Anna ja Ateq ovat viihtyneet ensimmäisessä kesätyössään, mutta moni maahanmuuttajanuori törmää ennakkoluuloihin työnhaussa

Maahanmuuttajien työttömyys on kaksinkertaista kantasuomalaisiin verrattuna. Erityisen vaikeassa asemassa ovat Suomeen teini-iässä tulleet ja pakolaistaustaiset nuoret.

kesätyö
Ateq työskentelemässä lastenvaateosastolla.
Ateq on viihtynyt kesätöissä hyvin. Kahden viikon kesätyörupeaman jälkeen hän aikoo lähteä lomailemaan Bulgariaan. Karoliina Simoinen / Yle

Helsingin Itäkeskuksen Stockmannilla 18-vuotias Ateq purkaa takahuoneen kuormasta vaatteita ja vie niitä paikoilleen lastenosaston hyllyihin. Usein järjestelytyö keskeytyy asiakkaan tiedusteluihin tuotteista. Silloin Ateq tarkistaa tabletilta, onko valikoimassa tiettyä tuotetta ja missä se sijaitsee. Kielimuuria tai vaikeita kysymyksiä ei ole vielä osunut kohdalle, vaikka Ateq on opiskellut suomen kieltä vasta puolitoista vuotta.

Kerrosta alempana kosmetiikkaosastolla 17-vuotias Anna järjestelee tuotteita hyllyihin ja vastailee tarvittaessa asiakkaiden kysymyksiin. Välillä se on vaikeaa, koska meikkejä on paljon erilaisia, ja Anna on ollut töissä vasta viikon. Suomen lisäksi Annalle on ollut työssä hyötyä äidinkielestään venäjästä.

Afganistanista kotoisin oleva Ateq ja venäläistaustainen Anna ovat kumpikin muuttaneet Suomeen muutamia vuosia sitten ja päättäneet tänä keväänä peruskoulun. Nyt he ovat saaneet ensimmäisen kesätyönsä lastenoikeusjärjestö Planin kautta.

Tilastojen valossa Annan ja Ateqin kaltaisten maahanmuuttajanuorten on kantasuomalaisia vaikeampaa päästä työelämään kiinni. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden alussa julkaiseman katsauksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan työikäisten maahanmuuttajien työttömyys on noin kaksinkertaista kantasuomalaisiin verrattuna.

Ateq ja Anna
Ateq ja Anna ovat mukana lastenoikeusjärjestö Planin työllisyyttä edistävissä hankkeissa, joissa he ovat muun muassa tutustuneet suomalaiseen työelämään ja harjoitelleet CV:n tekemistä.Karoliina Simoinen / Yle

Työnhaun tiellä puuttuvat verkostot ja ennakkoluulot

Kesätyön saaminen alle 18-vuotiaana on vaikeaa kenelle tahansa, mutta maahanmuuttajataustaiselle nuorelle se voi olla erityisen vaikeaa. Näin sanoo Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Hanna Nurmi.

– Meidän toiminnassamme mukana olevat nuoret tulevat hyvin erilaisista koulutuksellisista lähtökohdista, ja monet ovat vielä alkutekijöissään suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa. Ennakkoluulot, kielelliset haasteet ja puuttuvat työnhaun verkostot vaikeuttavat työnhakua, Nurmi sanoo.

Anna on työskennellyt enimmäkseen kosmetiikkaosastolla. Siellä työtehtäviin kuuluu tuotteiden järjestelyä ja asiakaspalvelua.
Anna työn touhussa kosmetiikkaosastolla.Karoliina Simoinen / Yle

Ateq ja Anna eivät ole törmänneet ennakkoluuloihin tai rasismiin kesätyöpestinsä aikana. Ennemminkin kesätyö on ollut positiivinen kokemus.

– Eniten olen ehkä oppinut asiakaspalvelua, koska ihmisiltä tulee paljon kysymyksiä. Vaikeuksia voisi tulla, jos joutuisin meikkiosastolle töihin. Siellä en osaisi kyllä neuvoa ketään, Ateq sanoo.

Annalle parasta on ollut päästä tutustumaan konkreettiseen työhön.

– On ollut kivaa nähdä, mitä kaikkea työ pitää sisällään. Mitään hankaluuksia ei ole tullut, koska työyhteisö on kiva ja aina voi kysyä, jos ei tiedä jotain.

Planin kautta kesätyön on tänä kesänä saanut 60 maahanmuuttajataustaista nuorta pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Planin järjestämän kesätyön edellytyksenä on, että nuoret ovat mukana Planin toiminnassa ja käyvät muutamia kertoja kuussa järjestettävissä työelämään valmentavissa tapaamisissa.

Teini-iässä Suomeen tulevat haavoittuvimpia

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) maahanmuuttajien kotoutumisen parissa työskentelevä erityisasiantuntija Liisa Larja sanoo, että juuri teini-iässä Suomeen tulleet nuoret ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa työelämän suhteen.

Viime vuosina työllisyystilanne yleisesti ottaen parantunut, mutta Larjan mukaan erityisesti pakolaistaustaisten nuorten työllisyysnäkymät ovat edelleen kantasuomalaisia heikommat. Syitä on useita.

– Koulutus periytyy, ja ulkomaalaistaustaisissa on enemmän niitä, joiden vanhemmilla on vain perustason koulutus. Ei ole myöskään helppoa tulla kesken koulu-uran toiseen maahan ja vaihtaa vieraaseen kieleen. Tilanteet ovat hyvin paljon riippuvaisia lähtömaan koulutusjärjestelmän tilasta ja henkilön koulutustaustasta, Larja sanoo.

Larjan mukaan työllisyyslukujen katsominen ei nuorten osalta välttämättä kerro koko totuutta.

– Maahanmuuttajapoikien työllisyys on joissain tutkimuksissa jopa parempi kuin suomalaisten poikien, mutta se liittyy osaltaan siihen, että koulutusura katkeaa monella peruskouluun. Pitkällä tähtäimellä se ei ole hyvä ratkaisu, sillä peruskoulupohjalla työura jää katkonaiseksi.

Haaveena opettajan ammatti ja poliisikoulu

Vuonna 2015 julkaistun selvityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret jäävät suomalaistaustaisia useammin työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Larjan mukaan tehokas keino kuroa umpeen eroa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä on varmistaa toisen asteen koulutus ja riittävä ohjaus kaikille.

Annalle ja Ateqille peruskoulun jälkeinen kouluttautuminen on itsestäänselvyys. Anna haaveilee syksyllä alkavien lukio-opintojen jälkeen opettajaksi opiskelusta. Ateq haluaisi lapsuuden toiveammattiinsa poliisiksi. Ennen poliisikoulua pitäisi valita lukion ja turvallisuusalan ammattitutkinnon välillä.

– Se on vaikea valinta. Lukiosta ei saa valmista ammattia, eli sen jälkeen pitäisi ehkä ottaa lainaa opiskeluun. Ammattikoulupohjalla voisi olla töissä, jos poliisikouluun ei heti pääsekään, Ateq sanoo.

Anna ja Ateq esiintyvät etunimillään, koska he eivät halua joutua negatiivisen huomion kohteeksi sosiaalisessa mediassa.

Lue myös:

Irakilaisnainen on etsinyt 12 vuotta töitä – näin eri maista tulleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa

Miksi maahanmuuttajanainen ei ole töissä? Maryan Jamalla on siihen vastaus