Asukkaat huolissaan Tammelassa: Maija-Liisan suolle suunnitellusta turpeenotosta lähdössä valitus oikeuteen

Tammelalaiset Pehkijärven lähiasukkaat kummastelevat, mihin uutta turvetuotantoaluetta tarvitaan. Suomessa varaudutaan koko polttoturpeen alasajoon 10–15 vuodessa.

turvetuotanto
Suopursuja
Suo on kesällä huumaava elämys. Arkistokuva.Risto Salovaara / Yle

Vapo sai toukokuussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristöluvan Maija-Liisan suon turvetuotantoon Tammelassa. Lupa on pitkäaikainen: se on voimassa 40 vuotta, noin vuoteen 2060 asti. Paikalliset asukkaat ovat huolestuneet tilanteesta ja aikovat valittaa luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen.

– Me haemme oikeusteitse nyt muutosta asiaan. Ei ole tarpeen enää perustaa uusia turvetuotantoalueita. Myös järvemme rehevöityminen huolestuttaa turvetuotannon alajuoksulla meitä asukkaita, sanoo Pehkijärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Elina Selinheimo.

Maija-Liisan suo on kooltaan noin 80 hehtaaria, siitä turvetuotantoon luvattu alue on runsaat 30 hehtaaria. Alue sijaitsee Hämeenlinna–Turku-tien ja Riihimäelle vievän 54-tien risteyksen tuntumassa Tammelan Perähuhdassa.

Turvetta käytettäisiin niin energiaturpeena kuin kasvuturpeenakin. Tammelasta ja muualtakin Lounais-Hämeestä ja Loimaan Punkalaitumen seuduilta nostettua polttoturvetta käytetään kaukolämpöön muun muassa Vapon Kiimassuon voimalaitoksessa Forssassa. Forssan voimalaitos polttaa raaka-aineena turvetta noin puolet ja puuta noin toisen puolikkaan.

Turvetuotantoalueen alapuolella huolestuttiin

Pehkijärvi on seitsemän kilometriä pitkä, matalahko järvi Tammelassa valtatie 10:n pohjoispuolella. Järven tuntumassa on satakunta kiinteistöä. Osa asukkaista asuu alueella pysyvästi, osa on kesätammelalaisia.

Pehkijärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Elina Selinheimo on perehtynyt tarkoin Vapon ympäristölupaan.

Selinheimo ihmettelee, kuinka heidän järvensä selviää turpeenotosta, kun jo nyt toisesta turvetuotantoalueesta Okssuolta valuu myös ravinnepitoisia vesiä Pehkijärveen.

– Järvi rehevöityy ja on kasvamassa umpeen, vaikka sitä on ruopattu ja kasvillisuutta leikattu säännöllisesti. Se meitä huolestuttaa tässä uudessa turvehankkeessa.

Turpeen tulevaisuus askarruttaa

Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa korostetaan pyrkimystä ilmastonmuutoksen takia hiilineutraaliin Suomeen pääosin vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on lupaillut energiaverojen, kuten muun muassa turpeen verotuksen uudistamisesityksiä kesälle 2020.

– Meistä asukkaista kymmenien vuosien lupa uudelle turpeenotolle on aivan ristiriidassa yleisiin tavoitteisiin verrattuna. Tavoitteenahan on Suomessa, että nykyinenkin polttoturpeen käyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, painottaa Elina Selinheimo.

Maija-Liisan suon ympäristölupalupapäätös ei tarkastele ilmastonmuutosta suojeluyhdistyksen arvion mukaan. Eikä muutenkaan suon turpeenoton vaikutuksia tulevaan mitenkään, järven suojeluyhdistyksessä pohditaan.

Jos ilmastonmuutoksen myötä yläpuolisten maastojen virtaamat Pehkijärveen kasvavat sateiden lisääntyessä, tämä toisi järveen entistä enemmän ravinteita. Myös suon muokkauksen ja turpeenpolton metaani- ja hiilidioksidipäästöt huolestuttavat.

Turpeen polttamisesta pyritään eroon

Vapo on linjaamassa omaa yritysstrategiaansa. Polttoturpeesta pyritään eroon, ja polttoturpeen tuotantoa tarvitaan siirtymäajan jälkeen vain huoltovarmuusratkaisuna.

Jatkossa kaukolämmön tuotannossa turpeen tilalle tulee enimmäkseen poltettava puu. Turve jää kaukolämpökattiloiden polton tehostajaksi ja varapolttoaineeksi. Forssan voimalaitoksenkin polttoaineiden käytön uudistamista pohditaan jatkuvasti, kerrotaan Vaposta.

Pelastuslaitos sammuttumassa maastopaloa Tammelassa.
Kesäkuussa 2018 Tammelan Rinnansuota sammuteltiin viikon verran.Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Tammelassa on Geologian Tutkimuskeskuksen GTK:n arvioimia soita kaikkiaan 85. Aktiivisessa turvetuotannossa soista on nyt viisi. Niitä ovat muun muassa Okssuo, Rinnansuo ja Vähäsuo. Maija-Liisan suo olisi Tammelan kuudes turvetuotantoalue.