Syyttäjälle täystappio: Kaikki syytteet nurin Suomen suurimmassa poliisirikosjutussa – Valtiolle yli 600 000 euron kulut

Entisen poliisiylijohtajan lisäksi syytteessä oli neljä muuta poliisijohtajaa. Kaikki syytteet kaatuivat Helsingin käräjäoikeudessa.

virkavirheet
Paatero, Lardot, Aapio, Riikonen, Aarnio
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron (vas.), keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin, Helsingin poliisilaitoksen päällikön Lasse Aapion, Helsingin eläköityneen poliisikomentajan Jukka Riikosen ja Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion virkarikossyytteet.Lehtikuva / Yle

Helsingin käräjäoikeus katsoo tuomiossaan, että kukaan poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä syytteessä olleista ei ollut rikkonut virkavelvollisuuttaan. Oikeus hylkäsi kaikkien virkarikossyytteet.

Syyttäjä vaati historian laajimmassa poliisirikosjutussa ehdollisia vankeusrangaistuksia tai vähintään sakkoja usealle nykyiselle tai entiselle poliisijohtajalle.

Syytteessä olivat entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio, Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja Jukka Riikonen sekä Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio.

Heidän lisäkseen jutussa oli syytettynä kolme muuta henkilöä. Kaksi heistä työskenteli Helsingin poliisilaitoksella ja yksi Poliisihallituksessa. Myös heidän syytteensä kaatuivat.

Iso lasku valtiolle

Valtiolle poliisijohdon oikeudenkäynnistä tulee iso lasku. Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan poliisipomojen ja muiden syytteistä vapautettujen oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja yhteensä yli 620 000 euroa.

Oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi Suomen valtio velvoitettiin lisäksi maksamaan hyvitystä kahdelle vastaajalle yhteensä 7 000 euroa.

Helsingin poliisilaitoksella rikottiin määräyksiä

Helsingin poliisilaitoksella ei ollut yhtään rekisteröityä tietolähdettä vuosina 2008-2013.

Käräjäoikeus katsoo, että Helsingin poliisi kuitenkin käytti tietolähteitä, jotka olisi pitänyt hyväksyä ja rekisteröidä. Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu asiasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Tietolähteiden käytön kirjaaminen oli todistajien mukaan vaihtelevaa. Osa poliiseista piti itse kirjaa tapaamisista, osa ei.

Virkarikossyytteet kaatuivat siihen, että valtakunnallista rekisteriä ei ollut.

Käräjäoikeus toteaa, että tietolähteiden rekisteröinti olisi lain mukaan edellyttänyt valtakunnallisen tietolähderekisterin perustamista. Tällaista rekisteriä ei kuitenkaan ollut olemassa ennen vuotta 2018.

Tämän vuoksi tietolähteiden rekisteröimiseen ja niiden käytön kirjaamiseen ei syytteiden tekoaikana ollut laillista menettelytapaa, Helsingin käräjäoikeus toteaa päätöksessään.

Oikeus: Paaterolla oli vastuu valtakunnallisen rekisterin perustamisesta

Käräjäoikeus katsoo, että entisellä poliisiylijohtajalla Mikko Paaterolla ei ole ollut sellaista tietoa, jonka nojalla hänen olisi pitänyt ryhtyä selvittämään Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaa.

Oikeus toteaa, että Paatero poliisiylijohtajana on ollut vastuussa siitä, että valtakunnallinen tietolähderekisteri perustetaan ja toimintaa ohjaava käsikirja laaditaan.

Paateroa ei kuitenkaan syytetty laiminlyönneistä tietolähderekisterin tai käsikirjan osalta, kuten ei muitakaan syytettyjä.

Oikeus katsoo, että Poliisihallituksessa rikostorjuntayksikön päällikkönä toimineella Robin Lardotilla ei ole ollut tietoa siitä, että Helsingin poliisilaitos ei olisi lainkaan rekisteröinyt tietolähteitä.

Sen sijaan Lardot tiesi keväästä 2012 lähtien, että Helsingin poliislaitoksella tietolähteet tulkittiin satunnaiksi eikä niitä rekisteröity samalla kynnyksellä kuin muualla.

Oikeuden mukaan Lardot ryhtyi tämän jälkeen korjaamaan epäkohtia viipymättä ja riittävällä tavalla ja antoi uuden tietolähdetoimintaa koskevan määräyksen.

