"Skeittaus on taidetta" – Iso yleisö hurahti rullalautoihin, ja nyt Helsingissä on paikka, jossa lajia voi opetella aivan ilmaiseksi

Skeittikontti on osa Helsingin kaupungin Ideahaku-kokeilua, jonka päämääränä on saada kaupunkilaiset liikkumaan.

rullalautailu
täydentyy
Kaisa Hirvonen ja Eveliina Kauppi aloittivat skeittauksen viime talvena Kontulan skeittihallilla. Harrastus on opettanut voittamaan pelkoja ja hallitsemaan kehoa.Antti Haanpää / Yle

Helsinki– Se kuuluu lajiin, toteaa Eveliina Kauppi, yksi Eläintarhan Skeittikontilla järjestettävän skeittikoulun osallistujista.

– Se opettaa hirveästi, kun sattuu. Sitten et tee välttämättä samaa virhettä uudelleen. Tai et halua tehdä samaa virhettä uudelleen. No niin, siihen reunalle vaan, skeittikoulun vetäjä Petrus Marttila kannustaa.

Skeittikontti (siirryt toiseen palveluun) on Suomen Rullalautaliiton, HELriden ja Concrete Jamin yhteistuotos, jonka tavoitteena on saada helsinkiläiset liikkumaan ja löytämään itselleen uusia harrastusmuotoja. Kontilla järjestetään ilmaista skeittiopetusta kaksi kertaa viikossa. Lisäksi kontilta voi lainata skeittilautoja ja -suojia, siellä voi harjoitella levyjen soittamista ja dj:n taitoja, maalata graffiteja ja järjestää omia tapahtumia.

Kauppi on saapunut kontille entisen opiskelukaverinsa Kaisa Hirvosen kanssa testaamaan, miltä viime talvena Kontulan skeittihallilla aloitettu laji tuntuu ulkona.

– Kun aloittaa vähän vanhempana, niin mielellään ottaa kokeneemmalta skeittaajalta ensin ohjeet, ennen kuin lähtee rikkomaan itseään parkeille. Kaatumisten kautta sitä täytyy lähteä. Ei sitä muuten opi, ellei välillä mokaile oikein huolella, 29-vuotias Kauppi sanoo.

Kaupilla on taustaa muista lautalajeista, joten tasapaino hänellä on valmiiksi suhteellisen hyvä. Skeittauksessa se kehittyy entisestään. Kaupin mukaan tasapainosta on hyötyä kaikilla elämänalueilla. Kauppi ja Hirvonen työskentelevät molemmat luokanopettajina.

– Mikä itse lajissa kiehtoo, on se, että se näyttää äärimmäisen helpolta ja kevyeltä. Se on tosi kaunista, mutta tosi vaikeaa, Kauppi sanoo.

Hirvosen mukaan isoin asia, jonka hän skeittikoulussa on oppinut, onkin pelkojen voittaminen ja kehonhallinta.

Porukka liikkumaan ja ne nuoret, jotka eivät harrasta, harrastamaan

Petrus Marttila, Helsinki, 13.06.2019
Skeittaus eroaa esimerkiksi jalkapallosta siinä, että samaan porukkaan mahtuu teknisesti hyvin eritasoisia ja -tyylisiä harrastajia. Kilpailu käydään itseä vastaan.Antti Haanpää / Yle

Aiemmin skeittikoulut ovat olleet Helsingissä maksullisia. Nyt Helsingin kaupungilla on kuitenkin menossa kolmen vuoden Ideahaku-kokeilu, jonka tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille uusia, matalan kynnyksen liikuntaharrastuksia.

Viime syksynä alulle pantuun hakuun osallistui yhteensä 98 helsinkiläistä yhteisöä. Eläintarhaan kesäkuun alussa avattu Skeittikontti on yksi jatkokehitykseen päässeestä ja määrärahan saaneesta kymmenestä ideasta. Nyt on menossa ensimmäinen pilottijakso.

– Tämä sijainti taitaa vetää automaattisesti ihmisiä puoleensa. Monet, joilla ei ole ennen ollut mitään kiinnostusta skeittaukseen, ovat nyt löytäneet lajin, kun ovat saaneet lainata täältä lautoja, kertoo Skeittikontilla harrastusvälineiden lainausta ja levyjä pyörittävä Helga Hakoniemi.

Helsingin kaupungin itäisen nuorisotyön kumppanuuspäällikön Markku Toivosen mukaan Skeittikontilla yhdistyy kaksi kaupungin strategista tavoitetta – saada porukka liikkumaan ja samalla ne nuoret, jotka eivät harrasta, harrastamaan. Toivosen mukaan poikkeuksellista on hankkeiden kesto.

– Toimijoilla on kolmen vuoden turva lähteä kokeilemaan temppuja, joita ei ole ennen kokeiltu. Ideat voivat olla rohkeita. Voi kokeilla ja katsoa, miten tavoitteet toteutuvat. Jos ei onnistu heti, voi tehdä korjausliikkeitä ja luottaa siihen, että tukea tulee vielä pilottijakson jälkeenkin.

