Bulgariasta löytyi Vlad Seivästäjän ammusjemma

Zištovan linnoituksen raunioissa oli säästynyt kuulia, jollaisia Vladin joukot käyttivät kulveriinikanuunoissaan piirittäessään osmaneja.

arkeologia
Muotokuva Herttua Vlad III:sta punaisissa samettivaatteissa ja koristeellisessa päähineessä.
Tuntemattoman taiteliijan 1500-luvun puolivälissä maalaaman muotokuvan Vlad Seivästäjästä arvellaan olevan kopio hänen elämänsä aikana tehdystä kuvasta. Wienin taidehistoriallinen museo

Bulgariasta on löytynyt yli puolen vuosituhannen takaisia tykinkuulia, joiden erittäin todennäköisenä omistajana tutkijat pitävät legendaarista Vlad Seivästäjää, Draculan esikuvaa.

Kuulat löytyivät Svištovista Zištovan linnoituksesta Tonavan varrelta. Vlad III eli Vlad Seivästäjä kirjoitti alkuvuonna 1462 Unkarin kuninkaalle kirjeen, jossa hän ylpeänä kertoi joukkojensa murskanneen veriviholliset osmanit Zištovin rajussa taistelussa.

Hänellä lienee ollut paljon hampaankolossa osmaneja vastaan, sillä hän oli ollut heidän panttivankinaan.

Vaikka Vladin nimikkoaseeksi aikakirjoihin on jäänyt seiväs, jolla aiheutettiin uhrille hidas ja tuskallinen kuolema, Valakian ruhtinaan arsenaalissa oli muitakin aseita.

Yksi niistä olivat kulveriinit, pitkäpiippuiset kanuunat. Zištovasta löydetyt kuulat ovat niiden kaliperia ja olivat mitä ilmeisimmin juuri Vlad Seivästäjän piiritysjoukkojen käytössä, kertovat Sofian arkeologisen museon tutkijat Archaeology in Bulgaria (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Sen artikkelissa on useita kuvia kuulista, jotka löytyivät 1400-luvun puoliväliin ajoitetusta kaivauskerroksesta. Seuraavalla vuosisadalla kulveriinit menivätkin jo kokonaan muodista, kertoo kaivausten johtaja Nikolai Ovtšarov bulgarialaiselle Nova TV (siirryt toiseen palveluun)-kanavalle.

Ennestään on todistettu, että Vlad III piiritti Zištovaa ja valloitti sen, Ovtšarov sanoo.

Vampyyriksi vasta 1800-luvulla

Vladin arvellaan myös jääneen joksikin aikaa asumaan valloittamaansa linnoitukseen. Ainakaan hän ei palannut kotiin Valakiaan vielä useisiin kuukausiin.

Alueen perimätiedon mukaan hän myös sai lapsen paikallisen naisen kanssa, mutta Ovtšarov kertoo tutkineensa huhua ja todenneensa sen perättömäksi.

Hän toppuuttelee myös Vladin myöhempää mainetta vampyyri-Draculana, vaikka hänellä Dracula-lisänimi olikin.

Se tarkoittaa Lohikäärmeen poikaa. Vlad Seivästäjän isä kuului aatelisten Lohikäärme-veljeskuntaan.

– Hän oli julma, mutta sellaista se oli keskiajalla, ja hänelle sallittiin se silloin, Ovtšarov sanoo.

Vampyyrimaine syntyi, kun irlantilainen Bram Stoker julkaisi Dracula-romaaninsa vuonna 1897. Vladin kotiseuduilla nykyisessä Romaniassa kirja ilmestyi vasta vuonna 1990.

Aikalaiskuvaus kertoo torneista ja moskeijasta

Zištovasta on kaivauksissa löytynyt odottamattoman paljon, vaikka Venäjän sotilaat tuikkasivat sen tuleen Turkkia vastaan käymässään sodassa vuonna 1810.

Mistään muusta muinaisesta bulgarialaislinnoituksesta ei ole säilynyt yhtä korkeita muurien kappaleita, iloisesti yllättyneet arkeologit kertovat.

Osmanimatkailija Evlija Celebin 1600-luvun kuvauksesta tiedetään, että vuorella sijainneessa linnoituksessa oli seitsemän tornia, vesisäiliö, komentajan asuintalo ja moskeija. Arkeologit olettavat sen olleen kirkko, ennen kuin osmanit valloittivat Zištovan slaavilaisilta.

1800-luvun alusta on puolestaan säilynyt muutama kuvakaiverrus, joista Ovtšarov toivoo apua linnoituksen kaavaillussa restauroinnissa.

Ovtšarovin tutkimusryhmä on löytänyt Vladin aikaisten ammusten lisäksi nuorempia kanuunankuulia sekä osan kolmannen vuosisadan seinäkirjoituksesta, jossa viitataan roomalaislegioonan oleskeluun samalla paikalla sijainneessa suuressa rajalinnakkeessa Novaessa.

Noveassa on tehty arkeologisia kaivauksia jo kuuden vuosikymmenen ajan. Viime vuosina sitä on myös restauroitu.