Kahden taiteilijan kielletty rakkaus pysyi salassa vuosikymmenet – nyt Särestöniemen ja Kaijärven tarina kerrotaan Rautalammin museossa

Taidemaalari Reidar Särestöniemellä ja runoilija Yrjö Kaijärvellä oli neljä vuotta kestänyt rakkaussuhde 1960–1970-lukujen taitteessa. Suhde pysyi salassa vuosikymmenet.

taide
Tarkastelee Reidar Särestöniemen taulua.
Museonjohtaja Leni Koukkari kertoo, että museo on saanut rohkaisevaa palautetta näyttelystä. Kielletty rakkaussuhde koskettaa ja kiinnostaa ihmisiä.Sami Takkinen / Yle

Rautalammin museossa on esillä näyttely, joka kertoo kittiläläisen taidemaalari Reidar Särestöniemen ja rautalampilaisen runoilijan Yrjö Kaijärven suhteesta. Suhde alkoi 1960-luvun lopulla – aikaan, jolloin homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi ja oli laitonta Suomessa.

Rakkaussuhde pidettiin visusti salassa. Vain kummankin miehen lähipiiri tiesi heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Näyttely esittelee molemmat taiteilijat ja avaa heidän välistä yhteydenpitoa. Esillä on myös Särestöniemen taidetta, jonka kautta taiteilija kertoi myös omasta rakkauselämästään.

– Kaijärvi on ollut viime vuodet unohdettu kulttuuripersoona Rautalammilla, arvelee museonjohtaja Leni Koukkari.

Kaijärvi syntyi 1896 Juuassa, joten hän oli jo 71-vuotias tutustuessaan 42-vuotiaaseen Särestöniemeen. Perhe muutti vuosisadan vaihteessa Rautalammille ja asettui lopulta asumaan Kaijärvi-nimisen järven rannalle, samannimiselle tilalle.

Kaijärvi opiskeli itselleen alkuun kaksi ammattia. Hän oli puutarhuri ja kansakoulunopettaja, mutta ne eivät tuntuneet hänestä oikeilta vaihtoehdoilta. Sitten hän meni Turun yliopistoon, jossa opiskeli V.A. Koskenniemen johdolla.

Näin Kaijärvesta tuli runoilija, kirjailija ja kääntäjä, joka taisi muun muassa ranskan ja italian kielet. Hän ammensi teksteihin sisältöä luonnosta ja kotiseudustaan, kuten teki myös Särestöniemi Kittilässä.

Kirjeiden kautta syntyi sielujen sympatia

Kaijärvi ja Särestöniemi kohtasivat vuonna 1968. Särestöniemi oli lukenut edellisen talven aikana kaikki Kaijärven kirjoittamat tekstit, proosan ja runot. Helmikuussa 1967 hän kirjoitti Kaijärvelle kirjeen ja siitä alkanut kirjeenvaihto johti näiden kahden miehen tapaamiseen ja suhteen alkamiseen.

– Heillä oli Reidarin mukaan yhtä suuret psyyket eli sielujen sympatia, Leni Koukkari kertoo.

Tuohon aikaan Kaijärvi oli saanut juuri Pro Finlandia -mitalin ja taiteilijaeläkkeen. Särestöniemi oli todella tunnettu henkilö ja arvostettu taidemaalari.

Taulussa esiintyy Pässin ja taivaanjaaran sekoitus, Reidar Särestöniemen näyttelystä, Rautalammilta.
Yksi Särestöniemen tunnetuimmista voimaeläimistä on taivaanjaara, joka on yhdistelmä pässistä ja taivaanvuohesta. Jaara syntyi 1950-luvun lopulla, kun Särestöniemi rakastui opiskellessaan Leningradissa. Välillä hahmoa ei näkynyt maalauksissa. Kun suhde Kaijärveen alkoi, taivaanjaara syntyi uudelleenSami Takkinen / Yle

Intohimoinen suhde loppui Kaijärven kuolemaan

Reidar Särestöniemi ei käynyt monista Kaijärven kutsuista huolimatta koskaan Rautalammilla suhteen aikana.

– Ilmeisesti Reidar oli niin kiireinen, Leni Koukkari arvelee.

Pari tapasi Helsingissä ja Särestöniemessä. Intohimoinen suhde eteni välillä myrskyisästi ja siinä oli monenlaisia vaiheita. Etäsuhteessa oli välillä epäselvyyksiä ja miehet olivat myös mustasukkaisia toisistaan.

Suhde laimeni ennen Kaijärven kuolemaa vuonna 1971, mutta siitä huolimatta se oli isku Särestöniemelle. Hän kuuli Kaijärven kuolemasta ollessaan Etelämantereen purjehduksella.

Menetys näkyi Särestöniemen tauluissa.

– Kaikkein kaunein heidän suhteestaan kertovista tauluista on Maan päällä ja taivaassa -teos. Kaksiosaisen maalauksen toisessa osassa Yrjö ja Reidar ovat maan päällä. Toisessa heillä on enkelinsiivet ja he ovat taivaassa. Ja he ovat siinä nuoria, Koukkari kuvailee.

Taulu ei ole esillä Rautalammin museon näyttelyssä.

Värikäs maalattu henkilö kuvassa, joka esittää Särestöniemeä.
Kahden taiteilijan rakkaustarina paljastui Rautalammin museolle vasta viime kesänä. Sattumalta kaksi toimittajaa kirjoitti toisistaan tietämättä jutut miesten yhteisestä historiasta Sunnuntaisuomalaiseen ja Helsingin Sanomiin. Rautalammilla asuva toimittaja Irene Pakkanen vinkkasi aiheestaan museolle ja sitä kautta syntyi kytkös myös Särestöniemen museoon Kittilään. Taulu on Särestöniemen omakuva, joka on maalattu Afrikassa.Sami Takkinen / Yle

Ylen Elävästä arkistosta löytyy Reidar Särestöniemen tv-haastattelu.

Runoilija Yrjö Kaijärvestä löytyy tietoa muun muassa Wikipediasta (siirryt toiseen palveluun).