Kuka käyttää valtaa EU:ssa tulevat vuodet? Huippukokouksen pitäisi tänään päättää nimistä, tässä ovat ruletissa pyörivät pääpelurit

Loppuviikon huippukokouksesta jää Suomen puheenjohtajuuskaudelle pitkä lista hoidettavia asioita. Johtokauden työtä helpottaa, jos esimerkiksi komissiolle saadaan valituksi puheenjohtaja jo tänään.

Euroopan unioni
Naamagalleria
Ilkka Kemppinen / Yle, kuvat: AOP

BrysselTänään Brysselissä alkava EU-huippukokous on Suomen kannalta poikkeuksellisen kiinnostava.

Sen jäljiltä Suomi alkaa uutena EU-puheenjohtajana setviä muun muassa unionin uuteen budjettiin liittyviä erimielisyyksiä, brexitiä, tulevan viisivuotisen lainsäädäntökauden asialistaa ja jäsenyysneuvottelujen aloittamista Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa.

Tärkeimmäksi aiheeksi suomalaiset ovat nostaneet yhteisen budjetin. Jäsenmaiden neuvotteluja uudesta seitsemäksi vuodeksi tehtävästä budjetista vetää loppuvuoden eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.)

Tuppuraisen johdolla EU-maat sopivat myös brexitiin ja laajentumiseen liittyvistä asioista. Suomen kaudella aletaan keskustella budjetin konkreettisista summista ja siitä, paljonko eri maat siihen maksavat ja sieltä saavat.

– Sanoin puheenvuorossani, että Suomi tuo puheenjohtajana numerot pöytään, Tuppurainen kertoi tiistaina pidetyn EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksen jälkeen.

Kiireisin asia loppuviikon huippukokouksen asialistalla ovat kuitenkin nimitykset EU:n huippuvirkoihin.

– Meneillään on erittäin dynaaminen 24-tuntinen ennen torstain illallista. Kontaktien määrä on todellakin hengästyttävä, EU-virkamies kuvaili ennen kokousta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk rakensi yhteyksiä ristiin rastiin EU:ta kantojen kartoittamiseksi aivan kokouksen ensihetkiin asti. Johtajat tapaavat myös Brysselissä kokouksen alla useissa eri kokoonpanoissa sovitellakseen kantojaan.

Torstain illallisella valtionjohtajien on tarkoitus koota paketti, jossa EU:n komissiolle, Eurooppa-neuvostolle, parlamentille ja ulkopolitiikalle valitaan uudet vetäjät.

Täältä voit lukea lisää siitä, mitä itse kukin huippuvirkamies tekee.

Tässä jutussa olevissa grafiikoissa on koottuna pääehdokkaat, joita nimitysillallisella on pöydällä.

Esiteltyjen lisäksi Brysselin käytäväkeskusteluissa puhutaan monista muistakin nimistä. Valikoimme mukaan heidät, joilla huippukokouksen alla näytti olevan kaikista mainituista parhaat mahdollisuudet.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi on soviteltu esimerkiksi Saksan liittokansleria Angela Merkeliä, mutta ainakin toistaiseksi hän on tehnyt täysin selväksi aikovansa jättäytyä syrjään politiikasta kanslerikautensa jälkeen.

Naamagalleria
Ilkka Kemppinen / Yle, kuvat: AOP

Kaikille sopivien nimien löytäminen on tällä kertaa erityisen vaikeaa, koska voimatasapaino EU-parlamentissa muuttui kevään vaaleissa.

Etenkin paikkojaan lisänneet parlamenttipuolueet ovat voimainsa tunnossa ja haluavat päästä osallisiksi huippuviroista.

Esimerkiksi vihreät ajavat voimallisesti kärkiehdokastaan Ska Kelleriä parlamentin puheenjohtajaksi, ja viisivuotiskausi saatetaan hyvinkin jakaa esimerkiksi Kellerin ja belgialaisen pitkän linjan EU-politiikon Guy Verhostadtin kesken.

Jos taas parlamentin suurin puolue, oikeiston EPP, ei onnistuisi saamaan muita auki olevista viroista, silloin sen kärkiehdokkaan Manfred Weberin kurssi parlamentissa saattaa nousta.

Naamagalleria
Ilkka Kemppinen / Yle, kuvat: AOP

Guy Verhofstadtin puolesta puhuu se, että hänen edustamansa liberaaliryhmä RE (Renew Europe) kasvoi vaaleissa.

