28-vuotias rakennusmaalari sai tarpeekseen kevytyrittäjyydestä – ei saanut palkkaa, vaan velkaantui

Myös vanhustenhoitajat ovat nyt yrittäjiä. Itsensätyöllistäjiä on lähes 200 000. Onko se orjatyötä vai vapautta valita?

Palkka ja työsuhde-edut
Anonyymi maalarin silhuetti kellarissa.
Yrittäminen ei ollut Lauran oma valinta. Hänelle jäi siitä velkoja maksettavaksi.Nella Nuora / Yle

– Työnantajalle ei jää mitään velvollisuuksia. Maksat itse työvaatteesi, työkalusi, matkakulusi, etkä voi sairastaa, kertoo 28-vuotias rakennusmaalari Laura, joka ei uskalla esiintyä omalla nimellään. Hän pelkää saavansa hankalan maineen ja menettävänsä työtilaisuuksia.

Kolmikerroksisen talon remontti on kesken, asfaltilla on hengityssuojaimet ja pari tupakannatsaa. Rappukäytävässä haisee maali. Talo voisi olla missä tahansa, myös tarina on yhä tavallisempi. Lue tämän jutun lopusta vinkit miten kannattaa toimia jos sinulle tarjotaan laskutusta.

Lauran kaltaisia itsensätyöllistäjiä on Tilastokeskuksen mukaan lähes 180 000 eli yhtä paljon kuin Turussa asukkaita.

Tilastografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

– Pahinta on, että jäät oman onnesi nojaan. Silti moni lähtee sille tielle, että saisi edes jotain hommaa, kertoo Laura.

Hän on ollut maalarina neljä vuotta. Sinä aikana kevytyrittäjyys eli laskutuspalvelujen käyttö on yleistynyt myös rakennuksilla. Lauralle se on ollut yksi välivaihe, josta hän maksaa yhä velkaa.

Työntekijä vai yrittäjä?

Lauran kaltaisia alkaa olla alalla kuin alalla. He ovat lehdenjakajia, rekkakuskeja, ruokalähettejä, kosmetologeja, lavastajia, kääntäjiä, jopa vanhustenhoitajia.

Itsensätyöllistäjät ovat ammatinharjoittajia, yksinyrittäjiä, freelancereita, kevytyrittäjiä. Eniten heitä on rakennuksilla, kuljetusalalla, palveluissa sekä kulttuuri- ja tietotyössä.

2000-luvulla Lauran kaltaisia yrittäjäriskin kantajia on tullut lisää lähes 50 000 – lisäys on yhtä suuri kuin Kokkolan kaupungin asukasmäärä.

Lain mukaan ihminen on joko yrittäjä tai työntekijä. Välimuotoa ei ole. Työsuhteessa tehdään työtä työnantajalle johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan

Lähikuva maalarin pensselistä.
Kevytyrittäjyys on yleistynyt myös rakennuksilla. Nella Nuora / Yle

Lauran kaltaiset ovat eri asemassa kuin kokoaikaisessa, jatkuvassa työsuhteessa olevat. Heillä ei ole sairauslomapalkkaa, ei työterveyshuoltoa, eläkkeistään he huolehtivat itse. Myös heidän työttömyysturvansa on erilainen ja irtisanominen on helpompaa kuin työsuhteessa.

Uutta on se, että työtä, joka aiemmin teetettiin työsuhteessa, halutaan ostaa yrittäjätyönä eli toimeksiantona. Lauran tuttavapiirissä näin on käynyt etenkin nuorille ja kokemattomille.

– Lähestulkoon aina, kun hakee töitä, niin kysytään, että onnistuisko laskutus, kertoo Laura.

Myös hallitusohjelmassa Lauran esiinnostama ongelma tiedostetaan. Tavoitteena on täsmentää työsopimuslakia siten, että työsuhteen naamiointi muuksi estetään.

Työelämän uusi normaali?

Laura oli laman lapsi. Vaikka valtaosa työllisistä on edelleen kokoaikaisessa työsuhteessa, on itsensä työllistäminen yleistynyt sen jälkeen, kun Laura ikätovereineen siirtyi työelämään.

Onko yrittäjämäisyydestä siis tulossa työmarkkinoiden uusi normaali?

Sosiaalidemokraattisessa Kalevi Sorsa -säätiössä tutkijana työskentelevä Maija Mattila uskoo, että yrittäjämäisyys lisääntyy, koska se on halvempaa ja helpompaa. Hän on tutkinut netin kautta välitettävää alustatyötä ja arvioi, että alalla on yrityksiä, jotka eivät olisi kannattavia, jos ne maksaisivat sosiaalikulunsa.

Maija Mattila Hakaniemessä.
Maija Mattila ennustaa, että ensi vuosikymmenellä moni meistä on itsensätyöllistäjä. Nella Nuora / Yle

– Liiketoimintamalli, jossa työt pilkotaan yksittäisiksi työtehtäviksi ja ulkoistetaan, voi levitä. Onko se ok vai ei, sitä varten tarvitaan pelisäännöt, sanoo Mattila.

