"Talouskasvu antaa Trumpille tukea, mutta jatkokautta on aikaista arvioida" – Professori Benita Heiskanen vastasi yleisön kysymyksiin

Presidentti Donald Trump avasi vaalitaistelun vanhoin tunnuksin. Kantaako hänen suosionsa jatkokaudelle?

Ulkomaat
Benita Heiskanen
Yhdysvaltain-tutkija, Turun yliopiston professori Benita Heiskanen. Yle

Turun yliopiston professori, Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen vastasi yleisön kysymyksiin.

Ylen kirjeenvaihtaja Mika Hentusen erittelyn Trumpin vaalikampanjan avauspuheesta voit lukea tästä.

Tästä voit tutustua myös "uuden Trumpin" tekijän, kampanjapäällikkö Brad Parscalen profiiliin.

Kommenttipalsta kysymysten esittämistä varten on suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin.

Kiitos kysymyksistä!

Vastauksia on ryhmitelty ja väliotsikoitu kello 16.30.

Talouskasvu tukee Trumpia

1. kysymys: Miten USA:n talous ja työllisyys ovat kehittyneet Trumpin kaudella? Uskooko Trumpin äänestäjäkunta, että Amerikka on nyt GREAT Trumpin ansiosta?

Benita Heiskanen: – Talouskasvu ja työllisyyden lisääntyminen ovat Trumpin vahvuuksia, ja ne nostetaan vuoden 2020 kampanjan keskiöön.

– Jonkin verran on erimielisyyttä siitä, ketkä ovat erityisesti hyötyneet kohentuneesta työllisyydestä. Esimerkiksi ns. ruostevyöhykkeen tilanteen kehityksestä ei ole yksimielisyyttä.

"Liioitteluun taipuvainen"

2. kysymys: Onko katetta sillä että Trump sanoo pitäneensä lupauksensa paremmin kuin aiemmat presidentit?

Benita Heiskanen: – Tätä varmasti faktantarkastajat kommentoivat eilisen puheen yhteydessä. Trump on liioitteluun taipuvainen, ja usein vetää niin kutsutusti "mutkat suoraksi" lukujen suhteen.

Nuoret liberaalit haastavat

3. kysymys: Onko liberaaleina tai jopa vasemmistolaisina pidettyjen millenniaalien(1980- ja 1990-luvuilla syntyneet) lisääntyminen äänestäjäkunnassa haaste republikaaneille ja Trumpille?

Benita Heiskanen: – Vuoden 2016 vaaleissa nuoret asettuivat demokraatti Bernie Sandersin taakse ja 2018 välivaaleissa he innostuivat demokraattipuolueen vasemman siiven ehdokkaista. Näiden valossa kyllä - tilanne on republikaaneille haaste.

– Mutta toki republikaaninuoret ovat myös aktiivisia.

Trumpin uskolliset

4. kysymys: Onko Trump onnistunut pitämään peruskannattajansa takanaan? Entä republikaanipuolueen senaattorit?

Benita Heiskanen: – Kyllä ja kyllä. Kannattajakunnan tuki on pysynyt lähes vakiona ja senaattoreiden kannatus on lisääntynyt vuoden 2016 nihkeydestä nykymajoriteetin tukeen.

5. kysymys: Vieläkö vanha Hillary Clinton -viha todella puree?

Benita Heiskanen: – Näyttää purevan ainakin kampanjatilaisuudessa.

Jatkoa ei voi vielä arvioida

6. kysymys: Ketkä ovat vahvimmat demokraattien vastaehdokkaat?

Benita Heiskanen: – En halua näitä ennakoida ennen ensi viikon - keskiviikon ja torstain - tv-väittelyjä Miamissa.

7. kysymys: Mihin viittaavat viimeisimmät gallupit?

Benita Heiskanen: – Tämän hetkiset gallupit povaavat demokraattiehdokkaalle voittoa, mutta niissä on toki eroavaisuutta. Demokraateista vahvoilla ovat John Biden, Elizabeth Warren, Bernie Sanders ja Peter Buttigieg.

– En kuitenkaan panisi gallupeihin paljoa painoarvoa tässä vaiheessa.

