Voisiko Porvoon öljynjalostamon hukkalämpö lämmittää meren sijasta asuntoja Helsingissä? Isot kustannukset ja sähkövero voivat torpata hankkeen

Kilpilahdessa Nesteen ja Borealis Polymersin tuotantolaitoksilla syntyy merkittävä määrä hukkalämpöä, joka päätyy nyt mereen.

kaukolämpö
Nesteen Porvoon jalostamo on aikamoinen putkiviidakko. Ne putket, joissa kulkee uusiutuvan dieselin raaka-ainetta, on eristetty, ettei esimerkiksi kinkkurasva jämähdä viilentyessään putkistoon.
Nesteen Porvoon jalostamo on aikamoinen putkiviidakko. Erkki Ollikka / Neste

Porvoon Kilpilahdessa sijaitsevien öljy- ja petrokemian jalostamojen hukkalämpö voisi kattaa noin neljänneksen pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta, kertoo tuore selvitys.

Selvityksen teettivät yhdessä Neste, Borealis ja pääkaupunkiseudun energiayhtiöt. Sen mukaan vuosikaudet mereen sysätyn hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä olisi teknisesti toteutettavissa.

Hanke vaatisi kuitenkin mittavia investointeja ja sen kilpailukykyä nykyiseen kaukolämpöön ei osata vielä tarkasti arvioida.

– Suurin kysymysmerkki on hankkeen taloudellinen järkevyys. Investointien lisäksi myös lopullisia käyttökustannuksia pitää vielä selvittää. Esimerkiksi lämpöpumppujen tarvitseman sähkön hinta ja sähkövero vaikuttavat merkittävästi siihen, onko tällä edellytyksiä toteutukseen, sanoo Neste OYJ:n öljytuotteiden energiajohtaja Jussi Hintikka.

Hintikan mukaan tällä hetkellä kaukolämpöjärjestelmään kytketyt hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumput ovat korkeimmassa sähköveroluokassa, mikä nostaa hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön hintaa merkittävästi.

Hankkeen jatko on vielä avoinna

Esiselvityksessä tutkittiin kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on kaukolämmön tuotanto Kilpilahdessa hukkalämmöstä lämpöpumpuilla ja lämmönsiirto pääkaupunkiseudulle kaukolämpöputkella.

Toisessa vaihtoehdossa matalalämpötilainen hukkalämpö siirrettäisiin merivesitunnelissa ja tuotettaisiin kaukolämmöksi lämpöpumpuilla vasta pääkaupunkiseudulla. Kolmannessa vaihtoehdossa valmis kaukolämpö siirrettäisiin Kilpilahdesta pääkaupunkiseudulle tunnelissa sijaitsevalla kaukolämpöputkella.

Esiselvitys osoitti, että lämmöntuotannon kustannuksiin ja hankkeen kannattavuuteen vaikuttavat merkittävästi tarvittavien investointien kokoluokka, lämpöpumppujen käyttämän sähkön hinta ja sähköveron suuruus.

Seuraavaksi osapuolet arvioivat edellytyksiä jatkaa hanketta seuraavaan selvitysvaiheeseen.

– Seuraavassa vaiheessa olisi tarkoitus selvittää tarkemmin valittavaa ratkaisua ja sen investoinnin tarkkaa arvoa. Mahdollisesta jatkosta päätetään tämän vuoden aikana, sanoo Hintikka.

Toteutuessaan lämmöntoimitukset voisivat alkaa esiselvityksen arvion mukaan aikaisintaan vuonna 2025.