Laura on tehnyt koko työuransa silppua, pätkää ja toimeksiantoa. Hän kouluttautui ensin kulttuurialalle. Kun vakituista työtä ei löytynyt, ala vaihtui.

– Jos olet yrittäjä ja työt estyvät vaikka sään takia, niin silti pakolliset eläke- ja muut maksut rullaavat. Ei tule palkkaa vaan miinuspalkkaa, hän sanoo.

Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Suomen Yrittäjät eivät halua lisätä sääntelyä. Ne toivottavat uudet työllistymisen tavat tervetulleiksi kunhan sääntöjä noudatetaan.

Palvelualojen ammattiliitto, PAM, puolestaan pelkää, että yrittäjämäisyys tekee tuloaan kaupan kassoille ja ravintoloihin. Ilmiö on globaali. Palvelualan ammattiliittojen yhteenliittymä, Uniglobal, arvioi, että Britanniassa puolet työllisistä on vuonna 2050 alustavälitteisiä itsensätyöllistäjiä.

Alustayrittäjyys on jo hiipinyt keskiluokkaisiin ammatteihin. Graafikot ja kääntäjät kilpailevat nykyisin koko maailmaa vastaan. Uusinta uutta ovat alustalla toimivat sairaanhoitajat.

Hoivan uberisaatio

Sairaanhoitaja ja yrittäjä Kirsi Uusimäki, 50, avaa rivitalokolmion omilla avaimillaan. Eteisessä vastassa on rollaattori. Syreeni tuoksuu, 81-vuotias Hilkka Lempinen tarkkailee ikkunasta sen katveessa hyppelehtivää lintua.

Alkaaako forssalaisesta pihapiiristä hoivabisneksen uberisaatio?

Kirsi Uusimäki, Forssa, 10.06.2019
Kirsi Uusimäen mukaan paras palkka sairaanhoitajan työssä on tyytyväinen vanhus. Antti Haanpää / Yle

Uusimäki on Lempisen vastuuhoitaja ja käy tämän kotona kolmesti viikossa. Yksityinen hoivapalvelu maksaa 700 euroa kuussa ja siitä voi saada kotitalousvähennyksen.

Aiemmin Uusimäki oli kuntayhtymän muistihoitaja mutta väsyi loputtomaan tekemättömien töiden listaan. Nyt hän on ammatinharjoittaja Wallaton-alustalla.

– Kukaan muu kuin asiakas ei määrittelee milloin olen töissä. Voin tehdä aamuseitsemästä iltakymmeneen ja pitää sen jälkeen vapaata, summaa Uusimäki vuoden kestäneen alustayrittäjyytensä saldoa.

Wallattoman alustalla työskentelee Forssassa kolme ammatinharjoittaja-sairaanhoitajaa. He vastaavat yhdessä noin 40 vanhuksen hoidosta. Toiminta on laajenemassa Porvooseen.

Alusta ottaa hoitajilta provision, jonka vastineeksi nämä saavat toimeksiantoja, laskutuspalvelun, sijaisringin. Töitä saa tehdä niin paljon kuin huvittaa mutta ilman ylityö- tai muita lisiä.

– Tämä on uusi tapa toimia: julkisella puolella kaikki saavat saman, työehtosopimuksen mukaisen palkan. Meillä tienaa sitä enemmän, mitä enemmän tekee, kertoo toimitusjohtaja, osakas Pia Nurme Wallaton Oy:stä.

Nurmen mukaan hoitajat ovat aidosti yrittäjiä. Terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehy sanoo, että todellisuudessa työtä tehdään alustayhtiön johdon ja valvonnan alla, aivan kuten työsuhteessa.

Wallaton Oy ei kanna vastuuta potilaasta, sen kantaa hoitaja, myös hoitovirheen sattuessa. Tehy pitää tätä riskibisneksenä niin potilasturvallisuudelle kuin yrittäjällekin. Hoitaja-yrittäjä on toista mieltä.

Pia Nurme ja Jaana Lähteenkorva, Forssa, 10.06.2019
Pia Nurme ja Jaana Lähteenkorva uskovat että hoivabisneksessä riittää tilaa uudelle tavalle tehdä työtä. Antti Haanpää / Yle

– Tottakai yrittäjä on vastuussa. Nyt kun saan tehdä työni hyvin niin uskallan sen riskin kantaa , toteaa Kirsi Uusimäki.

Alle kympin tuntipalkka

Lauralle tarjottiin kevytyrittäjänä maalaustyötä, josta maksettaisiin 18 euroa tunnissa. Yrittäjäeläkemaksujen ja vakuutuksen jälkeen käteen olisi jäänyt alle 10 euroa tunnissa. Kuukausipalkaksi muutettuna se on noin 1600 euroa. Laura kieltäytyi.

