Metsänomistajille viime vuonna huipputulot: syynä ennätyshakkuut ja kantohintojen nousu

Kantorahatulot olivat lähes kolmanneksen suuremmat kuin keskimäärin edeltäneiden kymmenen vuoden aikana.

puut
Metsähakkuuta.
Tiukasti suojeltuihin alueisiin kuuluvia metsä- ja kitumaita on eniten Pohjois-Suomessa: 1,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 17 prosenttia metsäpinta-alasta. Etelä-Suomessa vastaava ala on 0,4 miljoonaa hehtaaria eli kolme prosenttia metsäpinta-alasta. Ismo Pekkarinen / AOP

Ennätyshakkuut toivat viime vuonna metsänomistajille huipputulot. Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla kantorahatulot kasvoivat edellisvuodesta peräti parikymmentä prosenttia. Tulot nousivat kaikissa maakunnissa.

Eniten tuloa saatiin Etelä-Savon maakunnassa, 329 miljoonaa euroa. Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa tulot olivat noin 265 miljoonaa euroa.

Asiaa selittää myös kantohintojen nousu.

Kantorahatulo tarkoittaa hintaa, joka puusta saadaan, kun metsä myydään pystykaupalla.

Puulajeista suurimman osuuden tuloista toi yhä kuusi, jonka merkitys korostuu Etelä-Suomen maakunnissa ja yksityismetsissä. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomen maakunnissa mänty on selvästi tärkein puulaji.

Keski-Pohjanmaalla hyvää vuotta selittää osaltaan se, että talven hakkuut päästiin aloittamaan jo varhain syksyllä, sillä maaperä kesti kuivan kesän ansiosta hyvin työkoneiden painon.

Koko maassa viime vuonna päästiin lähelle huippuvuoden 2007 lukemia. Kantorahatulot olivat yli 2,6 miljardia. Siitä yksityismetsänomistajat saivat 2,3 miljardia euroa. Valtaosa tulosta tuli pystykaupoista.

Kantorahatulot olivat 30 prosenttia suuremmat kuin aiemmalla kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Eniten hyötyivät yksityismetsänomistajat, joiden tulot olivat yli kolmanneksen tavallista korkeammat. Metsäteollisuuden ja valtion tulot nousivat vain hieman.