Puoli miljoonaa lasta joutuu islamilaisiin madrassa-kouluihin, kun Myanmar ja Bangladesh estävät pääsyn oikeisiin kouluihin

Madrassojen opetuksen taso on heikko ja opetus perustuu Koraaniin.

Rohingyat
Rohingyapoika Cox's Bazarissa, Bangladeshissä.
Rohingyapoika Cox's Bazarissa, Bangladeshissä.Abir Abdullah / EPA

Myanmarista Bangladeshiin paenneilla rohingya-väestön lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä Bangladeshin kouluihin, kertoo uutistoimisto AFP. Lapsia on yhteensä puoli miljoonaa.

Bangladeshin pääministerin Sheikh Hasinan johtama hallitus päätti aiemmin tänä vuonna, että koulujen on häädettävä rohingya-lapset ulos luokista. Hallituksen mielestä rohingyat ovat maassa väliaikaisesti, eikä lapsilla siten ole oikeutta päästä Bangladeshin kouluihin.

Myanmarin viranomaiset ovat kohdistaneet islamilaiseen rohingya-heimoon ankaraa vainoa, minkä seurauksena heitä on paennut suuria määriä naapurimaahan Bangladeshiin.

Rohingya-pakolaiset asuvat pääasiassa Bangladeshin itäosassa täpötäysillä pakolaisleireillä. YK:n lastenjärjestö UNICEF on järjestänyt leireille 1 800 väliaikaista opetustilaa, mutta ne voivat antaa opetusta vain 180 000 lapselle, ja heillekin vain alkeistasolla.

Jotta lapset eivät jäisi tyystin vaille opetusta ovat rohingya-järjestöt ja Bangladeshin muslimiyhteisö alkanut järjestää lapsille madrassa-opetusta.

Islamilaisissa madrassa-kouluissa saa opetusta aina korkeinta tasoa myöten, mutta opetus on vahvan uskonnollista ja perustuu Koraanin oppeihin. Opetus on myös usein hyvin heikkolaatuista.

Madrassoja on perustettu rohingya-lapsille noin tuhat, kertoo uutistoimisto AFP.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet huolissaan suuren lapsimäärän päätymisestä islamilaisiin kouluihin. On olemassa vaara, että kouluissa opetetaan myös islamin radikaaleja muotoja, joskaan tästä ei toistaiseksi ole ollut merkkejä. Kokonainen sukupolvi rohingyoja uhkaa jäädä vaille perusopetusta, järjestör sanovat.

Rohingya-lapset ovat psykologisesti vaaranalaisia, eristettyjä ja vihaisia, toteaa ääriuskonnollisuuteen perehtynyt Oslon yliopiston tutkija Mubashar Hasan AFP:lle. Hän muistuttaa lisäksi, että rohingat ovat perinteisesti hyvin uskonnollisia.

Osan madrassoista on perustanut kovan linjan islamia ajava Hefazat-e-Islam-järjestö, joka on järjestänyt mielenosoituksia, joissa on vaadittu jumalanpilkkalakeja ja sukupuolten erottelua työpaikoilla koskevia lakeja. Mielenosoituksissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.

– Me emme erottele ihmisiä kansallisuuden perusteella niin kauan, kun heillä on kova halu saada opetusta ja palvella Allahia, sanoi erään madrassan johtaja AFP:lle.

Lähteet: AFP