Rakennusliitossa Lauralle tarjottua työtä luonnehditaan orjatyöksi. EK:n palkkatilaston mukaan rakennusmaalarin keskipalkka oli viime vuonna 16,81 euroa tunnissa.

Onko yrittäjämäisyys siis vain yksi tapa laskea palkkoja?

– Miksi palkkoja nostettaisiin, jos ihmiset suostuvat tekemään halvemmalla? Aina on niitä, joilla ei ole vaihtoehtoja, sanoo tutkija Maija Mattila.

Laura on pettynyt tuloihinsa ja uskoo, että vakityössä tienaisia enemmän. Joka viides hänen kaltaisensa kuuluu Tilastokeskuksen mukaan pienituloisimpaan kymmenekseen.

Tilastografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Keskimäärin Itsensätyöllistäjä ansaitsee 26 800 euroa vuodessa, summa on puolet siitä mitä työnantajayrittäjä saa. Myös tavallisen palkansaajan palkkapussi on tuhansia euroja paksumpi kuin itsensätyöllistäjän.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten myöntää, että yrittäjältä ostaminen on vähemmän byrokraattista kuin työllistäminen. Hinnan voi päättää vapaasti, koska työehtosopimukset eivät koske yrittäjiä.

Toisaalta moni työtä tarjoava yritys voi olla valmis maksamaan enemmän, jos se pääsee kevyemmillä velvoitteilla.

Esimerkiksi Wallaton-alustan kautta yrittävä Kirsi Uusimäki tienaa nyt paremmin kuin vakinaisessa, kokoaikaisessa työssä.

Onko kahden yrittäjän välisen toimeksiantosuhteen käyttäminen siis eräänlaista “paikallista sopimista”?

– Kyllä se varmasti korvaa paikallista sopimista, sanoo Hellsten.

Ei enää kevytyrittäjäksi

Maalari Lauran ja sairaanhoitaja Kirsi Uusimäen kaltaisia on työllisistä harvempi kuin joka kymmenes. Miksi kokoaikaisessa työsuhteessa olevan pitäisi olla kiinnostunut heistä?

Monestakin syystä.

Työsuhteessa työtä teettävä työnantaja on velvollinen maksamaan yhteiskunnalle sosiaaliturvamaksuja. Suomessa sosiaaliturvasta kolmasosa kerätään yrittäjiltä.

Alustat, jotka eivät ota ihmisiä työsuhteeseen, kuten Wallaton Oy tai ne yritykset, jotka tarjosivat Lauralle maalaustyötä kevytyrittäjänä, pelaavat eri säännöillä.

Harri Hellsten istuu penkillä.
Suomen Yrittäjien Harri Hellsten tervehtii uusia työn tekemisen muotoja ilolla. Nella Nuora / Yle

Suomen Yrittäjät ei hyväksy työsuhteen naamiointia toimeksiannoksi. Työmarkkina-asioiden päällikkö ei kuitenkaan halua ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän puhuu ilmiöstä yleisellä tasolla.

– Jos tällä tavoin saadaan ihmisiä edullisemmin töihin, niin voidaan puhua markkinahäiriöstä, hän sanoo.

Koska rakennusmaalari Laura ja sairaanhoitaja Kirsi Uusimäki eivät ole työsuhteessa, he maksavat itse sosiaali- ja eläkemaksunsa.

Moni itsensätyöllistäjä maksaa niitä niukasti ja voi siksi eläkkeen lisäksi tarvita asumistukea tai toimeentulotukea, jotka kustannetaan veronmaksajien pussista.

On myös niin, että yrittäminen ei sovi kaikille. Laura on vihdoin saanut kuukausipalkkaisen työn, ainakin kesäksi.

– En ala enää kevytyrittäjäksi. Tein sitä neljä kuukautta, eikä siitä jäänyt mitään käteen, hän sanoo nyt.

Lauralle jäi kevytyrittäjyydestä 2500 euron velat, joiden lyhentämisen hän aloittaa elokuussa.

Juttua varten on haastateltu EK:n lakiaisianjohtaja Markus Äimälää, Palvelualojen ammatiliiton lakimiestä Suvi Vilchesiä, Rakennusliiton asiantuntijaa Kyösti Suokasta, Ammattiliitto Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemeä ja Justice for Couriers -kampanjan aktiivia Matti Mamiaa.

Anonyymi silhuetti kellarissa.
Laura on ollut maalarina neljä vuotta. Koko sen ajan hän on tehnyt pätkää ja silppua. Nella Nuora / Yle

Lisää aiheesta:

Mummojen ja pappojen leipä oli pienininä palasina

10-tuntisia päiviä 2500 euron bruttopalkalla

Ruokalähetti kuljettaa asiakkaille pizzaa yrittäjänä

Juttua muutettu kello 14.07 Lisätty lause pyydä laskutuspalvelusta opastusta laskutushinnan määrittelyyn