Petrus Marttila, Helsinki, 13.06.2019
Eläintarhassa järjestettävä skeittikoulu on avoin kaikenikäisille kaupunkilaisille.Antti Haanpää / Yle

Vuositasolla Helsingin kaupunki myöntää useiden miljoonien eurojen edestä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan avustuksia. Hakemuksia tulee vuosittain noin 3 000. Avustusta saavat sadat seurat, järjestöt ja yhdistykset.

Ideahaulla haluttiin houkutella nuorisotoiminnan piiriin myös sellaisia tahoja, jotka eivät aiemmin ole onnistuneet saamaan rahoitusta hankkeilleen.

– Helsinki pyrkii koko ajan enemmän ja enemmän ymmärtämään, mikä sen rooli on. Kaupunki ei tee enää niin paljon itse vaan toimii alustana: jeesataan ja tuetaan muita tekemään, Toivonen selittää.

Alakulttuurista valtavirran villitykseksi ja uudeksi olympialajiksi

Skeittikoulua vetävä Petrus Marttila on tehnyt vuosia töitä nuorten parissa. Edelliset kesät hän on kiertänyt Suomen skeittiparkkeja Skeittipakullaan ja opettanut niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin skeittauksen saloja.

Marttila on erityisen innoissaan siitä, että Eläintarhan Skeittikontilla kurssit ovat maksuttomia.

Petrus Marttila, Helsinki, 13.06.2019
Petrus Marttilan mukaan nuorisotyössä skeittaus toimii yhteisenä kielenä ja toimintamuotona ohjaajan ja nuorten välillä.Antti Haanpää / Yle

– Kaikilla ei ole varaa harrastaa, ja skeittaus on sellainen juttu, että kun sinulla on lauta, pystyt tekemään sitä omatoimisesti. Tähtään siihen, että kurssin jälkeen tiedät vähän, miten poljetaan vauhtia, ja kynnys lähteä harrastamaan olisi matalampi.

Aiemmin skeittaus nähtiin vahvasti osana alakulttuuria, mutta nyt lajista on tullut valtavirran villitys ja myös uusi olympialaji. Suomen Rullalautaliiton haaveena olisikin, että Skeittikontit leviäisivät ensi kesänä muihinkin kaupunkeihin. Alkuperäinen idea Skeittikonttiin saatiin Ruotsista, jossa konttien yhteydessä on pyöritetty muun muassa kahvilatoimintaa.

Nuorisotyössä skeittaus toimii Marttilan mukaan ennen kaikkea yhteisenä kielenä ohjaajan ja nuorten välillä.

– Me tulemme tosi hyvin toimeen, kun puhumme sitä samaa kieltä.

"Skeittaus on taidetta"

Marttilan mielestä skeittausta pidetään usein vaikeana ja maagisena juttuna. Miten on mahdollista, että lauta voi nousta sillä tavalla ilmaan ja pysyä kiinni jaloissa?

– Mutta jos rohkaistut ja kokeilet, niin aika nopeasti se selkenee. Ja jokainen voi nauttia siitä omalla tasollaan!

Marttilan mukaan skeittaus eroaa muista lajeista siinä, että samaan porukkaan mahtuu teknisesti hyvinkin eritasoisia harrastajia.

– Esimerkiksi menestyvässä futisjoukkueessa ei voisi olla pelaajaa, joka potkisi tyylikkäästi palloa, mutta ei olisi teknisesti niin hyvä. Skeittauksessa samassa porukassa voi olla tosi eritasoisia ja erilaisia tyyppejä yhtä aikaa. Kilpailu tapahtuu itseä vastaan, ja se tajutaan oikeastaan heti, kun lähdetään skeittaamaan, hän jatkaa.

Helga Hakoniemi, skeittikontti, Helsinki, 13.06.2019
Skeittikontilla työskentelevän Helga Hakoniemen mukaan Eläintarhalla sijaitseva kontti on houkutellut ohikulkijoita lainaamaan lautoja ja kokeilemaan skeittausta. Hakoniemi soittaa kontilla myös levyjä.Antti Haanpää / Yle

Helsingin kaupungin näkökulmasta Skeittikontti elävöittää kaupunkikulttuuria ja tuo hyvää säpinää alueelle. Ideahaun hankkeissa painotettiin myös yhteistyötä eri yhteisöjen välillä. Rullalautailujärjestöille luonteva kumppani löytyi graffitien ja skeittauksen ympärille keskittyviin tapahtumiin erikoistuneesta Concrete Jamista.

Petrus Marttila harrastaa skeittauksen lisäksi kuvataidetta, ja myös hänestä skeittaus ja taide kulkevat monella tapaa käsi kädessä.

– Skeittaus on taidetta. Voit tehdä temppuja niin monella eri tavalla – sinun omalla, uudella tavallasi. Käytän samaa varastoa ja luovuutta maalaamiseen ja skeittaamiseen, Marttila avaa.

Kuuntele seuraavaksi:

Suomen skeittijoukkueen olympiatoivo Lizzie Armanto: "Skeittaukseen löytyy aina uusia tulokulmia ja lähestymistapoja"

Katso seuraavaksi:

Skede! Uusi sarja pureutuu skeittauksen vauhdikkaaseen ja moniulotteiseen maailmaan