Parlamentti on myös järjestäytynyt viime päivinä varsin rivakasti, mikä ei ole jäänyt huomiotta neuvostossa.

Esimerkiksi sosiaalidemokraattinen ryhmä valitsi alkuviikosta uudeksi puheenjohtajakseen espanjalaisen Iratxe Garcían ja liberaaliryhmä RE Romanian entisen pääministerin Dacian Ciolosin.

Poliittiset ryhmät ovat linjanneet yhteisiä prioriteettejaan tulevalle viisivuotiskaudelle nyt vaalien jälkeen ensimmäistä kertaa koko parlamentin historian aikana. Tarkoitus on tehdä neljän suurimman puolueen kesken mahdollisimman laajaa yhteistyötä tulevina vuosina.

Euroopan parlamentti ei ole vielä päässyt sopuun yhteisestä ehdokkaasta komission puheenjohtajaksi. EU-johtajat eivät voi silti jättää parlamentin voimasuhteita huomioimatta.

– Ryhmät eivät ole vielä antaneet periksi kärkiehdokkaistaan, sanoo Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Hänen demariryhmänsä ajaa yhä Frans Timmermansia komission johtoon, vaikka on vasta parlamentin toiseksi suurin.

– Uskomme [Timmermansiin] vaalikampanjan jälkeen melkein vielä enemmän kuin silloin kun vaalivapaalle täältä lähdettiin, Kumpula-Natri sanoi.

Kumpula-Natri on ollut mukana neuvottelemassa ohjelmasta, jota parlamentti haluaa tulevan komission toteuttavan. Hänen mukaansa parlamentti voi kytkeä nimitykset ja ohjelman sisällön yhteen, sillä komission puheenjohtajan nimitys vaatii parlamentin enemmistön tuen.

Demarien lisäksi ohjelmaneuvotteluissa ovat mukana keskustaoikeiston EPP, liberaalit sekä vihreät. Kaikki haluavat osansa myös nimityksistä.

– Tässä ollaan käymässä koko ajan keskusteluja siitä, että näillä neljällä ryhmällä kaikilla tulee olla edustus jollain EU:n huippupaikoilla, Heidi Hautala (vihr.) kertoo. Hänkin osallistuu parlamentin ohjelmaneuvotteluihin.

Huippukokouksella on EU-lähteiden mukaan paine saada paketista sovituksi.

Jos jäsenmaat eivät ole yksimielisiä ennen heinäkuun alun parlamentin täysistuntoa, meppien valta nimityspaketissa kasvaa. EU-edustajat valitsevat täysistunnon aluksi itse oman puhemiehensä, jolloin jäsenmaiden nimitysruletista putoaa yksi pallo pois.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk sanoi kutsukirjeessään jäsenmaiden valtionjohtajille alkuviikosta, että "jäsenmaiden keskuudessa on yhteinen tahto tehdä nimitysprosessista nopea ja saada se valmiiksi ennen parlamentin täysistuntoa".

Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel on viime aikoina toistellut, että sovun pitää löytyä ennen kesäkuun loppua (siirryt toiseen palveluun). Hän ei yleensä ole asettanut EU-neuvotteluille takarajoja.

Jotta nimet loksahtavat kohdilleen, valtionjohtajien pitää ottaa huomioon niin poliittinen kuin maantieteellinenkin tasapaino. Pienistä maista tarvittaneen ainakin yksi nimitys.

Vaikka käytäväpuheissa varteenotettavimmat ehdokkaat ovat länsieurooppalaisia vanhojen jäsenmaiden edustajia, myös keski- ja itäeurooppalaisia nimiä on nostettu esiin maantieteellisen tasapainon saamiseksi.

Tällä tietoa Euroopan keskuspankin pääjohtaja valitaan erillään muusta nimityspaketista eikä nimitykseen kajottaisi tällä erää. Selitys on, että hänet halutaan valita poliittisten lehmänkauppojen ulkopuolella puhtaasti ansioidensa perusteella.

Naamagalleria
Ilkka Kemppinen / Yle, kuvat: AOP

Tosin EU-lähteet arvioivat huippukokouksen alla, että jos sopiminen muista nimistä sitä vaatii, myös keskuspankkiiri valitaan yhdessä muiden kanssa.

EU-huippukokouksen lopputuloksena voikin hyvin olla, että kaikki viisi nimeä ovat perjantaina selvillä. Diplomaattien mukaan on mahdollista myös, että tässä kokouksessa ratkeaa vain Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimi.