Tutkimus: Ruokasienet kärsivät avohakkuista enemmän kuin metsäpaloista

Ruokasienistä muun muassa kangasrousku, isohapero, kangas- ja männynpunikkitatti hyötyvät lievästä metsäpalosta.

sienet
Sieniä kasvaa puun juuressa
Sienet ovat tärkeä osa metsien ekosysteemiä. Osa sienistä muodostaa symbioosin puiden juurien kanssa, mikä parantaa puiden kasvua. Tenho Tornberg / Yle

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan talousmetsän avohakkuut ovat sienille haitallisempia kuin metsäpalot. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Kauko Salo on selvittänyt metsien muutosten, kuten hakkuiden, ojitusten, lannoitusten ja metsäpalojen vaikutusta sieniin.

Hakkuiden haitallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää, jos avohakkuun yhteydessä jätetään eläviä havu- ja lehtipuita säästöpuiksi. Elävät säästöpuut auttavat niitä sienilajeja, jotka muodostavat puiden kanssa symbioottisen sienijuuren eli mykorritsan.

Väitöskirjan tulosten perusteella metsäpaloilla on pääosin myönteinen vaikutus sieniin, mutta palon voimakkuudella on suuri merkitys sieniyhteisöjen koostumukseen. Sienten lajimäärä on lievän palon alueilla kolme kertaa suurempi kuin voimakkaan palon alueilla.

– Ruokasienistä muun muassa kangasrousku, isohapero, kangas- ja männynpunikkitatti hyötyvät lievästä metsäpalosta, Salo sanoo Luken tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Sienet ovat tärkeä osa metsien ekosysteemiä. Osa sienistä muodostaa symbioosin puiden juurien kanssa, mikä parantaa puiden kasvua. Osa sienilajeista puolestaan on lahottajia, jotka kierrättävät kuolleiden puiden tai karikkeen orgaanisen aineen takaisin kasvien ja eläinten käyttöön. Suuri joukko sieniä on myös taloudellisesti tärkeitä kauppa- ja ruokasieniä.