Oikeus toteaa, että Lardot on kertonut yrittäneensä saada aikaan valtakunnallista rekisteriä vuodesta 2009 lähtien, jolloin hän antoi keskusrikospoliisille asiasta määräyksen.

Rekisterin perustaminen kaatui Lardotin mukaan oikeudellisiin ongelmiin ja siihen, että se yritettiin kytkeä poliisin tietojärjestelmähankkeeseen.

Oikeus: Helsingin poliisilaitoksella vastuu oli päälliköllä

Oikeuden mukaan tietolähdetoiminnan järjestämisestä Helsingin poliisilaitoksella oli vastuussa poliisipäällikkönä toiminut Jukka Riikonen. Riikosella oli myös erityinen vastuu valvonnasta.

Riikonen ei kutenkaan voinut määrätä tai ohjeistaa tietolähdetoimintaa säännösten mukaiseksi, koska lain mukaista rekisteriä ei ollut. Riikonen ei näin voi joutua rikosoikeudellisen vastuuseen laiminlyönnin perusteella, oikeus toteaa.

Apulaispoliisipäällikkönä toiminut Lasse Aapio ei oikeuden mukaan ollut vastuussa tietolähdetoiminnasta.

Aapiolla ei liioin ollut velvollisuutta alkaa selvittämään tietoonsa tulleita epäselvyyksiä, koska tiedot oli annettu myös Poliisihallituksen laillisuusvalvontaan ja poliisipäällikölle. Aapio on oikeuden mukaan voinut luottaa, että epäkohtien oikaisemisesta huolehditaan.

Oikeus katsoo, että huumerikosyksikön päällikkönä toimineella Jari Aarniolla ei ollut nimenomaisia virkavelvollisuuksia tietolähdetoiminnan järjestämiseen ja valvontaan, koska siihen oli määrätty huumerikosyksikön toiminnasta erillinen organisaatio.

Aarniolla oli kuitenkin esimiehenä velvollisuus puuttua alaistensa toimintaan, mutta hän ei oikeuden mukaan voinut määrätä kirjauksia tehtäväksi, koska lainmukaista rekisteriä ei ollut.

Lardot ja Aapio palaavat töihin

Lardot ja Aapio ovat olleet hyllytettyinä viroistaan virkarikossyytteidensä vuoksi.

Sisäministeriö tiedotti heti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen, että syytteistä vapautetut Robin Lardot ja Lasse Aapio palaavat hoitamaan tehtäviään.

Sisäministeriö seuraa, jatkuuko oikeusprosessi hovioikeudessa.

Syyttäjä piti virkarikoksia vakavina

Syytteiden mukaan Helsingin poliisilaitoksella ei vuosina 2008–2013 kirjattu tietolähteitä lain ja asetusten mukaisesti rekistereihin. Syyttäjän mukaan esimiehet eivät puuttuneet tähän.

Syyttäjä katsoi, ettei tietolähdetoiminta voinut odottaa lainsäädäntöä tai ohjeita Poliisihallitukselta vaan siihen olisi pitänyt puuttua välittömin toimin myös Helsingin poliisilaitoksella.

Syyttäjän mukaan kyse oli vakavammista teoista kuin monessa muussa virkarikoksessa.

Kaikki syytetyt kiistivät useita kuukausia kestäneessä oikeudenkäynnissä syyllistyneensä virkarikoksiin.

Oikeudenkäynti oli historiallinen, koska syytettyjen penkillä oli ylintä poliisijohtoa.

Lue myös:

Päivi Happonen: Juhannuskokko roihahti syyttäjälle jo tänään – Pahin painajainen toteutui, kun poliisipomojen kaikki syytteet hylättiin

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero Ylelle: "Kaksi viime vuotta oli elämäni raskainta aikaa" – Näin käräjäoikeuden ratkaisua on kommentoitu

Poliisipomojen kohtalonpäivä tänään: Oikeus antaa tuomionsa Suomen suurimmassa poliisirikosjutussa – Katso, millaisia rangaistuksia vaaditaan ja miksi

Historian suurin poliisirikosoikeudenkäynti alkaa – Katso tästä, mistä poliisipäälliköitä syytetään

Poliisijohtajien vastuista kinataan ja kiistellään oikeudessa kuukausia – Näihin neljään kysymykseen törmättiin jo ensi metreillä

Päivi Happonen: Ovatko poliisipomot ihan oikeasti rosvoja?