8. kysymys: Onko demokraateilla puolueena strategiaa, joka hillitsee rivien hajaantumista ja sisäistä riitelyä, kun tarjolla on näin monta ehdokasta?

Benita Heiskanen: – Sellaisesta ei ainakaan toistaiseksi ole merkkejä.

9. kysymys: Onko jo mahdollista arvioida Trumpin uudelleenvalinnan todennäköisyyttä?

Benita Heiskanen: – Ei ole.

Uutta sotaa ei tullut

10. kysymys: Katsooko amerikkalainen äänestäjäkunta Trumpille ansioksi sen, että hän ei ole aloittanut sotatoimia mitään maata vastaan?

Benita Heiskanen: – Jos Syyrian sotatoimia ei lasketa, niin hän on pitänyt kampanjanaikaisen lupauksensa olla menemättä uusiin selkkauksiin. Tosin Yhdysvallat on edelleen sodassa Afghanistanissa. Se on USA:n pisin sota.

Hybridiuhka kummittelee

11. kysymys: Miten Yhdysvallat on varautunut Venäjän hybridi-sodankäyntiin 2020 vaalien osalta, kun otetaan huomioon, että Trumpin hallinto on rajoittanut kaikkia kyberturvallisuuteen liittyviä liittovaltion toimintoja valtavasti?

Benita Heiskanen: – Ainakin demokraatit kritisoivat valmistautumisastetta. Presidentti ei näemmä ole ottanut uhkaa kovin vakavasti.

Terveyskiista kytee

12. kysymys: Vaikuttaisiko Barack Obaman terveydenhoitouudistuksen romuttaminen siihen että istuvaa presidenttiä äänestäneet duunarit ja viljelijät menettäisivät turvansa eivätkä enää kannattaisi Trumpia?

Benita Heiskanen: –Terveydenhuoltouudistus nousi Trumpin virkaanastujaisvuonna kynnyskysymykseksi yhdysvaltalaisille. Silloin "Affordable Care Actia" ei saatu kumottua, vaikka sitä on pyritty nakertamaan sisältä käsin.

– Ihmiset saattavat muuttaa kantaansa, kun kokevat sen vaikutukset omakohtaisesti.

Kuka saa latino-äänet?

13. kysymys: Äänestivätkö latinotaustaiset Trumpia, vai voiko siis virkaan kuitenkin päästä ilman heidän tukeaan?

Benita Heiskanen: – Latino-äänestäjät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, riippuen esimerkiksi heidän kansallisesta taustastaan, uskonnollisuudestaan sekä suhtautumisestaan yrittäjyyteen.

– Esimerkiksi meksikolaistaustaiset, kuubalaistaustaiset ja puerto ricolaiset korostavat eri intressejä ja kunkin ryhmän sisällä on jännitteitä. Heidän äänestyskäyttäytymisensä ja -aktiivisuutensa riippuu erityisesti kulloisestakin ehdokkaasta.

– Koska he ovat niin kutsuttuja "swing voters", liikkuvia äänestäjiä joiden äänestyskäyttätyminen vaihtelee, heihin on aina suhtauduttava vakavasti. Lisäksi he ovat ja kasvava etninen ryhmä.

Vaalijärjestelmän kiemurat

14. kysymys: USA:n äänestysoikeuskäytännöt ovat hyvin epämääräiset ja joidenkin kansalaisten mahdollisuutta käyttää äänioikeuttaan yritetään estellä. Onko tämä käytäntö ennallaan?

Benita Heiskanen: – Välivaalien jälkeen esimerkiksi Floridassa ja Texasissa puututtiin kyseisiin epäkohtiin. Oletan, että ne nousevat esiin myös meneillään olevissa vaaleissa.

15. kysymys: Heikentääkö Trumpin asemaa se että hän ei saanut lukumääräistä enemmistöä äänistä, vaikka tulikin toki valituksi Yhdysvaltain vaalikäytännön mukaan?

Benita Heiskanen: – Ei mielestäni käytännössä, vaikka se historiankirjoihin kirjataankin. Toki se on vaikuttanut hänen omiin painotuksiinsa ja lausuntoihinsa.