Yksi maan suurimmista vaalibudjeteista toi Milla Bruneaulle varasijan: "Totta kai se harmitti"

Istuvat kansanedustajat käyttivät haastajia maltillisemmin rahaa Hämeen vaalipiirissä.

Kampanja-/vaalirahoitus
Lahtelainen kokoomuspoliitikko Milla Bruneau
Milla Bruneau kertoo saaneensa vaalien jälkeen paljon kiitosta ja kannustusta äänestäjiltä. Petri Lassheikki / Yle

Hämeen vaalipiirin suurimmat vaalibudjetit kevään eduskuntavaaleissa nousivat sataan tuhanteen euroon. Eniten rahaa, reilut 100 000 euroa, vaalityöhön käytti täpärästi varasijalle jäänyt kokoomuksen Milla Bruneau Lahdesta.

Kokoomuksen forssalainen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen panosti vaaleihin noin 97 000 euroa. Puoluetoveri Timo Heinonen Lopelta käytti 74 000.

Asikkalasta Arkadianmäelle ponnistanut Hilkka Kemppi (kesk.) käytti kampanjointiin vajaat 53 000 euroa. Kokoomuksen Kalle Jokisen ja demareiden Mika Karin vaalibudjetit nousevat 50 000 euroon.

Vihreiden Mirkka Soinikoskella on Hämeen kansanedustajista pienin vaalibudjetti, vain rapiat 11 000 euroa. Parinkymmenen tuhannen euron kampanjoita tekivät Tarja Filatov (sd.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Päivi Räsänen (kd.) sekä perussuomalaisten Rami Lehto ja Jari Ronkainen.

30 000–40 000 euron vaalikampanjat tekivät puolestaan Ville Skinnari (sd.), Johannes Koskinen (sd.) ja Lulu Ranne (ps.)

Rannalle jäänyt keskustan Juha Rehula käytti kampanjaan 29 000 euroa.

Kansanedustajien ja varalle jääneiden pitää tehdä vaalirahoitusilmoitus valtiontalouden tarkastusvirastolle (siirryt toiseen palveluun). Ilmoitukset piti jättää viime yönä.

Valtakunnallisesti eniten vaaleihin käytti rahaa Elina Lepomäki (kok.), hänen budjettinsa oli 116 000.

"Jos haluaa tehdä hyvän tuloksen, on panostettava"

Valtakunnallisestikin verrattuna varasijalle jääneen Milla Bruneaun vaalibudjetti on iso. Lähes 102 000 euron summasta noin puolet oli oma rahaa. Erot vaalibudjeteissa ovat suuret – Bruneau selittää eroja tunnettavuudella.

– Jos on istuva kansanedustaja, tai avustaja tai töissä valtionhallinnossa, on nimeä ihan eri lailla. Itse lähdin mukaan ensi kertaa. Olen aiemmin tehnyt vain kahdet kunnallisvaalit ja vähän sillä lailla harrastuksena.

Iso satsaus oli kuitenkin harkittua.

– Teimme tarkan ennakkoanalyysin kilpailutilanteesta ja omasta poliittisesta näkyvyydestäni. Analyysi oli se, että jos haluaa tehdä hyvän tuloksen, on panostettava. Ei ole muuta vaihtoehtoa, Bruneau painottaa.

Vaalien varasija harmittaa, mutta pettymys on huhtikuusta laantunut.

– Totta kai se harmitti, mutta siihenkin piti varautua. Pettymys ei liittynyt rahaan, vaan kaikkeen siihen työhön, mitä tehtiin. Se oli melkein vuoden projekti. Olin pyörittänyt exceleitä, että tiesin paljonko voin laittaa rahaa ilman, että henkilökohtainen talous siitä kärsii.

Mihin rahat sitten käytettiin?

Hämeen vaalipiirin läpimenneet kansanedustajaehdokkaat luottivat vaalikampanjoissaan pitkälti perinteiseen mainontaan. Selvästi eniten rahaa käytettiin lehtimainontaan. Keskimäärin lehti-ilmoituksiin laitettiin noin 13 500 euroa.

Seuraavaksi eniten ehdokkaat panostivat tienvarsimainontaan ja muuhun ulkomainontaan. Nämä mainostamiskeinot olivat tasaisen suosittuja ehdokkaiden keskuudessa. Rahan käytössä vaalilehtiin ja -esitteisiin sekä vaalitilaisuuksiin oli suurempaa vaihtelua. Myös nettimainonnassa vaihtelu oli suurta.

Nettimainoksiin ja kotisivuihin käytettiin rahaa muutamista sadoista euroista muutamaan tuhanteen euroon. Eniten nettimainontaan käytti rahaa SDP:n Tarja Filatov, noin 3 900 euroa. Osa ei mainostanut netissä lainkaan.

Rahan käyttö ei anna täyttä kuvaa ehdokkaiden nettinäkyvyydestä, sillä kampanjatiimit pitivät ehdokkaita esillä esimerkiksi eri somekanavilla.