä se väkisinkin koskee palvelutuotantoa tämän kokoinen asia.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muutosjohtaja Asko Saari
Muutosjohtaja Asko Saaren erikoisalaa ovat johtaminen, talous ja tuottavuus.Heikki Kiseleff / Yle

Tilanne on kiusallinen, sillä osaavista ja motivoituneista työntekijöistä halutaan pitää kiinni. Työvoimapula on tullut nopeasti alalle.

– Ulkoistamisestakaan ei ole apua, sillä työvoimapula vaivaa myös siellä, sanoo Saari viitaten yksityisiin terveysyrityksiin.

Muutosjohtaja haluaa, että omistaja eli kunnat linjaavat, mistä palveluista voidaan pakon edessä luopua. Toiveena on kuitenkin, että kunnissa löytyisi malttia rakentaa monivuotinen muutosohjelma, jossa rakenteita voisi käydä tarkoituksenmukaisesti läpi.

– Lomautuksilla säästyy nopeasti rahaa, mutta usein ne lisäävät tehottomuutta. Mutta pelkästään palveluverkkoa karsimalla tätä ei ratkaista, vaan kyllä se vaatii myös henkilöstöön puuttumista.

Kunnat vaativat sote-menoja kuriin

Henkilöstö toivoo, että säästöjä löydettäisiin toimintaa tehostamalla eikä irtisanomisilla tai lomautuksilla. Samaa viestii Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.).

– Henkilöstön irtisanominen ei ole meidän toive missään nimessä. Kun lähdetään rakenteita muuttamaan, se voi tarkoittaa, että ihmiset tekevät töitä eri rooleissa. Irtisanomiset eivät voi koskea kriittisiä palvelutoimintoja, sillä meidän pitää hoitaa lakisääteiset tehtävät.

Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäri tekee töitään.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä on 7000 työntekijää.Emilia Malin / Yle

Lahden kaupunki on kuitenkin vaatinut hyvinvointiyhtymältä nopeita toimia, sillä tämän hetkisen tiedon mukaan kaupunki on tekemässä 25 miljoonan euron tappion tänä vuonna kasvaneiden sote-kustannusten takia.

– Kunnat ovat tiukilla ja niiden kantokyky tällä alueella ei kestä. Silloin palvelutuotanto on sopeutettava siihen mikä on mahdollista. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa kunnille veronkorotuspaineita, ja siihen ei haluta joutua, sanoo Hildén.

Hykyssä johtajat vaihtuvat tiuhaan

Kuntien ja hyvinvointiyhtymän välejä on hiertänyt epäluottamus. Kunnat eivät ole saaneet reaaliaikaista tietoa hyvinvointiyhtymästä ja hyvinvointiyhtymän johtajat ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Lahden kaupungin johtavat luottamushenkilöt ovat kovasanaisestikin arvostelleet yhtymän johtoa ja taloudenpitoa. (siirryt toiseen palveluun)

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, Juha Rostedt (kok.) sanoo yhtymän talouden olevan vapaassa pudotuksessa. Rostedtin mielestä yhtymässä ei ole tehty tarvittavia toimia kustannusten saamiseksi kuriin.

Akuutti24 Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Uusi toimitusjohtaja Marina Erhola aloittaa elokuussa.Heikki Ahonen / Yle

Muutosjohtaja Asko Saari muistuttaa, ettei taloustilanne voi tulla kenellekään yllätyksenä, sillä budjetti rakennettiin tietoisesti vajaaksi.

– Meillä oli suuria toiveita talouden sopeuttamisohjelmasta, mutta se ei ole vielä alkuvuodesta purrut.

Muutosjohtaja muistuttaa, että yhtymä on vuokralla kuntien omistamissa kiinteistöissä. Vuokrat ovat nousseet ja yhtymä on joutunut myös maksamaan tiloista, joita se ei enää tarvitse.

Myös palveluntarve on kasvanut. Kotipalveluun on tullut alkuvuonna 350 uutta asiakasta, mikä on nostanut kustannuksia neljä miljoonaa euroa.

Asko Saari on erikoistunut konsultoimaan nimenomaan johtamista ja taloutta. Hänenkin mielestään hykyssä on johtamisongelma.

– Aika usein tässä yhtymässä tuntuu johto vaihtuvan ja johdosta lähtee väkeä pois. Se osaltaan hidastaa oikeiden toimenpiteiden aikaansaamista.

Asiakkaita Päijät-Hämeen keskussairaalan aulassa.
Yhtymän hallitus päättää sopeuttamistarpeesta elokuussa.Timo Vepsäläinen / Yle

Saari on kuitenkin vakuuttunut, että hanskoja ei ole heitetty tiskiin vaikeuksien takia, vaan yhtymä on jo saanut aikaan uudistumista.

– Väitän, että Suomessa ei ole toista sote-kuntayhtymää, jossa olisi näin paljon tehty uudistuksia tässä aikataulussa. Vaikeuksiakin on ollut potilastietojärjestelmien kanssa ja nyt on jo toinen kyberhyökkäys. Nämä kaikki vievät johdon työpanosta.

Kuuntele muutosjohtaja Asko Saaren haastattelu kokonaisuudessaan tästä.

Kuuntele lääkäri Niko Korven haastattelu tästä.