Mökkiläisten jätevesiremontti on saanut kysymään neuvoa viime tipassa – pitääkö nyt tehdä jotain?

Jätevesiasetuksen neuvonnassa on otettu loppukiri: puhelimet pirisevät ja sähköposti tuo viestejä viime vuotta kiivaammin.

jäteveden käsittely
Nainen kurkistaa sakokaivoon
Sara Löyttyjärvi käy välillä kurkistamassa, että saostussäiliöstä lähtevät imeytysputket toimivat normaalisti.Tiina Kokko / Yle

Hauholainen Sara Löyttyjärvi ei enää jätevesineuvontaa tarvitse. Hän on päivittänyt talonsa jätevesijärjestelmän jo vuosi sitten. Mutta monella lähellä vettä sijaitsevalla mökin tai kiinteistön omistajalla on jo kiire: aikaa olisi lokakuun loppuun saakka.

Löyttyjärven talon jätevesisaneerausta ei olisi ollut välttämätöntä tehdä vielä, mutta hän halusi toimia ajoissa. Talo sijaitsee hämäläismaiseman keskellä: kumpuilevaa peltoa, pieniä metsäsaarekkeita, kauempana virtaavaa joki ja kimmeltävä järvenselkä. Alueella olisi tarvittu toimenpiteitä vasta sitten, jos kiinteistössä tehtäisiin jotain, joka edellyttää rakennuslupaa.

– Minulla on tässä perinteisiä sakokaivoja vastaava järjestelmä eli modernimpi saostussäiliö. Siitä eteenpäin lähtevät imeytysputket ja on imeytyskenttä, kuvailee Sara Löyttyjärvi uudistettua järjestelmää.

Hintaa operaatiolle tuli ehkä noin 7 000 euroa, Löyttyjärvi muistelee.

– Haluan, itse pitää huolen siitä, minne minun jäteveteni menevät, kuinka ne puhdistuvat, ja että homma toimii.

Jätevesineuvonnassa riittää nyt kiirettä

Kenenkään ei ole yksin tarvinnut pohtia sitä, pitääkö kotitalon tai mökin jätevesisaneeraukseen ryhtyä. Eri puolella Suomea on pitkään ollut käynnissä jätevesineuvontahankkeita (siirryt toiseen palveluun), joihin on saatu rahaa valtiolta.

Esimerkiksi vuonna 2017 neuvontahankkeita oli käynnissä kaikkien ELY-keskusten alueilla. Niiden kokonaiskustannukset olivat tuolloin yli 1,3 miljoonaa euroa. Osa hankkeista sai omarahoitusta myös muun muassa kunnista. Tänä vuonna hankkeita on ollut käynnissä kaikkialla muualla paitsi Lapin alueella.

Pelkästään Hämeen ELY-keskuksen alueella on viimeisen seitsemän vuoden aikana tehty yli 8 000 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Kirjeitä on lähetetty noin 15 000, ja tilaisuuksiakin on järjestetty lähes 160. Myös puhelimet ovat pirisseet, varsinkin tämän vuoden aikana.

– Kyllä määräajan lähestyminen näkyy. Tämän kesän hankkeessa on puhelimella ja sähköpostilla neuvottu jo nyt enemmän, mitä koko viime kesänä, sanoo projektiasiantuntija Laura Virtanen.

Mies kysyy jätevesineuvojalta neuvoa neuvontatilaisuudessa
Pertti Pullinen kävi kysymässä KVVY:n Laura Virtaselta neuvoa jätevesiasioissa Janakkalassa.Tiina Kokko / Yle

Virtanen työskentelee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä, joka neuvoo jätevesiasioissa Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä sekä Kärkölässä ja entisen Hämeenkosken kunnan alueella.

Virtanen listaa kolme tyypillisintä kysymystä, joita neuvojille esitetään: pitääkö tehdä jotain, mitä pitää tehdä, jos jotain pitää tehdä ja kuuluuko oma rakennus määräajan piiriin.

Määräaika koittaa lokakuun lopussa

Talousjätevesien nykyisille puhdistusvaatimuksille luotiin perusta vuonna 2004. Sen jälkeen määräaikoja on rustattu niin, että kansalainen on ollut välillä epätietoinen siitä, missä mennään. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva viimeisin uudistus astui voimaan huhtikuussa 2017.

Nyt tilanne on se, että haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmä on kunnostettava viimeistään 31. lokakuuta 2019 mennessä, mikäli kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä vesistössä. Jos talo tai mökki on edellä mainittujen alueiden ulkopuolella, jätevesijärjestelmän uusiminen on ajankohtainen silloin, kun tehdään rakennuslupaa vaativia muutoksia.

Kesämökkiläiset esittivät maaliskuussa vaatimuksen, että määräaikaan saataisiin jälleen pidennys. Ympäristöministeriö ei kuitenkaan asialle lämmennyt.

Kohtuuttomat kustannukset tai korkea ikä voivat tuoda osalle kiinteistönomistajista vapautuksen saneerausurakasta. Jos mökkiläisellä on kantovesi mökillään eli jätevettä kertyy vähäisessä määrin, suuriin muutoksiin ei ole tarvetta.

Suurin kuormitus haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesistä tulee vakituisesta asutuksesta.

Saneerausten määrää vaikea selvittää

Paljonko jätevesisaneerausta tarvitsevia kiinteistöjä haja-asutusalueilla on, siitä ei ole olemassa aukotonta tilastoa. Suunnitteluinsinööri Johanna Kallio Suomen ympäristökeskuksesta kuitenkin arvioi, että noin 45 000 vakituista asuntoa olisi jätevesiremontin tarpeessa.

Esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeessä ELY-keskus arvioi pohjavesi- ja ranta-alueilla olevan noin 5 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä, joita lokakuun määräaika koskee. Vastaava vapaa-ajan asuinrakennusten luku on noin 20 000. Hämeen ELY-keskus on arvioinut, että mökeistä noin 60 prosentilla jätevesien määrä on niin vähäinen, että ne täyttävät nykyiset vaatimukset.

Kuinka paljon saneerauksia on jo tehty, sitä on vielä vaikeampi selvittää kuin remonttitarpeisten kiinteistöjen määrää.

Tietoa ei ole mahdollista tallettaa Rakennus- ja huoneistorekisteriin, mikä on Kallion mielestä puute. Koska kunnostus on luvanvaraista toimintaa, olisi hyvä, jos tieto löytyisi rakennuksen ominaisuustiedoista.